Vieraskielinen väestö

Keskeisiä lukuja väestöstä 2015

• 6 prosenttia väestöstä vieraskielisiä

• eniten vieraskielisiä asukkaita Uudellamaalla 11,3 % ja Vantaalla 15,4 %

• kaikissa Suomen 317 kunnassa asui vieraskielisiä

• vieraskielisissä eniten venäjän-, viron- ja somalinkielisiä

• suurin ikäryhmä 25–39-vuotiaat; kantaväestössä eniten yli 65-vuotiaita

Vieraskielisen väestön määrä kasvanut erityisesti 2000-luvulta lähtien

Suomi on ollut 100-vuotisen historiansa alkuaikana huomattavan kansainvälinen, kun tar-kastellaan Suomessa puhuttuja kieliä ja ulkomaalaisten asukkaiden määrää. Muun muassa vuonna 1922 Suomessa arvioitiin olleen noin 35 000 pakolaista ja muuta ulkomaalaista pää-asiallisesti Venäjän vallankumouksen seurauksena. Määrä oli tuolloin suurempi kuin mis-sään muussa Pohjoismaassa.

1920-luvun alun jälkeen ulkomaalaisten ja vieraskielisten määrä Suomessa lisääntyi hitaasti. Esimerkiksi vuonna 1980 Suomessa asui noin 9 000 vieraskielistä henkilöä. Ulko-maan kansalaisten muutto alkoi hiljalleen kasvaa 1990-luvun alussa. Vasta tuossa vai-heessa maahanmuuttajien enemmistönä olivat ulkomaan kansalaiset, eli lähes poikkeuk-setta vieraskieliset, aiemmin muuttajien enemmistö oli ollut kotimaahan palaavia Suomen kansalaisia. 1990-luvun alussa maahanmuuttoa lisäsi erityisesti inkerinsuomalaisten muutto entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen.

50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Henkilöitä

Kuvio 2.1. Vieraskielinen väestö vuosina 1990–2015

Lähde: Tilastokeskus/Väestörakenne

Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 ja sen tuoma vapaan liikkuvuuden peri-aate ei heti näkynyt vieraskielisten määrän suurena kasvuna. Kasvu alkoi näkyä vähitellen 2000-luvulla, jolloin työperusteinen maahanmuutto lisääntyi ja EU-maiden välinen liikkuvuus yleistyi. Vajaat 200 000 vieraskielistä onkin muuttanut Suomeen vuoden 2005 jälkeen ja vie-raskielisten määrän kasvu on edelleen kiihtynyt erityisesti vuoden 2011 jälkeen.

Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, noin 32 500 henkilöä.

Vuoden 2015 tilastotiedoissa nämä turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan näy, sillä väestöti-lastoissa on mukana vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Väestötilastoon päätyvät turvapaikanhakijoista ainoastaan turvapaikan saaneet ja hekin yleensä vasta sitten, kun ovat saaneet Suomesta vakituisen kotikunnan.

Suomen- ja ruotsinkielisen väestön osuus pienentynyt

1990-luvun alkupuolelta alkaen suomen- ja ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus on pienentynyt tasaisesti samaan aikaan kuin vieraskielisen väestön osuus on kasvanut.

Suomen- ja ruotsinkielisen väestön absoluuttinen määrä kääntyi laskuun vuonna 2014.

Vuonna 2015 suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni vajaalla 4 000 henkilöllä. Samana vuonna muiden kielten puhujien määrä kasvoi runsaalla 19 000 hengellä ja Suomessa asui vakituisesti yhteensä 329 562 vieraskielistä henkilöä. Väestön kokonaismäärä vuonna 2015 oli 5 487 308 henkilöä. Vuonna 2015 vieraskielisten osuus oli noussut kuuteen prosenttiin väestöstä.

Kun tarkastellaan eri kieliryhmien suhteellisia osuuksia, niin suomenkielisen väestön osuus on laskenut vuoden 1980 noin 94 prosentista 89 prosenttiin vuonna 2015. Myös ruotsinkie-lisen väestön osuus on tasaisesti vähentynyt. Vuonna 1980 ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä oli 6,3 prosenttia ja 5,3 prosenttia vuonna 2015. Samalla aikavälillä vieras-kielisen väestön osuus oli noussut 0,2 prosentista kuuteen prosenttiin.

1980

0,2 %

2015

6,0 %

Kuvio 2.2. Vieraskielisen väestön osuus (%) koko väestöstä vuosina 1980 ja 2015

Lähde: Tilastokeskus

Suomen viralliset kielet eli kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Saame, romani ja viittoma-kieli luokitellaan suomalaisiksi vähemmistöviittoma-kieliksi. Niiden puhujien kielellisistä oikeuksista säädetään laissa, tosin laki ei erikseen mainitse Suomen vähemmistökieliä nimeltä. Kuten ilmaisukin viittaa, näiden kielten käyttäjiä on Suomessa vähän. Saamenkielisten määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Saame oli rekisteröity 1 343 henkilön äidinkieleksi vuonna 1980, ja vuonna 2015 määrä oli kasvanut 1 957 henkilöön. Romaninkielisiä ja viittomakielisiä ei ole tilastoitu omina ryhminään.

Vieraskielisiä eniten Uudenmaan maakunnassa ja pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa

Vieraskielisen väestön määrä eri maakunnissa vaihtelee paljon. Vuonna 2015 suurin osa vieraskielisistä asui Uudellamaalla, missä heitä oli 11,3 prosenttia asukkaista. Uudenmaan jälkeen, reilusti pienemmällä osuudella, 7,2 prosenttia, vieraskielisiä asui Ahvenanmaalla.

Seuraavaksi eniten vieraskielisiä asui Varsinais-Suomessa, 6,0 prosenttia ja Pohjanmaalla, 5,9 prosenttia. Vähiten vieraskielisiä asui Etelä-Pohjanmaalla, missä heidän osuutensa oli 2,0 prosenttia maakunnan asukkaista.

Kun vieraskielisten määrää tarkastellaan kuntatasolla, esiin tulee huomattavia eroja kuntien välillä. Vieraskielisten osuus kunnan asukkaista vaihteli 0,2 ja 15 prosentin välillä. Vuonna 2015 Suomessa oli 317 kuntaa ja kaikissa niissä asui vakituisesti vieraskielistä väestöä. Kun-nista 39 oli sellaisia, joissa vieraskielisten osuus jäi alle yhden prosentin.

Eniten vieraskielisiä asui pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa: Vantaalla 15 pro-senttia kunnan asukkaista, Espoossa ja Helsingissä 14 propro-senttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella eniten vieraskielisiä asui ruotsin- tai kaksikielisissä kunnissa. Länsirannikolla ja Ahvenanmaan saaristossa vieraskielisiä asui yli kymmenen prosenttia seuraavissa kun-nissa: Turku, Maarianhamina, Närpiö, Föglö ja Korsnäs. Pienin vieraskielisten osuus oli Poh-jois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Reisjärven kunnassa, jossa vieraskielisiä oli 0,2 prosenttia kunnan asukkaista.

¹vieraskieliset = muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset Lähde: Tilastokeskus ‒ Vipunen - opetushallinnon tilastotietopalvelut

0 100 200 300 km

Kartta 1. Vieraskielisten¹ osuus koko väestöstä vuonna 2015

Prosenttia (%)

Maakuntaraja 0.2 - 1.3 1.4 - 2.8 2.9 - 4.8 4.9 - 8.9 9.0 - 15.4

Kartta 1. Vieraskielisten

¹

osuus koko väestöstä vuonna 2015

1vieraskieliset = muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastotietopalvelut

Suurimmat kieliryhmät venäjä, viro ja somali

Väestörekisterikeskus kerää tiedot Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten äidinkie-lestä ja Tilastokeskus saa nämä tiedot käyttöönsä. Väestötietojärjestelmän äidinkieli perus-tuu henkilön omaan ilmoitukseen. Suomessa vakituisesti asuvilla oli rekisteröity noin 150 eri kieltä vuonna 2015. Tosin joukossa oli useita kieliä, jotka oli ilmoitettu äidinkieleksi harvoin;

mukana oli 40 sellaista kieltä, jonka oli äidinkielekseen ilmoittanut enintään kymmenen hen-kilöä. Tällaisia kieliä olivat esimerkiksi katalaani, uiguuri, zulu ja kikuju.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät muodostuivat venäjää, viroa ja somalia äidinkielenään puhuvista henkilöistä. Vuonna 2015 venäjänkielisiä henkilöitä oli noin 72 500, vironkielisiä 48 000 ja somalinkielisiä vajaat 18 000 henkilöä. Vieraskielisen väestön suurimmat kieliryh-mät ovat pysyneet samoina vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Vieraskielinen väestö ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempaa

Kotimaisia kieliä puhuvien ja vieraskielisten ikäjakaumat poikkeavat toisistaan. Vuonna 2015 vieraskielinen väestö oli kantaväestöä selvästi nuorempaa. Huomattava osa vieraskielisistä oli työikäisiä, kun kantaväestössä oli eniten eläkeläisiä, yli 65-vuotiaita. Työikäisten, joilla tässä tarkoitetaan 19–64-vuotiaita, osuus vieraskielisistä oli 74 prosenttia kun vastaava osuus kantaväestöstä oli 46 prosenttia.

0 5 10 15 20 25 % 65 -vuotiaat ja sitä vanhemmat

Suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset Vieraskieliset

Kuvio 2.3. Vieraskielisen sekä suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön jakautuminen ikäryhmiin vuonna 2015

Linkki taulukkoon 2.2.

Lähde: Tilastokeskus – Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu

Kun väestöä tarkastellaan 5-vuotisikäryhmittäin, niin vuonna 2015 vieraskielisiä henkilöitä oli eniten ryhmässä, joka kattaa 25–39-vuotiaiden ikäryhmät. Heidän osuutensa oli 35 pro-senttia koko vieraskielisestä väestöstä. Vastaavan ikäryhmän osuus suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä oli 18 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvista lähes 22 prosenttia oli täyt-tänyt 65 vuotta ja yhteensä heitä oli yli miljoona, 1 110 968 henkilöä. Vieraskielisiä vähintään 65-vuotiaita oli 3,7 prosenttia kaikista vieraskielisistä, 12 135 henkilöä. Työikäisen väestön suurta osuutta vieraskielisissä selittää osaltaan se, että 2000-luvulla Suomeen on muutettu aiempaa enemmän työn ja opiskelun vuoksi.

Vieraskielisen väestön sukupuolijakauma ei eroa kotimaisia kieliä puhuvien jakaumasta

Suomessa asuvien vieraskielisten sukupuolijakauma on hyvin samankaltainen kuin kotimai-sia kieliä puhuvien. Miesten osuus suomen-, ruotsin- tai saamenkielisestä väestöstä oli 49 prosenttia ja vieraskielisestä väestöstä 51 prosenttia vuonna 2015.

Vieraskielisten sukupuolijakaumassa oli eroa muutamissa kieliryhmissä vuonna 2015. Thain, tagalogin, filippiinon ja venäjän puhujista yli 60 prosenttia oli naisia. Miehiä oli yli 60 prosent-tia muun muassa seuraavissa kieliryhmissä: arabia, ranska, englanti, turkki ja italia.

In document Vieraskieliset perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa 2010-luvulla (sivua 16-22)