7 KANSAINVÄLINEN VERTAILU
7.2 Oppimisen tuki Euroopan maissa
Useimmissa maissa kielen oppimiseen liittyvää tukea
Useimmissa Euroopan maissa on oppijoille tarjolla jonkinlaista kieleen liittyvää tukea jo var-haiskasvatuksesta alkaen. Tuen muodoista on vaikea saada vertailutietoa, sillä ne vaihtelevat maiden ja alueiden sisällä ja lisäksi kouluilla on paljon autonomiaa tukimuotojen päättämi-sessä. Suurimmassa osassa maita tuki on opetuskielen opettamista.
Tavallisimmin opetuskielen opetus järjestetään muiden oppituntien aikaan tai niiden sijaan.
Tuntimäärät vaihtelevat suuresti. Kun Suomessa viikoittainen määrä on kolme oppituntia, Itävallassa se on 11 oppituntia. Kuten Suomessa, myös Tšekin tasavallassa, Tanskassa, Itä-vallassa, Sveitsissä, Sloveniassa ja Ruotsissa oppijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua sekä oman äidinkielen että opetuskielen tunneille.
Suomen perusopetukseen valmistavaa opetusta vastaavista järjestelmistä, jossa opiskel-laan kieltä ja kulttuuria ja jonka pituus riippuu oppijan valmiudesta siirtyä yleisopetukseen, säädetään lähes puolessa EU-maissa. Käytäntö esiintyy lähinnä Pohjois- ja Keski-Euroopan maissa. Yleisimmin jakso kestää yhden tai kaksi vuotta, mutta esimerkiksi Latviassa se kestää kolme ja Kreikassa neljä vuotta. Suomessa opetuksen järjestäjä voi saada rahoitusta perusopetukseen valmistavaan opetukseen yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnä-olokuukautta, mutta muuten jaksolle ei ole asetettu ajallista ylärajaa.
Belgia frIrlantiEspanjaAlankomaatSlovakiaBosnia ja HertsegovinaLiechtensteinMontenegroBelgia deBelgia nlRanskaKroatiaLatviaUnkariMaltaPuolaPortugaliSveitsiSaksaViroItaliaKyprosLiettuaLuxembourgSloveniaNorjaSerbiaTurkkiTsekin tasavaltaTanskaKreikkaItävaltaSuomiRuotsi
Lisätunteja opetuskielessä oppituntien aikana Lisätunteja opetuskielessä oppituntien ulkopuolella Yksilöllistetty opetus tai opetussuunnitelma Avustaja luokassa
Oman äidinkielen oppitunteja
Kaksikielistä aineenopetusta (äidinkieli ja opetuskieli)
Kuvio 7.3. Tarjottavissa olevat kielen oppimisen tukitoimet yleisopetuksessa oleville maahan muuttaneille oppilaille Suomen perusopetusta vastaavassa koulutuksessa (ISCED 1 ja ISCED 2)
Linkki taulukkoon 7.3.
Lähde: Eurydice 2017
Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna vieraskielisyys otetaan suomalaisessa koulussa huomioon hyvin. Kansallisesti rahoitettavat suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus, oman äidinkielen opetus ja valmistavat koulutukset antavat mahdollisuuksia yhdenvertaisen ope-tuksen toteuttamiseen koko maassa. Suomen lainsäädännössä turvataan sekä kansallisiksi vähemmistöiksi luokiteltavien yhteisöjen ja ryhmien, että maahan muuttaneiden kulttuuris-ten oikeuksien toteutuminen kansainvälisesti keskimääräistä paremmin. Koulutuksen tasolla kansalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet puolestaan edistävät kielen oppi-mista liittämällä kielitietoisuuden erottamattomasti kaikkiin oppiaineisiin.
Suomessa on Euroopan suurimmat erot maahanmuuttajataustaisten oppijoiden ja kantaväestöön kuuluvien oppijoiden tuloksissa
Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kantaväestöä heikompi osaaminen saattaa kuitenkin kertoa perusopetuksen eriarvoistumisesta. Suomessa on Euroopan suurimmat erot maa-hanmuuttajataustaisten oppijoiden ja kantaväestöön kuuluvien oppijoiden PISA-tutkimusten tuloksissa. Joudummekin pohtimaan tarjoaako perusopetus kaikille maahanmuuttajataustai-sille oppijoille tasaveroisia mahdollisuuksia ja onko maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tilanne kaikilta osin yhdenmukainen kantaväestön oppijoihin nähden. Vuonna 2016 julkais-tussa PISA-tutkimuksessa vertailtiin eroja luonnontieteiden pistemäärissä maahanmuuttaja-taustan perusteella.
0 100 200 300 400 500 600
Viro OECD Norja Suomi Tanska Ruotsi Islanti
Ei maahanmuuttajataustaa 2006 Maahanmuuttajatausta 2006 Ei maahanmuuttajataustaa 2015 Maahanmuuttajatausta 2015
Pisteet luonnontieteissä
Kuvio 7.4. Maahanmuuttajataustaisten ja ei-maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskimääräiset pisteet luonnontieteissä PISA-tutkimuksessa vuosina 2006 ja 2015
Linkki taulukkoon 7.4.
Lähde: PISA 2015
Myös muissa Pohjoismaissa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppijoi-den tuloksissa on suuria eroja. Osassa Pohjoismaita erot olivat yhä merkittäviä ja kasvaneet aiemmasta. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa tällaisen eron osaamisessa on tul-kittu johtuvan muun muassa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden erilaisesta kohtelusta.
Myös TIMMS-tutkimuksessa (Trends in International Mathematics and Science Study) neljäs-luokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa nähdään eroja. Vaikka suoma-laisten maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tulokset olivat parempia tai samalla tasolla kuin esimerkiksi Ranskan, Slovakian ja Uuden-Seelannnin kansalliset tulokset, maahan-muuttajatausta on Suomessa tärkeämpi erojen selittäjä kuin muissa maissa keskimäärin.
Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tulokset olivat merkittävästi alhaisemmat kuin kanta-väestön oppijoilla, eikä ensimmäisen ja toisen sukupolven välillä ollut eroja.
Opintojen kulkuun ja työllistymiseen vaikuttaa kielen lisäksi sosioekonominen asema
Eurydice-verkostolta kysyttiin, kerätäänkö maissa tietoja oppijoiden kotikielistä, kun tilas-toidaan perusopetuksen ja toisen asteen opintojen keskeyttämistä. Kyselyyn vastanneista ainoastaan Italia keräsi keskeyttämistietoja kotikielen perusteella. Eurostat kerää tietoja syntymämaan perusteella 18–24-vuotiaista, jotka eivät ole suorittaneet perusastetta kor-keampaa tutkintoa eivätkä ole koulutuksessa. Vuonna 2015 maahan muuttaneiden koulutuk-sen keskeyttämikoulutuk-sen riski oli EU:ssa lähes kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna (19 pro-senttia vs. 10 propro-senttia). Suomessa keskeyttäneiden osuus oli kantaväestöllä 8,7 propro-senttia ja ulkomailla syntyneillä 18 prosenttia vuonna 2015. Ruotsissa vastaavat osuudet vuonna 2015 olivat 5,9 ja 14 prosenttia sekä Tanskassa 7,7 prosenttia ja 8,7 prosenttia.
Keskeyttämisen taustalla voivat olla kielivaikeudet, jotka voivat johtaa alisuoriutumiseen ja motivaation heikkenemiseen, ja toisaalta korostunut sosioekonomiseen asemaan liit-tyvä ulkopuolelle jäämisen riski. Jos koulutuspolitiikassa ei oteta huomioon haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, näiden tilanne saattaa heikentyä entisestään. Lisäksi monessa EU-maassa tiettyjen etnisten ryhmien, kuten liikkuvan romaniväestön keskuudessa koulu-tuksen keskeyttäneitä on erityisen paljon. Euroopan komissio on laatinut strategian romani-taustaisten henkilöiden koulutukseen pääsyn turvaamiseksi.
EU:ssa on pidetty huolestuttavana myös sitä, että maahanmuuttajataustaisten opiskeli-joiden on vaikeampaa päästä ja osallistua koulutukseen kuin äidinkielisten opiskeliopiskeli-joiden.
Tavallisesti opiskelijan kielen osaamista tärkeämpi selittäjä on sosioekonominen tausta.
Maahanmuuttajataustalla ei näyttäisi olevan suoraa yhteyttä esimerkiksi ammatilliseen tai yleissivistävään koulutukseen hakeutumiseen OECD-maissa. Itse asiassa kolmessatoista maassa, joissa asuu hyvin paljon maahanmuuttajia, sosioekonomisen taustan ja luonnontie-teiden osaamisen vakioimisen jälkeen oli nähtävissä, että maahanmuuttajataustaiset nuoret valitsivat harvemmin ammatillisen koulutuksen kuin kantaväestö. Vuonna 2014 OECD-maissa 14 prosenttia maahanmuuttajataustaisista ja 15 prosenttia kantaväestöön kuuluvista hakeu-tui ammatilliseen koulutukseen. Suomessa maahanmuuttajataustaiset nuoret hakeuhakeu-tuivat ammatilliseen koulutukseen useammin kuin kantaväestöön kuuluvat.
Maahanmuuttajataustaiset oppijat joutuvat kertaamaan vuosiluokan muita useammin
Vuosiluokan kertaaminen on harvinaista Suomessa, koska yleensä kouluissa pyritään hyö-dyntämään kaikki mahdolliset tukikeinot. Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden opinnot kuitenkin usein kestävät kauemmin ja perusopetuksessa oppijat joutuvat kertaamaan vuosiluokan useammin kuin kantaväestö. Käytännöllä pyritään antamaan oppijalle enemmän aikaa saavuttaa oppimäärän tavoitteet, mutta kansainvälisessä kirjallisuudessa on kuitenkin kyseenalaistettu käytännön tehokkuus oppimistulosten tasaamisessa.
Vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa todettiin tutkimukseen osallistuneiden oman ilmoituk-sen perusteella, että OECD-maissa keskimäärin 20 proilmoituk-senttia maahanmuuttajataustaisista nuorista ja 11 prosenttia kantaväestön nuorista oli kerrannut vuosiluokan. Maissa, joissa oli enemmän maahan muuttaneita, ero oli pienempi. Kun sosioekonominen tausta ja luonnon-tieteiden osaaminen oli vakioitu, maahanmuuttajataustaiset nuoret kertasivat vuosiluokan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin kantaväestön kuuluvat nuoret. Suomen osalta tieto ei ollut otoksen pienuuden takia luotettava, mutta Ruotsissa maahanmuuttajataustaiset oppijat kertasivat vuosiluokan neljä kertaa todennäköisemmin kuin kantaväestöön kuuluvat oppijat.
Eurydice-verkoston kyselyn maista vain Italia ja Ranska tilastoivat vuosiluokan kertaamista kotikielen perusteella. Englannissa puolestaan oli tutkittu ”englanti lisäkielenä” -oppijoiden koulupolkua ja havaittu, että niillä oppijoilla, joiden kotikieli ei ollut englanti, osaaminen oli koulupolun alussa heikompaa. 16 vuoden ikään mennessä erot olivat kaventuneet niin mer-kittävästi, ettei vieraalla kielellä nähty olevan osaamista heikentävää vaikutusta.
Taulukot lukuun 7
Taulukko 7.1. Suomessa asuvat ulkomailla syntyneet osuutena väestöstä vuonna 2015 ja
2010
Syntymämaa 2015 2010
Belgia 15,9 13,9
Bulgaria 1,7 …
Tšekin tasavalta 4,0 3,8
Tanska 10,5 9,0
Saksa 12,6 12,0
Viro 14,8 16,3
Irlanti 16,2 16,1
Kreikka 11,4 11,9
Espanja 12,7 13,5
Ranska 11,9 11,3
Kroatia 13,3 …
Italia 9,5 9,8
Kypros 20,9 23,0
Latvia 13,4 14,8
Liettua 4,7 5,1
Luxemburg 44,2 32,5
Unkari 4,8 4,4
Malta 9,9 8,0
Alankomaat 11,8 11,1
Itävalta 17,2 15,2
Puola 1,6 1,7
Portugali 8,3 7,2
Romania 1,4 0,8
Slovenia 11,5 12,4
Slovakia 3,3 1,2
Suomi 5,8 4,3
Ruotsi 16,4 14,3
Yhdistynyt kuningaskunta 13,0 11,4
Islanti 11,9 11,0
Liechtenstein 63,7 62,2
Norja 14,4 10,8
Sveitsi 27,4 …
Lähde: Eurostat
Taulukko 7.2. Osuus (%) maahanmuuttajataustaisista oppilaista, jotka eivät puhu PISA- tutkimuksessa käytettyä kieltä kotona (oma ilmoitus)
Asuinmaa Toisen sukupolven maahanmuuttaja Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja
Kroatia 1,1 4,5
Serbia 9,0 7,3
Portugali 6,9 46,4
Espanja 51,4 48,3
Belgia 50,2 52,1
Irlanti 7,2 54,9
Kreikka 15,7 56,8
Sveitsi 52,1 58,0
Ranska 31,5 58,5
OECD keskiarvo (25) 41,4 64,0
Yhdistynyt kuningaskunta 23,7 64,9
Tanska 45,7 66,1
Alankomaat 45,0 66,2
Luxemburg 77,9 66,8
Saksa 35,3 70,6
Itävalta 73,8 71,3
Italia 35,4 72,3
Norja 55,2 77,0
Ruotsi 56,4 83,1
Slovenia 50,2 85,2
Tšekin tasavalta 49,4 85,2
Islanti 87,9
Suomi 71,7 88,8
Lähde: OECD (2016) PISA 2015 Results. Excellence and Equity in Education
Taulukko 7.3. Tarjottavissa olevat kielen oppimisen tukitoimet yleisopetuksessa oleville maahan muuttaneille oppilaille perusopetusta vastaavassa koulutuksessa (ISCED 1 ja ISCED 2)
Hertsegovina kyllä 0 0 0 0 0
Liechtenstein kyllä 0 0 0 0 0
Montenegro kyllä 0 0 0 0 0
Portugali 0 kyllä kyllä 0 0 0
Sveitsi kyllä 0 0 0 kyllä 0
Saksa kyllä kyllä 0 0 0 kyllä
Viro kyllä kyllä kyllä 0 0 0
Italia kyllä kyllä kyllä 0 0 0
Kypros kyllä kyllä kyllä 0 0 0
Liettua kyllä kyllä kyllä 0 0 0
Luxemburg kyllä kyllä 0 kyllä 0 0
Slovenia 0 kyllä kyllä 0 kyllä 0
Norja 0 0 kyllä 0 kyllä kyllä
Serbia kyllä kyllä kyllä 0 0 0
Turkki 0 kyllä kyllä 0 kyllä 0
Tšekin tasavalta kyllä kyllä 0 kyllä kyllä 0
Tanska kyllä kyllä kyllä kyllä 0 0
Kreikka kyllä kyllä kyllä kyllä 0 0
Itävalta kyllä kyllä 0 kyllä kyllä 0
Suomi kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä 0
Ruotsi kyllä kyllä 0 kyllä kyllä kyllä
Bulgariassa, Romaniassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Islannissa ja Makedoniassa ei ole kansallisen tason säädöksiä.
Lähde: Eurydice (2017) Key data on teaching languages at school in Europe.
Taulukko 7.4. Maahanmuuttajataustaisten ja ei-maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskimääräiset pisteet luonnontieteissä PISA-testeissä 2006 ja 2015
Maa Eimaahanmuuttaja-taustaa 2006
Maahanmuuttaja tausta 2006
Ei maahanmuuttaja-taustaa 2015
Maahanmuuttajatausta 2015
Islanti 494 419 478 398
Norja 493 434 507 455
OECD 504 456 500 456
Ruotsi 512 451 508 438
Suomi 566 472 535 452
Tanska 503 416 510 441
Viro 537 504 539 507
Lähde: OECD (2016) PISA 2015 Results. Excellence and Equity in Education.
LÄHTEET
eGrunder. https://egrunder.studieinfo.fi (Hämtad 22.9.2017)
Euroopan muuttoliikeverkosto (2016). Maahanmuuton tunnusluvut 2015.
http://www.emn.fi/files/1363/EMN_maahanmuuton_tunnusl_2015_tumma.pdf (Viitattu 6.11.2017)
European Commission (2011). COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS. An EU Framework for National Roma Integration Strategies up to 2020. 5.4.2011.
http://ec.europa.eu/justice/policies/discrimination/docs/com_2011_173_en.pdf (Viitattu 22.9.2017)
European Commission (2016). COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS.
Action Plan on the integration of third country nationals. 7.6.2016. http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20160607/communication_
action_plan_integration_third-country_nationals_en.pdf (Viitattu 22.9.2017) Eurostat (2016a). Muuttoliikettä ja muuttajia koskevat tilastot.
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Migration_and_migrant_population_statistics/fi (Viitattu 22.9.2017)
Eurostat (2016b): Europe 2020 indicators – education.
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Europe_2020_indicators_-_education (Viitattu 25.9.2017)
Eurydice/Cedefop (2015). Eurydice Brief - Tackling Early Leaving from Education and Training in Europe.
Luxembourg: Publications Office of the European Union.
http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/183EN.pdf (Viitattu 22.9.2017) Eurydice (2017). Key data on teaching languages at school in Europe – 2017 Edition. Luxembourg: Publications Office of the European Union.
Harju-Luukkainen, H., K. Nissinen, S. Sulkunen, M. Suni & J. Vettenranta (2012). Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen. Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Hyvönen S. & A. Westerholm (2016). Elevernas språkbakgrund i årskurs 1–6 i de svenskspråkiga skolorna.
I Westerholm, A. och G. Oker-Blom (red.). Språk i rörelse – skolspråk, flerspråkighet och lärande.
Utbildningsstyrelsen. Guider och handböcker 2016:4. Helsingfors: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy.
http://www.oph.fi/publikationer/2016/sprak_i_rorelse (Hämtad 25.9.2017)
Jauhola, L. (2010). Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2010/11. www.oph.fi/download/131054_Maahanmuuttajat_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf (Viitattu 25.9.2017) Kilpi, E. (2010). Toinen sukupolvi peruskoulun päättyessä ja toisen asteen koulutus. Teoksessa Martikainen, T. & L. Haikkola (toim.). Maahanmuutto ja sukupolvet. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 106. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, s. 110–132.
Kotimaisten kielten keskus. Kielet. https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet (Viitattu 6.11.2017)
Kuusela, J. (2006). Temaattisia näkökulmia perusopetuksen tasa-arvoon. Opetushallitus. Oppimistulosten arviointi 6/2006. Helsinki: Yliopistopaino. http://www.oph.fi/download/47156_Temaattinen_tasa_arvo.pdf (Viitattu 25.9.2017)
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998).
Lukiolaki (629/1998).
Maahanmuuttovirasto (2017). Kansainvälinen suojelu. http://tilastot.migri.
fi/#applications/23330?start=540&end=551 (Viitattu 22.9.2017)
Martikainen, T. & L. Haikkola (2010). Maahanmuutto ja sukupolvet. Teoksessa Martikainen, T. & L. Haikkola (toim.). Maahanmuutto ja sukupolvet. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 106. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, s. 35–36.
Nissilä, L. (2015). Turvapaikanhakijoiden kotoutuminen on myös koulutuksen haaste. Osaamisen asialla – Opetushallituksen blogi. 28.9.2015. http://www.oph.fi/ajankohtaista/blogi/101/0/turvapaikanhakijoiden_
kotoutuminen_on_myos_koulutuksen_haaste (Viitattu 22.9.2017)
Nissilä, L. (2017). Uusia kehittämisehdotuksia maahanmuuttajien koulutukseen. Osaamisen asialla –
Opetushallituksen blogi. 14.3.2017. http://www.oph.fi/ajankohtaista/blogi/101/0/uusia_kehittamisehdotuksia_
maahanmuuttajien_koulutukseen (Viitattu 22.9.2017)
OECD (2010). OECD Reviews of Migrant Education - Closing the Gap for Immigrant Students: Policies, Practice and Performance. http://dx.doi.org/10.1787/9789264075788-en (Viitattu 25.9.2017)
OECD (2015). Immigrant Students at School: Easing the Journey towards Integration. Paris: OECD Publishing.
http://dx.doi.org/10.1787/9789264249509-en (Viitattu 25.9.2017)
OECD/European Union (2015). Indicators of Immigrant Integration 2015: Settling In. Paris: OECD Publishing http://
dx.doi.org/10.1787/9789264234024-en (Viitattu 25.9.2017)
OECD (2016), PISA 2015 Results (Volume I): Excellence and Equity in Education, PISA. Paris: OECD Publishing http://dx.doi.org/10.1787/9789264266490-en (Viitattu 25.9.2017)
OECD (2016). International Migration Outlook 2016. Paris: OECD Publishing.
http://dx.doi.org/10.1787/migr_outlook-2016-en (Viitattu 22.9.2017)
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017). Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin uusia ehdotuksia. 15.2.2017. http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajien-koulutuksen-kehittamiseen-ja-integrointiin-uusia-ehdotuksia (Viitattu 22.9.2017)
Pirinen, T. (toim.) (2015). Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi. Tampere: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy.
https://karvi.fi/app/uploads/2015/06/KARVI_1715.pdf (Viitattu 25.9.2017)
Sandberg, T. & E. Stordell (2016). Vastaanottokeskuksissa toteutettu alkuvaiheen osaamisen tunnistaminen.
http://uutismaailma.com/wp-content/uploads/2016/03/VOK-raportti_21.03.2016.pdf (Viitattu 25.9.2017)
Siirtolaisuusinstituutti (2017). Maahanmuutto ja ulkomaalaiset Suomessa. http://www.migrationinstitute.fi/files/
pdf/presentation/Maahanmuuton-historia-Suomessa_Jouni-Korkiasaari-2017.pdf (Viitattu 6.11.2017) Statistikcentralen. http://www.tilastokeskus.fi/index_sv.html (Hämtad 25.9.2017)
Suomen Pakolaisapu (2017). Pakolaisuus Suomessa. http://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/pakolaisuus-suomessa/
(Viitattu 22.9.2017)
TE-palvelut, maahanmuuttajien kotoutumispalvelut
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/tukea_tyollistymiseen/kotoutumispalvelut/index.html Tilastokeskus (15.10.2015). Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä.
http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-10-15_001.html (Viitattu 6.11.2017) Tilastokeskus. Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluita.
http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-07-09_001.html?s=0 (Viitattu 6.11.2017)
Tilastokeskus. Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset 31.12.2015, ennakkotieto. http://www.migri.fi/
download/65343_suomessa_asuvat_ulkomaalaiset_12_ennakko_2015.pdf?eb94ad9fd380d488 (Viitattu 6.11.2017)
Tilastokeskus. Vieraskieliset.
http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html (Viitattu 6.11.2017) Tilastokeskus. www.tilastokeskus.fi (Viitattu 25.9.2017)
Työ ja elinkeinoministeriö. Maahanmuuton vaiheita Suomessa.
http://tem.fi/maahanmuuton-vaiheita-suomessa (Viitattu 6.11.2017)
Utbildningsstyrelsen (2014). Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014. Föreskrifter och anvisningar 2014:96. http://www.oph.fi/download/166434_grunderna_for_laroplanen_verkkojulkaisu.pdf (Hämtad 25.9.2017)
Utbildningsstyrelsen (2015a). Grunderna för läroplanen för utbildning som förbereder för gymnasieutbildning 2015. Föreskrifter och anvisningar 2015:50. http://www.oph.fi/download/176730_Grunderna_for_laroplanen_for_
utbildning_som_forbereder_for_gymnasieutbildnin.pdf (Hämtad 25.9.2017) Utbildningsstyrelsen (2015b). Handledande utbildning för den grundläggande yrkesutbildningen. Föreskrift 5/011/2015. http://www.oph.fi/download/166601_Foreskrift_5_011_2015_Handledande_utbildning_for_den_
grundlaggande_yrkesutbi.pdf (Hämtad 25.9.2017)
Valtionviraston tarkastusvirasto (2015). Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus. Helsinki:
Lönnberg Print & Promo. https://www.vtv.fi/files/4801/12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_
tuloksellisuus.pdf
Vipunen – utbildningsförvaltningens statistiktjänst. https://vipunen.fi/sv-fi/ (Hämtad 25.9.2017) . Yleisradio (2.12.2015). Maahanmuuttajien lapset keskittyvät harvoihin kouluihin – katso koulusi tilanne.
TILASTOAINEISTOT JA KÄSITTEET
Taulukoiden tiedot perustuvat pääasiassa Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin ja rekisterei-hin. Suurin osa tilastoista on poimittu opetushallinnon tilastopalvelusta Vipusesta. Vipunen on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhdessä ylläpitämä tilastopalvelu www.vipunen.fi
Äidinkieli
− Äidikieli on henkilön väestörekisteriin merkitty äidinkieli tilastovuoden lopussa.
Vieraskielinen/muunkielinen
− Vieraskielinen on henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomen, ruotsin tai saamen kieli. ”Muunkielinen” käytetään raportissa synonyyminä vieraskieliselle.
Kotimaiset äidinkielet
− Kotimaisiin kieliin luetaan raportissa suomen, ruotsin ja saamen kielet.
Kantaväestö
− Kantaväestöön kuuluvat raportissa suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset.
HUOM! Romanin kieli ja viittomakieli eivät ole ISO639-standardin mukaisia kieliä.
ISO 639 on kansainvälinen standardi, joka määrää kielten kaksi- ja kolmikirjaimiset tunnukset. Tilastokeskus käyttää niissä tiedonkeruissa, johin tämän raportin tilastot pohjautuvat, ainoastaan kieliä, jotka ovat osa kyseistä standardia.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA)
− Antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen ja vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on tarkoitettu ensi sijassa vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päät-täneille nuorille. Valmentavasta koulutuksesta voi siirtyä suorittamaan ammatillista koulutusta joko ammatillisena peruskoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena, jos opiskelijan valmiudet riittävät ja koulutuksen järjestäjällä on vapaita aloituspaikkoja.
Maahanmuuttajille tarkoitettu valmistava opetus (perusopetus)
− Perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää valmistavaa opetusta maahanmuut-tajille, joista lähes kaikki ovat vieraskielisiä. Opetuksen tavoitteena on tukea oppi-laiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä parantaa valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistava opetus kestää useimmiten vuoden, mutta sen kesto voi vaihdella oppilaiden yksilöllisen tarpeen mukaan.
Oman äidinkielen opetus
− Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta.
Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus (S2/R2) ammatillisessa koulutuksessa
− Ammatillisessa koulutuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä kuuluu kaikille ope-tettavaan viestinnän ja vuorovaikutusosaamisen osa-alueeseen. Opiskelussa keski-tytään ammattisanastoon ja tekstilajeihin.
Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus (S2/R2) perusopetuksessa
− Kun vieraskielisen oppilaan kielitaito ei ole riittävä suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen opiskeluu, voi sen tilalla opiskella suomea toisena kielenä (S2) tai ruot-sia toisena kielenä (R2). Lähtökohtana opetuksessa on, että oppilas saavuttaa mah-dollisimman hyvän suomen kielen taidon myös myöhempiä jatko-opintoja varten.
Väestö
Väestötiedot ovat vuoden viimeiseltä päivältä (31.12.).
Taulukkoluettelo
LUKU 2
Taulukko 2.1. Vieraskielinen väestö ja sen osuus (%) koko väestöstä asuinmaakunnan mukaan vuonna 2015 . . . 23 Taulukko 2.2. Vieraskielinen väestö ja sen osuus (%) koko väestöstä ikäryhmän mukaan vuonna
2015 . . . 24 Taulukko 2.3. Kaksikymmentä vuotta täyttäneen väestön koulutustaso äidinkielen mukaan
vuonna 2015 . . . 25 Taulukko 2.4. Osuus (%) 20 vuotta täyttäneestä väestöstä, joka on suorittanut perusasteen
jälkeisen tutkinnon vuosina 2010 ja 2015 . . . 26
LUKU 3
Taulukko 3.1. Vieraskieliset 1–9 vuosiluokkien oppilasmäärät ja osuudet (%) kaikista oppilaista peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa vuosina 2011–2015 . . . 34 Taulukko 3.2. Kymmenen kuntaa, jossa eniten vieraskielisiä oppilaita vuosiluokilla 1–9
peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa vuonna 2015. . . 34 Taulukko 3.3. Perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistuneet vuosina 2007–2016 . . . . 35 Taulukko 3.4 Suomi (S2) ja ruotsi (R2) toisena kielenä opetukseen osallistuneet 1–9
luokkien oppilaat peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen kouluissa 2012, 2014 ja 2016 . . . 35 Taulukko 3.5. Vieraskieliset erityisen tuen oppilaat peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen
kouluissa luokilla 1–9 vuosina 2011, 2013 ja 2015 . . . 35 Taulukko 3.6. Erityisen tuen oppilaiden osuus (%) peruskouluissa sekä perus- ja lukioasteen
kouluissa luokilla 1–9; kaikkien oppilaiden, suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten ja vieraskielisten osuudet (%) vuonna 2015 . . . 36 Taulukko 3.7. Vieraskielisten oppilaiden määrä perusopetuksen lisäopetuksessa vuosina
2011–2015 . . . 36
LUKU 4
Taulukko 4.1. Lukiokoulutuksen ensisijaiset hakijat, valitut ja paikan vastaanottaneet kevään 2016 yhteishaussa (varsinainen haku) . . . 46 Taulukko 4.2. Vieraskielisten uusien lukio-opiskelijoiden määrä ja osuus (%) kaikista uusista
opiskelijoista asuinmaakunnan mukaan vuosina 2010 ja 2015 . . . 46 Taulukko 4.3. Vieraskielisten uusien lukio-opiskelijoiden aikaisempi koulutustausta vuonna
2014 . . . 47 Taulukko 4.4. Vieraskielisten lukio-opiskelijoiden määrä ja osuus (%) maakunnittain vuosina
2010 ja 2015 . . . 47 Taulukko 4.5. Vieraskieliset opiskelijat lukiokoulutuksessa koulutuslajin ja sukupuolen
mukaan vuonna 2015 . . . 48
TAULUKKO- JA KUVIOLUETTELO
Taulukko 4.6. Vieraskieliset opiskelijat lukiokoulutuksessa koulutusnimikkeen ja sukupuolen mukaan vuonna 2015 . . . 48 Taulukko 4.7. Vieraskieliset ylioppilastutkinnon suorittaneet koulutuslajin mukaan vuosina
2011–2015 . . . 48 Taulukko 4.8. Lukion oppimäärän suorittaneista suomea tai ruotsia toisena kielenä
opiskelleet vuosina 2010–2015 . . . 49 Taulukko 4.9. Lukiokoulutuksen päättäneiden jatkokoulutukseen sijoittuminen kolme vuotta
päättymisen jälkeen (tutkinnon suoritusvuosi 2008) . . . 49 Taulukko 4.10. Kolmessa ja 3,5 vuodessa ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus kaikista
aloittaneista (opintojen aloituslukukausi 2011/2012) . . . 50
LUKU 5
Taulukko 5.1. Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2015 . . . 80 Taulukko 5.2. Vieraskieliset ammatilliseen peruskoulutukseen valmenta vassa koulutuksessa
(VALMA) vuonna 2016. . . 80 Taulukko 5.3. Vieraskielisten uusien opiskelijoiden osuus (%) kaikista uusista opiskelijoista
ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosina 2010 ja 2015. . . 80 Taulukko 5.4. Vieraskieliset uudet opiskelijat ammatillisessa peruskoulu tuksessa ikäryhmän
mukaan vuonna 2015 . . . 81 Taulukko 5.5. Vieraskieliset uudet opiskelijat ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusalan
ja sukupuolen mukaan vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2015 . . . 82 Taulukko 5.6. Vieraskieliset uudet opiskelijat ammatillisessa peruskoulu tuksessa – yhdeksän
yleisintä äidinkieltä (lajiteltu vuoden 2015 lukujen mukaan) . . . 83 Taulukko 5.7. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus (%) kaikista opiskelijoista ammatillisessa
peruskoulutuksessa vuosina 2010 ja 2015 . . . 83 Taulukko 5.8. Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa ikäryhmän mukaaan
vuonna 2015 . . . 84 Taulukko 5.9. Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusalan ja
sukupuolen mukaan vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2015 . . . 85 Taulukko 5.10. Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa peruskoulutuksessa – yhdeksän
yleisintä äidinkieltä vuosina 2010, 2012 , 2014 ja 2015 (lajiteltu vuoden 2015
lukujen mukaan) . . . 86 Taulukko 5.11. Vieraskieliset ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet
koulutusalan mukaan vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2015 . . . 86 Taulukko 5.12. Ammatillisen peruskoulutuksen*) vieraskieliset opiskelijat kolmessa ja viidessä
vuodessa läpäisseet koulutusalan mukaan (aloitusvuosi 2008,
prosentti osuudet) . . . 87 Taulukko 5.13. Vieraskielisten vuonna 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon
suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot koulutusalan mukaan vuoden 2015 lopussa. . . 87 Taulukko 5.14. Vieraskielisten uusien opiskelijoiden osuus (%) kaikista uusista opiskelijoista
näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa vuosina 2010 ja 2015. . . 88 Taulukko 5.15. Vieraskieliset uudet opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja
osuus (%) kaikista uusista opiskelijoista ikäryhmän mukaan vuonna 2015. . . 88 Taulukko 5.16. Vieraskieliset uudet opiskelijat koulutusalan ja sukupuolen mukaan
näyttötutkintoon valmistavassa koulu tuksessa vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2015 . . 89
Taulukko 5.17. Vieraskieliset uudet opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa – yhdeksän yleisintä äidinkieltä (lajiteltu vuoden 2015 lukujen mukaan) . . . 90 Taulukko 5.18. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus (%) kaikista opiskelijoista näyttötutkintoon
valmistavassa koulutuksessa vuosina 2010 ja 2015. . . 90 Taulukko 5.19. Vieraskieliset opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ikäryhmän
mukaan vuonna 2015 . . . 91 Taulukko 5.20. Vieraskieliset opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa
koulutusalan ja sukupuolen mukaan vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2015 . . . 92 Taulukko 5.21. Vieraskieliset opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa –
yhdeksän yleisintä kieltä vuosina 2010, 2012 ja 2015 (lajiteltu vuoden 2015 lukujen perusteella) . . . 93 Taulukko 5.22. Vieraskieliset näyttötutkinnon suorittaneet vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2015 . . . . 93 Taulukko 5.23. Ammatillisen näyttötutkinnon *) kolmessa ja viidessä vuodessa läpäisseet
vieraskieliset opiskelijat koulutusalan mukaan (aloitusvuosi 2008,
prosenttiosuudet) . . . 94 Taulukko 5.24. Vieraskielisten vuonna 2014 perustutkinnon, ammattitutkinnon ja
erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opinnot vuoden 2015 lopussa . . . 94
KAPITEL 6
Tabell 6.1. Antal och andel elever med ett främmande språk som modersmål i årskurserna 1–9 inom den grundläggande utbildningen enligt undervisningsspråk åren
2011–2015. . . . . 115 Tabell 6.2. Antal elever med svenska och finska som andraspråk inom den grundläggande
utbildningen och förändringen åren 2012–2016.. . . . 115 Tabell 6.3. Antal och andel personer med ett främmande språk som modersmål som är
förstahandssökande, antagna och som har mottagit en studieplats i gemensam ansökan (den egentliga ansökan) till svenskspråkig utbildning som började
förstahandssökande, antagna och som har mottagit en studieplats i gemensam ansökan (den egentliga ansökan) till svenskspråkig utbildning som började