RUKOUS KANNESTA KANTEEN –
radiopastori Jukka Norvannon käsitys rukouksesta
Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto Läntinen teologia
Pro gradu -tutkielma, marraskuu 2016 Systemaattinen teologia
Panu Pitkänen
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
Tiedekunta – Faculty
Filosofinen tiedekunta Osasto – School
Teologian osasto Tekijät – Author
Panu Pitkänen Työn nimi – Title
Rukous kannesta kanteen – Radiopastori Jukka Norvannon käsitys rukouksesta
Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Number of pages
Systemaattinen teologia Pro gradu -tutkielma x 15.11.2016 83
Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract
Radiopastori Jukka Norvanto on tuttu radioääni monille suomalaisille kristityille. Norvannon Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmia on lähetetty viimeisten yhdeksäntoista vuoden ajan kristillisen radiokanava Radio Dein taajuuksilla. Näissä ohjelmissaan Norvanto opettaa kaikki Raamatun kirjat läpi käsitellen tekstit jae jakeelta. Tätä tutkimusta tehdessä on käynnissä neljäs tuotantokausi, jossa Norvanto opettaa Raamattua kannesta kanteen. Kuluneiden yhdeksäntoista vuoden aikana Norvannon ohjelmat ovat saavuttaneet merkittävän ja vakiintuneen kuulijakunnan. Kansallisen radiotutkimuksen mukaan viime vuosina Norvannon ohjelmien vuosittainen bruttokuulijoiden määrä on ollut noin 10 miljoonaa kuuntelukertaa. Vertailukohtana voidaan todeta, että Yleisradion radiojumalanpalve- luksilla on samansuuruinen bruttokuuntelijoiden määrä. Norvannon ohjelmien suosio huomattiin myös kansallisessa RadioGaalassa vuonna 2014. Tuolloin Raamattu kannesta kanteen -ohjelma kilpaili vuoden suosituimman ohjelman tittelistä sijoittuen lopulta finaalin neljänneksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kristillinen ohjelma pääsi mukaan RadioGaalan finaaliin. Norvannon pitkäaikaisen radiotyön ja suuren kuulijakunnan vuoksi hän tarjoaa mielenkiintoisen tutkimuksen kohteen, jota ei ole aiemmin tutkittu.
Tutkielman varsinaisena aiheena on selvittää Jukka Norvannon käsitys rukouksesta. Rukous on universaali ilmiö, joka on yhteistä kaikille uskonnoille, vaikka sen muodot ja sisältö eroavatkin huomattavasti uskontojen välillä. Kristinuskon näkökulmasta rukous on kristillisen elämäntoteutuksen ydintä, jonka erityispiirteenä muihin uskontoihin verrattuna on kolmiyhteisen Jumalan ja hänen omaksi kuvakseen luodun ihmisen persoonallinen kohtaaminen. Käsitys rukouksesta muodostaa siis keskeisen osion kenen tahansa teologin tai kristillisen opettajan opetuksessa, jonka kautta voidaan hahmottaa myös hänen teologista ajatteluaan ja viitekehystään.
Tutkimuksen lähteinä on käytetty Norvannon Raamattu elämään -kirjasarjaa, joka sisältää yhteensä 54 kirjaa. Kirjat perustuvat Norvannon Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmien käsikirjoituksiin ja niissä käsitellään jokainen Raaamatun kirja jae jakeelta.
Tutkimuskysymyksen vuoksi kirjoissa keskitytään osoioihin, joissa Norvanto käsittelee rukouksen tematiikkaa. Raamattu elämään -kirjasarjan lisäksi lähteinä käytetiin kahta Norvannon rukoukseen keskittynyttä teosta Tahtoisin rukoilla: Isä meidän sekä Tahtoisin
rukoilla, mutta… Kirjallisuutena tutkimuksessa käytettiin etenkin rukousta sivuavaa suomalaista nykytutkimusta uskonpuhdistaja Martti Lutherista. Lisäksi käytössä oli muita suomalaisia ja kansainvälisiä rukousta käsitteleviä teologisia teoksia sekä Lutherin omaa tuotantoa muun muassa Iso ja Pieni katekismus sekä muita kirjoja, joissa reformaattori opettaa rukouksesta.
Tutkimuskysymystä lähestyttiin systemaattisen analyysin menetelmien kautta. Päämääränä oli tutkia edellä mainittujen kirjojen osioita, joissa Norvanto selittää joko rukousta käsitteleviä Raamatun tekstejä tai kirjoittaa yleisemmin rukouksen periaatteista. Systemaattista analyysia on luonnehdittu joukoksi toisiinsa liittyviä tekstianalyyttisia menetelmiä, joissa analyysi kohdistuu johonkin tiettyyn tutkimuskohteeksi valittuun kirjalliseen aineistoon. Systemaattisen teologian tutkimuksia tehtäessä analyysissa voidaan erottaa ainakin neljä tasoa: käsitteiden, väitteiden, argumenttien sekä edellytysten analyysi. Näiden analyysin eri tasojen avulla pyritään selvittämään tutkimuskohteen ajatteluun sisältyvät oleelliset ajatukset ja käsitteet ja niiden takana olevat tutkimuskohteen strukturoivat prinsiipit.
Tutkimuksen alussa perehdytään Norvannon käsitykseen kristillisen rukouksen edellytyksistä, mielekkyydestä ja rukousten kuulemisen perustasta. Toisessa pääluvussa keskitytään esteisiin, joita rukoilija saattaa kokea rukoustensa tiellä ja siihen, kuinka Jumala kääntää nämä esteet rukouksen mahdollisuuksiksi. Viimeisessä luvussa tutkitaan kristillisen rukouksen sisältöä Norvannon ajattelussa. Rukouksen keskeiseksi sisällöksi hänen ajattelussaan nousevat Isä meidän -rukous, Psalmien kirja sekä Kultainen sääntö.
Norvannon käsitystä rukouksesta leimaa hänen herätyskristillinen ja uuspietistinen taustansa. Syvemmän tarkastelun jälkeen voidaan todeta, että hänen strukturoivat prinsiippinsä pohjaavat Lutherin käsityksiin, etenkin uskonpuhdistajan tapaan hahmottaa lain ja evankeliumin välistä jännitettä. Lutherin ajattelun kautta Norvannon käsitykset rukouksesta johtavat monilta osin myös uskonpuhdistajaa edeltäneeseen aikaan, kirkkoisiin ja aina varhaisen kirkon käsityksiin rukouksesta.
Avainsanat – Keywords
Jukka Norvanto, rukous, Raamattu kannesta kanteen, Radio Dei, Luther
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
Tiedekunta – Faculty
Philosophical Faculty Osasto – School
School of Theology Tekijät – Author
Panu Pitkänen Työn nimi – Title
Prayer from cover to cover – radio pastor Jukka Norvanto’s understanding of prayer
Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Number of pages
Systematic theology Pro gradu -tutkielma x 15.11.2016 83
Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract
Jukka Norvanto is a radio pastor that is known to many Finnish Christians. His radio programs have been broadcasted for the past ninteen years through the Christian radio station Radio Dei. In these programs Norvanto teaches verse by verse through the entire Bible. Currently Norvanto is going through his fourth season of teaching the Bible from cover to cover. During the nineteen years Norvanto has created rather large and stable amount of listeners. According to the National Radio Survey Norvanto’s programs gather an annual 10 million listenings. As a comparasion the Finnish Broadcastin Company’s (Yle) radio church services gather the same amount of listeners. The popularity of Norvanto’s programs became evident in 2014 in the national RadioGaala. His program became fourth in the competition of the most popular radio program in the commercial radio stations. This was nationally first time ever a Christian program was ranked in this competition. The long carieer of Norvanto and the popularity of his program offer an interesting topic for a study, a topic that has not been studied previously.
This Master’s thesis focuses on the understaning of prayer in the thinking of pastor Norvanto. Prayer is an univeral phenomenon, common to all religions. However forms and content of prayer may differ greatly between different religious contexts. From a Christian perspective prayer is at the core of living out your faith. Compared to other religions the distinct characteristic with Christian prayer is the personal meeting of triune God and man created into God’s own image. Through centrality of prayer it is possible to study theology of a Christian teacher and the principles that guide his theology.
The primary sources in this thesis are formed by Norvanto’s Raamattu elämään -series consisting 54 volumes. These books are based on the Norvanto’s radio programms and they cover the whole Bible verse by verse. The main focus is given on texts that deal with prayer.
Besides this series primary sources include two books by Norvanto that concentrate on prayer: Tahtoisin rukoilla: Isä meidän and Tahtoisin rukoilla, mutta… Secondary sources in the thesis include current Finnish Luther studies, general theological writings on prayer and some works by Martin Luther.
The study was carried out by the method of systematic analysis. The aim was to study the sections of the primary sources where various aspects of prayer are introduced and discussed. As a discipline systematic analysis includes several methods that are used to analyze a certain body of writings or texts. Through such an analysis the aim is to discover the structural principles in the theology of the writer.
This thesis focuses in the understanding pastor Norvanto has about Christian prayer. The study starts with examining the basis for prayer in Norvanto’s thinking. Secondly emphasis is given for hinderances person may experience with prayer and how God turns these into opportunities for deeper understanding of prayer. Final segment of the thesis deals with the issues of content of Christian prayer.
Lord’s prayer, the Psalms and the Golden Rule form a core of Christian prayer in the understaning of Norvanto.
Norvanto has evangelical background. More specificly he has been influenced with the evangelical revival movement known as neo- pietism that influenced Finnish Lutheran church during the 20th Century. Deeper study shows that Norvanto is close with Luther’s orginal thoughts in many of his opinions on prayer. Through Luther he also joins theologians pre-dating Luther all the way to the Church Fathers and the Early Church.
Avainsanat – Keywords
Jukka Norvanto, prayer, Raamattu kannesta kanteen, Thru the Bible, Radio Dei, Luther
Sisällys
Esipuhe..………..….. 2
Johdanto……… 3
Raamattu kannesta kanteen……….….. 3
Rukous yleisenä ilmiönä………... 7
Tutkimuskysymys ja –menetelmä……….…… 9
Lähteet ja kirjallisuus………..……….……. 11
1. Rukouksen edellytykset………. 15
1.1. Rukouksen mielekkyys…….……… 16
1.2. Rukouksen kuulemisen perusta………. 19
1.3. Rukouksen alkuperä……….. 22
2. Rukouksen esteet ja mahdollisuudet……… 30
2.1. Synnintunto ja sen tuoma mahdollisuus……… 30
2.2. Lain ja evankeliumin suhde rukouksen mahdollisuutena.….32 2.3. Rukouksen käsky tai mahdollisuus ……….. 37
2.4. Oikean ja väärän rukouksen ero……….41
3. Rukouksen sisältö………... 45
3.1. Isä meidän – mallirukous käytettäväksi ………... 49
3.2. Nelipunoksinen seppele – tapa rukoilla……… 53
3.3. Psalmit – kristityn rukouskirja………... 58
3.4. Kultainen sääntö – rukous toisten puolesta...……… 65
Loppukatsaus……… 70
Lyhenteet ……….. 74
Lähteet ……….. 75
Kirjallisuus……….77
ESIPUHE
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on pastori, teologian lisensiaatti, diplomikielenkääntäjä Jukka Norvannon käsitys rukouksesta. Jukka Norvanto on monille suomalaisille kristityille tuttu radioääni. Hän on toiminut opettajana Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmassa lähes kahden vuosikymmenen ajan vuodesta 1997 alkaen. Radiotyönsä lisäksi Norvanto on tuottelias kirjailija, joka on julkaissut yli kuusikymmentä kirjaa. Ennen tätä tutkielmaa oma kosketukseni Jukka Norvantoon oli muodostunut hänen Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmiensa kautta. Olin kuullut niitä satunnaisesti automatkoilla Radio Dein taajuuksilta.
Vaikka tutkimukseni olikin pääasiallisesti akateemista puurtamista, haluan lausua kiitokseni Jukka Norvannolle: tutkiessani hänen käsitystään rukouksesta sydämeeni syttyi aivan uusi kiinnostus rukouksen rikasta maailmaa kohtaan. Gradun tekeminen paljasti useampaan otteeseen sekä oman vähäisen tietämykseni että rukouselämäni heppoiset perustat. Tähän prosessiin vaikuttivat niin Norvannon kirjoitukset kuin työhön käytetty kirjallisuuskin.
Jukka Norvannon laaja tuotanto antoi hyvän pohjan tutkimukselle tuoden monta uutta näkökulmaa rukoukseen. Haastena koin tiedon siitä, että tutkimuksen kohteena on edelleen aktiivisesti työelämässä ja suomalaisessa hengellisessä kentässä vaikuttavan henkilön ajatusmaailma ja teologia. Toivonkin pystyneeni tulkitsemaan oikein pastori Norvannon teologisia linjauksia tekemättä vääriä johtopäätöksiä. Tämä kuitenkin jää nähtäväksi, ehkäpä saan siihen vastauksen, jos joskus tapaamme elävässä elämässä muutenkin kuin kirjojen tai radion välityksellä.
Näiden mietteiden myötä toivotan Jukka Norvannolle, hänen läheisilleen ja hänen työlleen kolmiyhteisen Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen siunausta kannesta kanteen.
Espoossa, 2016, anno Domini.
JOHDANTO
Jukka Norvanto syntyi vuonna 1957 Posiolla, jossa hän vietti myös nuoruutensa ja tutustui uskonasioihin. Kouluvuosiensa jälkeen Norvanto opiskeli kielenkääntäjäksi.
Ammattiin valmistuttuaan hän muutti vaimonsa Liisan kanssa Ruotsiin, jossa Norvanto toimi Mariestadin seurakunnan työntekijänä ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Perheen kolmesta lapsesta kaksi syntyi noiden Ruotsin vuosien aikana.
Myöhemmin Norvanto ryhtyi lukemaan teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papiksi vuonna 1988. Papiksi valmistuttuaan Norvanto toimi Suomen Raamattuopiston Vuokatinrannan kristillisen loma- ja kurssikeskuksen johtajana Vuokatissa. Tämän jälkeen vuosina 1996–2014 Norvanto työskenteli Medialähetys Sanansaattajissa Radioraamattukoulun johtajana sekä opettajana Raamattu kannesta kanteen -ohjelmassa. Norvanto on toiminut myös Sotkamon seurakunnan pastorina ja vuosina 2005–2006 turistipappina Kyproksella.1 Toukokuusta 2014 tämän tutkielman tekemiseen saakka Norvanto on toiminut Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysteologina.2
Raamattu kannesta kanteen
Pastori Jukka Norvannon Raamatun opetusta on voinut kuunnella suomalaisilla
radioaalloilla säännöllisesti vuodesta 1997 alkaen. Raamattu kannesta kanteen -ohjelma alkoi kuulua ensin keskipitkien taajuuksien kautta laajentuen useisiin
paikallisradioihin.3 (Tästä eteenpäin käytän lyhennettä RKK viitatessani Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmaan). RKK on kuulunut myös ensimmäisen suomalaisen kristillisen radiokanavan Radio Dein ohjelmistoon kanavan alusta alkaen.4 Ohjelmaa on kuultu marraskuusta 19975 tämän tutkimuksen tekemiseen saakka. Norvannon ohjelmien tuottajana on toiminut radion ja muiden sähköisten
1 Wikipedia 2014, https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Norvanto.
2 Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 2014, http://www.kylvaja.fi/ajankohtaiset/page/74/.
3 Norvanto RE22, 7.
4Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2010, http:/evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/DC5A64DDAC B1B3F3C225771C0044B737?OpenDocument&lang=FI.
5 Radio Dei 2015, http://radiodei.fi/?sid=9.
medioiden kautta tehtävään lähetystyöhön erikoistunut Medialähetys Sanansaattajat (Sansa), yhdessä kansainvälisen kristillisen Trans World Radio (TWR) lähetysjärjestön kanssa.6 Sansa määrittelee tehtäväkseen viedä ”Raamatun sanaa radioaalloilla, television, internetin ja mobiiliviestinten välityksellä saavuttamattomille kansoille.”7 Vuonna 1973 perustettu Sansa hyväksyttiin vuonna 1994 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi.8 Yhtenä seitsemästä kirkon virallisista lähetysjärjestöistä Sansa on allekirjoittanut kirkon ja lähetysjärjestöjen välisen perussopimuksen. Sopimus määrittelee kirkon lähetystyön perustuvan Raamattuun ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen.9 TWR puolestaan määrittelee itsensä globaaliksi mediajärjestöksi, jonka tarkoituksena on tavoittaa maailma Jeesukselle Kristukselle.10 TWR:ää on luonnehdittu kansainväliseksi, evankelikaaliseksi ja maailman suurimmaksi kristilliseksi mediajärjestöksi, jonka yhteistyöjärjestöjensä kanssa tuottamia medialähetyksiä voidaan seurata 160 maassa yli 230 kielellä tai murteella.11 Sansa omalta osaltaan tekee työtä lähes 40 kielellä.12
6 Norvanto RE11, 7.
7 Medialähetys Sanansaattajat 2014h, http://sansa.fi/etusivu-2/sansa/. Sansa määrittelee tehtäväkseen viedä ”Raamatun sanaa radioaalloilla, television, internetin ja mobiiliviestinten välityksellä saavuttamattomille kansoille. Ohjelmat tukevat myös vaikeissa oloissa eläviä kristittyjä. Televisio, radio ja älypuhelin ovat voimavälineitä, jotka muuttavat maailmaa, yksi sydän kerrallaan.”
8 Medialähetys Sanansaattajat 2014f, http://sansa.fi/etusivu-2/historia/.
9 Medialähetys Sanansaattajat 2014h, http://sansa.fi/etusivu-2/sansa/. Ev.lut kirkon mukaan kirkon lähetysärjestöt ja Kirkon ulkomaanapu ovat allekirjoittaneet kirkon kanssa tämän ns.
perussopimuksen. Sopimus määrittelee periaatteet, joita sopijajärjestö noudattaa lähetystehtävässään Suomen ev.lut. kirkossa. http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content256F76.
10 Trans World Radio 2016a, https://www.twr.org/faq. ”TWR is a global media organization that exists to reach the world for Jesus Christ. The ministry encompasses high-powered radio broadcasts, online streaming, portable media devices, satellite delivery, printed publications and various digital platforms.”
11 Wikipedia 2015, https://en.wikipedia.org/wiki/Trans_World_Radio. TWR:llä on järjestöä määrittävät uskontunnustus ja arvot (Doctrine and values). Jokainen uskontunnustuksen ja arvojen kohta on sidottu yhteen tai useampaan Raamatun tekstiin, joita selitetään muutamalla lauseella. Ks.
https://www.twr.org/doctrine--values. Lopuksi TWR:n itseymmärryksen mukaan Lähetyskäsky määrittää kaikkein parhaiten mistä TWR:ssä on kyse ”And finally, there is no statement that more succinctly explains what TWR is all about than the Great Commission (Matthew 28:19-20).” Ks.
https://www.twr.org/faq.
12 Medialähetys Sanansaattajat 2014d, http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/tietoa- sanansaattajista.
Raamattu kannesta kanteen -ohjelmien periaate on kehitetty alkujaan Yhdysvalloissa.
Vuonna 1967 teologian tohtori John Vernon McGee aloitti Raamatun systemaattisen opettamisen radiossa. Tämän ajatuksen innoittamana McGee perusti Thru the Bible -nimisen järjestön, jonka päämääränä oli opettaa koko Raamatun radiossa viidessä vuodessa.13 Thru the Bible on itsenäinen kirkkokuntiin sitoutumaton järjestö, joka määrittelee olevansa evankelikaalinen ja raamattu-uskollinen.14 TWR:n internetsivujen mukaan sekä Sansa että Thru the Bible ovat TWR:n yhteistyöjärjestöjä.15
Norvannon omien sanojen mukaan idea RKK-ohjelmiin syntyi Thru the Bible - järjestön tuottamien radio-ohjelmien esimerkistä. RKK-ohjelmien käsikirjoituksissa Norvanto on hyödyntänyt McGeen raamatunselityksiä. RKK-ohjelmat eivät kuitenkaan ole suomennettuja käännöksiä Thru the Bible -ohjelmista, vaan niiden sisältöön ja muotoon ovat vaikuttaneet useat muut teologit sekä Norvannon omat teologiset löydöt.16 McGeen ohjelmien tyylin mukaisesti RKK-ohjelmissa Norvanto opettaa Raamatun läpikotaisin, lähes jae jakeelta.17 Ohjelmien kustantaja Sansa kutsuukin niitä radioraamattukouluksi18 ja avoimeksi raamattukouluksi.19
Yksi RKK tuotantokausi kestää viitisen vuotta sisältäen yhteensä 1434 erillistä ohjelmaa. Tätä pro gradu työtä tehdessä 11.12.2015 loppui RKK:n kolmas tuotantokausi ja 14.12.2015 kuultu ohjelma aloitti uuden viisivuotisen rupeaman Radio Dein taajuuksilla. Näin ollen pastori Norvantoa ja RKK-radioraamattukoulua
13 Thru the Bible Radio Network 2012, http://www.ttb.org/contentpages/21718/f744e18c-4e81-44c3- b6ce-c0231c0ec9f8/Dr.J.VernonMcGee.aspx.
14 Thru the Bible Radio Network 2012b, http://www.ttb.org/contentpages/21718/468a2140-bff2-4084- 91cb-37b8a26bed20/DoctrinalStatement.aspx. Thru the Bible -järjestö määrittelee olevansa
”fundamental, evangelical, Bible-teaching (the ENTIRE Word of God) ministry.” Järjestön teologisena tunnustuksena toimii Dallas Theological Seminaryn doctrinal statement.
15 Trans World Radio 2016a, https://www.twr.org/ministry-partners. Sansa luokitellaan kansalliseksi yhteistyökumppaniksi ”National Partners” kategoriassa, jossa on yli 60 kansallista ytheistyöjärjestöä ympäri maailman. Osa järjestöistä on TWR:n nimellä olevia kansallisia toimistoja, kun taas toiset ovat itsenäisiä yhteistyöjärjstöjä kuten Sansa. Thru the Bible on maailmanlaajuisten media kumppaneiden
”Global Media Partners” kategoriassa. Siihen kuuluu yhteensä kymmenen järjestöä, jotka määrittelevät tehtäväkseen mm. evankelionnin, opetuslapseuttamisen ja Raamatun opettamisen.
16 Norvanto RE22, 8.
17 Medialähetys Sanansaattajat 2014g, http://www.sansa.fi/raamattu-kannesta-kanteen.html.
18 Norvanto RE26, 3.
19 Medialähetys Sanansaattajat 2014g, http://www.sansa.fi/raamattu-kannesta-kanteen.html.
tullaan kuulemaan Radio Dein välityksellä ainakin seuraavat viisi vuotta.20 RKK:n neljännen tuotantokauden käynnistyessä Radio Dein FM-taajuuksien kuuluvuusalueella asuu noin neljä miljoonaa suomalaista. Radio Dei kuuluu myös verkossa radiot.fi palvelussa.21 Lisäksi RKK-ohjelmia lähetetään Järviradion taajuuksilla Suomessa, kuudella taajuudella Norjassa ja yhdellä taajuudella Ruotsissa.22 RKK on vakiinnuttanut paikkansa Radio Dein ohjelmistossa. Useiden vuosien ajan se on kuulunut kanavan suositumpiin ohjelmiin.23 Vuonna 2014 RKK:n suosio saavutti uuden virstanpylvään: ohjelma oli kaupallisten radiokanavien RadioGaalan yksi neljästä finalistista kisaten vuoden suosituimman ohjelman tittelistä. Tämä oli ensimmäinen kerta kristilliselle radio-ohjelmalle tai ohjelman tekijälle päästä ehdolle RadioGaalan finaaliin.24
Radion taajuuksien lisäksi RKK-ohjelmia voi kuunnella myös internetsovelluksen kautta sekä tietokoneilla että mobiililaitteilla.25 Joulukuuhun 2015 mennessä maksuttomia mobiilisovelluksia oli ladattu yli 8000 kertaa.26 Näiden ilmaisten kuuntelumuotojen lisäksi ohjelmia on myytävinä CD-levyinä sekä MP3-muodossa USB-muistitikkuina.27
Vuosina 2007–2012 kansallisen radiotutkimuksen mukaan RKK-ohjelmien vuorokausikuuntelijoiden määrä on ollut tasaisesti hieman yli 30 000 nettokuuntelijaa. Tämä tarkoittaa noin 200 000 bruttokuuntelijaa viikossa28 ja noin
20 Seurakuntalainen 2015, http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/raamattu-kannesta-kanteen-jatkuu- seuraavatkin-5-vuotta/.
21 Radio dei 2016, http://www.radiodei.fi/?sid=395.
22 Medialähetys Sanansaattajat 2014c, http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/ohjelmat- radiossa.
23 Kortelainen 2015, 4.
24 Seurakuntalainen 2014, http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/raamattu-kannesta-kanteen-kisasi- vuoden-radio-ohjelma-tittelista/.
25 Medialähetys Sanansaattajat 2014b, http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/node/
1457.
26 Seurakuntalainen 2015, http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/raamattu-kannesta-kanteen-jatkuu- seuraavatkin-5-vuotta/.
27 Medialähetys Sanansaattajat 2015, http://www.lahetyskauppa.fi/product/list/27/raamattu-kannesta- kanteen-ohjelmat.
28 Nurminen 2015, RKK / Dein kuuntelijatilastoja? Nettokuuntelijalla tarkoitetaan yksittäisiä, eri kuuntelijoita. Bruttokuuntelija tarkoittaa kuuntelijoita, joiden lukumäärässä voi olla samoja kuuntelijoita useamman kerran.
10 miljoonaa bruttokuuntelijaa vuodessa.29 Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuosina 2008–2011 yksittäisillä Yleisradion radiojumalanpalveluksilla oli 193 000 - 212 000 nettokuuntelijaa.30 Yksittäinen radiojumalanpalvelus on siis lähes seitsemän kertaa suositumpi nettokuuntelijoiden määrässä, kuin yksittäinen RKK-ohjelma.
Toisaalta kun RKK-ohjelmia lähetetään useita kertoja viikossa, vuosittaisessa bruttokuuntelijamäärässä RKK-ohjelmat ovat käytännössä yhtä suosittuja kuin radiojumalanpalvelukset, noin 10 miljoonalla kuuntelijallaan. Huomionarvoista on myös se, että radiojumalanpalvelusten tekijät ja saarnaajat vaihtuvat viikoittain, kun taas Jukka Norvanto opettaa jokaisessa RKK-ohjelmassa. Kaiken edellä mainitun perusteella voidaan Norvannon arvioida olevan yksi Suomen eniten kuunnelluista yksittäisistä kristillisistä julistajista. Mielestäni tämän vuoksi Norvanto tarjoaa mielenkiintoisen tutkimuskohteen, jota ei ole aiemmin tutkittu.
Rukous yleisenä ilmiönä
Rukousta on luonnehdittu universaaliksi ilmiöksi, joka on käytännössä yhteistä kaikille uskonnoille, vaikka sen muodot ja sisältö voivat uskontojen välillä erota huomattavastikin. Yhteistä rukoukselle on se, että rukouksessa ihminen lähestyy jumaluutta tai Jumalaa. Helsingin yliopiston ekumeniikan dosentin Juhani Forsbergin määritelmän mukaan rukous on uskonnollisen elämän ilmenemismuodoista yleisin.
Huomionarvoista hänen mukaansa on se, että muuten uskonnollisesti passiiviset ja välinpitämättömät ihmiset, jopa ateistit saattavat rukoilla.31 Jotkut tutkijat väittävät, että ihmisillä on sisäsyntyinen tarve rukoukseen. Heidän mukaansa samaan tapaan kuin seksuaalisuus, rukouskin löytää omat ilmenemismuotonsa, vaikka sitä tietoisesti pyrittäisiin tukahduttamaan. Maallistuneissa yhteiskunnissa tämä näkyy rukouksen kaltaisissa toiminnoissa, kuten spontaaneissa aplodeissa lentokoneen laskeutuessa
29 Nurminen 2016, RKK- tarkennettuja lukuja.
30 Haastettu kirkko 2012, 285.
31 Forsberg 2014, 4.
turvallisesti vaikeissa sääoloissa, tai vihaisen väkijoukon vaatiessa oikeudenmukaisuutta pakolaisleirillä.32
Kristillinen rukous on mahdollista, koska kolmiyhteinen Jumala on persoonallinen.
Hän on Jumala, joka on ilmoittanut itsensä niin, että hänen omaksi kuvakseen luodut ihmiset voivat kutsua häntä nimeltä.33 Helsingin yliopiston edesmennyt ekumeniikan emeritusprofessori Tuomo Mannermaa määrittelee rukouksen olevan kristillisen elämän toteutuksen ydintä, jonka erityispiirteenä on edellä mainittu persoonallinen kohtaaminen kolmiyhteisen Jumalan kanssa.34 Itä-Suomen yliopiston ekumeniikan dosentti ja Kuopion Hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen sanoo, että rukousta on perustellusti sanottu uskonnon äidinkieleksi.35 Norvanto kuvaa rukousta uskon herkimmäksi ilmiasuksi.36 Mannermaan mukaan usko Jumalaan ja rukous läpäisevät toisensa; toista ei ole ilman toista. Rukous kuuluu olennaisena osana uskon toimimiseen.37 Forsberg lisää kristillisen rukouksen tapahtuvan aina Jumalan edessä, joka yhtäältä puhuttelee ihmistä, mutta myös toisaalta antautuu itse ihmisen puhuteltavaksi.38 Tahtoisin rukoilla, mutta… -kirjassaan Norvannolla on seitsemän huoneentaulua rukoilijalle. Yksi noista huoneentauluista kiteyttää edellä mainitut Mannermaan ja Forsbergin määritelmät: ”Rukous on suhteen hoitamista kahden persoonan välillä.”39
Viimeaikaisten tutkimusten perusteella Forsberg toteaa, että länsimaalaisten kirkosta vieraantuneiden ihmisten ainoaksi uskonnollisuuden ilmenemismuodoksi näyttää jäävän rukoileminen. Suomalainen uskonnollinen elämä seuraa tätä länsimaissa vaikuttavaa trendiä.40 Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica 2011 -kysely vahvistaa Forsbergin väitteet. Kyselyn tutkimustulosten mukaan jumalanpalveluksiin
32 Stone 1995, 683. Stone Kirjoittaa: ”Prayer is a universal phenomenon. It is found in all the word’s religions. There is a human need for prayer, and, like human sexuality, prayer will find expression even if consciously suppressed.”
33 Clowney 1993, 526.
34 Mannermaa 1995, 69-71.
35 Jolkkonen 2002, 241.
36 Norvanto TRM, 37.
37 Mannermaa 1995, 69-71.
38 Forsberg 2014, 4.
39 Norvanto TRM, 39.
40 Forsberg 2014, 4.
vähintään kerran kuussa osallistuvia suomalaisia on vain kuusi prosenttia. Evankelis- luterilaisen kirkon jäsenistä vähintään kerran vuodessa jumalanpalvelukseen osallistuvia on vain 39 prosenttia. Toisin sanoen 61 prosenttia kirkon jäsenistä ei osallistu joka vuosi jumalanpalvelukseen.41 Tutkimustulosten mukaan rukoileminen on kuitenkin jumalanpalveluksiin osallistumista yleisempää. Yli 53 prosenttia kaikista suomalaisista kertoi rukoilevansa ainakin kerran vuodessa ja 21 prosenttia vastasi rukoilevansa päivittäin.42 Forsberg arvioi suomalaisten pitävän rukoilua sellaisena intiiminä asiana, josta ei paljoa haluta puhua.43 Rukoilemisen yksityisestä luonteesta huolimatta asialla on merkitystä. Rukous spiritualiteetin alueena koskettaa vuosittain yli puolta suomalaisista ja päivittäin yli viidennestä, riippumatta heidän vakaumuksestansa. Tämän vuoksi koen Norvannon käsityksen rukouksesta tarjoavan relevantin aiheen tutkimukselle.
Tutkimuskysymys ja -menetelmä:
Tämän tutkielman varsinaisena tutkimuskysymyksenä ja tehtävänä on selvittää Jukka Norvannon käsitys rukouksesta. Lähdeaineistona käytettiin Norvannon Raamattu elämään -kirjasarjaa sekä Tahtoisin rukoilla, mutta… ja Tahtoisin rukoilla: Isä meidän -teoksia. Tutkimuskysymystä lähestytään systemaattisen analyysin menetelmien kautta.
Päämääränä on tutkia edellä mainittujen kirjojen osioita, joissa Norvanto selittää joko rukousta käsitteleviä Raamatun tekstejä tai kirjoittaa yleisemmin rukouksen periaatteista.
Systemaattista analyysia on luonnehdittu joukoksi toisiinsa liittyviä tekstianalyyttisia menetelmiä, joissa analyysi kohdistuu johonkin tiettyyn tutkimuskohteeksi valittuun kirjalliseen aineistoon. Systemaattisen teologian tutkimuksia tehtäessä analyysissa voidaan erottaa ainakin neljä tasoa: käsitteiden, väitteiden, argumenttien sekä edellytysten analyysi. Näiden analyysin eri tasojen avulla pyritään selvittämään tutkimuskohteen ajatteluun sisältyvät oleelliset ajatukset ja käsitteet.
41 Haastettu kirkko, 96.
42 Haastettu kirkko, 37.
43 Forsberg 2014, 4.
Systemaattista analyysia kuvaillaan myös usein systeemi-immanentiksi, koska siinä pyritään tarkastelemaan käsitysjärjestelmää sisältä käsin, tekstin omilla ehdoilla.
Toisin sanoen aineistoon ei sovelleta sen ulkopuolisia kriteerejä, vaan tekstejä käsitellään omina kokonaisuuksinaan. Tämän lisäksi systemaattisen analyysin tavoitteeksi usein määritellään niin sanottujen strukturoivien prinsiippien osoittaminen. Strukturoivalla prinsiipillä tarkoitetaan tutkimuskohteen ajattelua leimaavaa perusratkaisua, lähtökohtaa tai intressiä, joka leimaisi henkilön koko ajattelua ja selittäisi sen yksityiskohtia. Lähdeaineistossa suoraan ilmaistun eksplisiittisen kertoman lisäksi tarkoituksena on löytää aineiston hienovaraisempia implisiittisiä viestejä, joita argumentointi edellyttää ja viestittää, unohtamatta kuitenkaan sitä, että jonkin asian sanomatta jättäminenkin voi viestiä merkittäviä tosiasioita.44
Tässä tutkielmassa on pyritty löytämään Norvannon rukouksen teologian strukturoivat prinsiipit. Metodeina on käytetty systemaattisen analyysin kaikkia neljää tasoa.
Tutkimus etenee käsitteiden analysoimisen tasolta etsien Norvannon omia ja lainattuja väitteitä, jotka johtavat argumentteihin ja edellytyksiin hänen käsityksessään kristillisestä rukouksesta.
Rakenteellisesti tutkielma muodostuu siten, että ensimmäisessä pääluvussa tutkitaan kristillisen rukouksen edellytyksiä, siten kuin Norvanto käsittelee niitä kirjoissaan.
Luvussa pohditaan edellytyksiä, joiden kautta rukoukseen voi löytää mielekkyyden.
Lisäksi ensimmäisessä luvussa pureudutaan siihen, mikä on kristillisen rukouksen kuulemisen perusta ja alkuperä.
Toisessa luvussa tutkitaan millaiset asiat voivat Norvannon teologisten ajattelumallien mukaan muodostua kristillisen rukouksen esteiksi, ja kuinka Jumala kääntää näitä esteitä rukouksen mahdollisuuksiksi. Tässä luvussa kohtaamme Norvannon teologiassa Lutherilta tuttuja käsitepareja, kuten laki ja evankeliumi sekä Jumalan vieras ja oma työ. Luvussa pohditaan myös Lutherin ristinteologiaa suhteessa Norvannon käsitykseen rukouksesta, sekä käsitellään sitä, miten Norvanto hahmottaa oikean ja väärän rukouksen välisen eron.
44 Jolkkonen 2007, 12-22.
Kaksi ensimmäistä päälukua rakentavat pohjan rukouksen edellytyksistä ja esteistä.
Kolmannessa ja viimeisessä pääluvussa siirrytään tarkastelemaan rukouksen sisällöllisiä kysymyksiä. Tuossa luvussa pohditaan kysymyksiä kuten, miksi rukoillaan juuri siten kuin rukoillaan ja millä perusteilla. Kolmas luku vie meidät tutkimaan Norvannon käsitystä rukouksesta suhteessa Isä meidän -rukoukseen, Psalmien kirjaan sekä Jeesuksen antamaan niin kutsuttuun Kultaiseen sääntöön (Mt 7:12). Luvussa käsitellään myös Norvannon käsitystä Raamatun mietiskelystä, meditoinnista. Luvussa tutustumme muun muassa nelinkertaiseen seppeleeseen, Norvannon Lutherilta omaksumaan tapaan rukoilla. Kolmannen pääluvun jälkeen esitellään tutkimuksesta nousseita johtopäätöksiä.
Lähteet ja kirjallisuus
Raamattu kannesta kanteen radio-ohjelmien lisäksi Jukka Norvannolla on mittava kirjallinen tuotanto. Tätä tutkimusta tehtäessä hän oli julkaissut yli kuusikymmentä kirjaa. Norvannon teokset ovat lähinnä hartauskirjallisuutta ja Raamatun selitysteoksia.
Tämän tutkimuksen kannalta oleellisia teoksia ovat ”Raamattu elämään” -kirjasarja sekä kaksi ”Tahtoisin”-kirjasarjan teosta. Raamattu elämään -kirjasarja pohjautuu pastori Norvannon RKK-radio-ohjelmiin. Kirjasarjaan kuuluu yhteensä 54 teosta, joissa käydään läpi koko Raamattu jae jakeelta.45 Norvannon kirjat on kustantanut Perussanoma Oy, joka on Suomen Raamattuopiston yhteydessä toimiva kustannusliike.46 (Tästä eteenpäin käytän Raamattu elämään -kirjasarjasta lyhennettä RE.) Norvannon radio-ohjelmien kustantaja Sansa ja kirjojen kustantajan taustajärjestö Suomen Raamattuopisto kuuluvat molemmat niin kutsuttuun viidenteen herätysliikkeeseen.47
45 Perussanoma 2012, https://perussanoma.fi/naytatuote.php?lTuoteTunniste=529.
46 Suomen Raamattuopisto 2013, https://sro.fi/tietoa-meista Suomen Raamattuopisto määrittelee olevansa ”Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen sitoutuva itsenäinen kristillinen järjestö, jonka tarkoitus on julistaa evankeliumia, opettaa Raamattua, tarjota ihmisille hengellinen koti ja tukea lähetystyötä.”
47 Uskonnot Suomessa –hanke 2007, http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=36.
Tämän tutkimuksen keskeisinä lähteinä on käytetty RE-kirjasarjaa keskittyen
teksteihin, joissa Norvanto käsittelee rukouksesta puhuvia raamatunkohtia.
RE-kirjasarja pohjautuu käytännössä sanasta sanaan RKK-radio-ohjelmien käsikirjoituksiin. Tästä syystä tämän tutkimuksen voidaan katsoa tarkastelevan
Norvannon käsitystä rukouksesta radion kautta lähetetyissä RKK-ohjelmissa.
Tutkimuksen selkeyttämiseksi RE-kirjasarjalle on oma luotu lähde- ja viitejärjestelmä.48 RE-kirjasarjan lisäksi lähteinä on käytetty Norvannon kahta rukoukseen keskittynyttä kirjaa, Tahtoisin rukoilla, mutta… (lyhenteenä tästä eteenpäin TRM) sekä Tahtoisin rukoilla: Isä meidän (lyhenteenä tästä eteenpäin TRI). 49 Näiden kahden edellä mainitun kirjan pohjana ei ole Raamattu kannesta kanteen -radio- ohjelmien käsikirjoitus. Sen sijaan näissä kahdessa teoksessa Norvanto pureutuu keskitetysti rukouksen tematiikkaan, kun taas Raamatun tekstejä jae jakeelta selittävissä RE-kirjoissa rukousta sivutaan sikäli, kun raamatun tekstit puhuvat rukouksesta. Norvannon kaksi rukousta käsittelevää teosta TRM ja TRI eivät kuitenkaan sisällä systemaattista esitystä rukouksesta vaan ne ovat tyyliltään enemmän hartaus- kuin teologista kirjallisuutta. RE-kirjoissa taas Norvannon omien sanojen mukaan ”ei ole kysymys varsinaisesta kommentaarista vaan lähinnä Raamatun äärellä tehtyjen löytöjen jakamisesta.”50 Edellä mainituista syistä lähdeaineistosta ei voi löytää yhtä johdonmukaista tai koherenttia esitystä rukouksesta ja siihen liittyvästä teologiasta.
Oman lisähaasteensa työhön toi se, että toisinaan oli vaikea erottaa missä Norvannon oman ajattelun ja lainatun teologian raja kulkee. Sanottakoon kuitenkin, että Norvanto ilmaisee tämän tosiasian jokaisen Raamattu Elämään -kirjasarjan teoksen esipuheessa
48 Lähdeluettelo ja viitteet loivat oman haasteensa, koska tutkielmaan käytettiin lähes kuuttakymmentä tutkimuksen kohteena olevan Jukka Norvannon kirjoittamaa teosta. Tästä syystä tutkielman päälähteinä käytetyt Raamattu elämään -kirjat on lähdeluettelossa luetteloitu juoksevalla numeroinnilla, kustantajan ilmoittamassa ilmestymisjärjestyksessä. Lähdeluettelossa kustakin teoksesta on annettu teoksen nimi sisältäen Raamatun kirjat tai kirjojen osat, joita kyseinen teos käsittelee sekä käytetyn painoksen painovuosi. Esim. RE1 Alussa… (2010) 1Moos 1–5. Raamattu elämään -sarjan teosten esiintyessä alaviitteissä selkeyden vuoksi niissä ei ole annettu painovuotta.
Sen sijaan viitteet esiintyvät em. juoksevan numeroinnin mukaan, esim. Norvanto RE1, sivunumero.
49 Näihin teoksiin viitatessa on käytetty seuraavia lyhenteitä: Tahtoisin rukoilla, Isä meidän, alaviitteenä: Norvanto TRI, sivunumero sekä Tahtoisin rukoilla, mutta…, alaviitteenä: Norvanto TRM, sivunumero.
50 Norvanto RE5, 8.
kirjoittaessaan seuraavasti: ”varsinaisia viittauksia siihen, mistä teoksesta tai kenen opetuksesta mikin ajatus nousee, ei ole yleensä ilmoitettu suoria lainauksia lukuun ottamatta.”51 Tästä syystä tutkielman pyrkimyksenä on ollut löytää implisiittisiä viestejä siitä, millaiset teologiset viitekehykset tai teologit ovat muokanneet Norvannon käsitystä rukouksesta. Lisäksi tehtävänä on ollut myös tutkia mahdollisia epäjohdonmukaisuuksia tai ristiriitaisuuksia Norvannon käsityksestä rukouksesta.
On myös tärkeätä muistaa, että RE-kirjasarja pohjautuu radio-ohjelmien käsikirjoituksiin. Näin ollen lähtökohtainen muoto RE-kirjoille on ollut niiden esittäminen puhuttuna RKK-radio-ohjelmissa, eikä varsinaisesti kirjallisessa asussa.
Tämän alkuperäisen muodon voidaan arvella asettaneen tiettyjä rajoituksia sille, kuinka syvällisen tai pitkän selityksen kustakin Raamatun tekstistä Norvanto on voinut tai halunnut tehdä. Lisäksi on muistettava, että Raamatun luonteen mukaisesti yksittäinenkin jae saattaa sisältää varsin monia teologisia tulokulmia ja totuuksia.
Niinpä joidenkin rukousta käsittelevien Raamatun jakeiden kohdalla Norvannon tekstit puhuvat vain vähän tai eivät lainkaan rukouksen näkökulmasta. Toisinaan johonkin rukousta käsittelevään jaejaksoon on saatettu käyttää useita sivuja. Toisinaan taas jokin tietty teologinen totuus on sanottu implisiittisesti rivien välissä, ilman että sitä on eksplisiittisesti avattu. Nämä edellä mainitut seikat eivät suinkaan ole kritiikkiä, vaan pikemminkin huomioita Norvannon teksteistä. Radio-ohjelmissa puhutuissa puheissa ja sitä kautta kirjoihin päätyneissä teksteissä vallitsee luonnollisesti radiopastorin ja kirjailijan vapaus valita, mihin radiominuuttinsa tai palstamillimetrinsä käyttää.
Maininnan arvoista on kuitenkin se, että tutkimuksessa ei ollut puutetta materiaalista;
rukouksen teema kulkee läpi koko Norvannon tuotannon yhtenä hänen ajattelunsa punaisista langoista.
Kirjallisuutena tutkimuksessa on käytetty rukousta käsitteleviä teologisia teoksia, etenkin rukousta sivuavaa suomalaista nykytutkimusta uskonpuhdistaja Martti Lutherista. Lisäksi käytössä oli Lutherin omaa tuotantoa, muun muassa Iso ja Pieni katekismus sekä muita kirjoja, joissa reformaattori opettaa rukouksesta. Lutherin tuotannosta keskeisenä teoksena toimi teologian maisteri Matti Mikkolan suomentama Kuinka rukoilla, ystäväni -kirja. Tuo kirja on uskonpuhdistajan tunnetuin rukousopas,
51 Norvanto RE 19, 8.
jonka hän kirjoitti ystävälleen parturimestari Peterille.52 Norvanto perustaa Tahtoisin rukoilla: Isä meidän -kirjansa reformaattorin edellä mainitun rukousoppaan pohjalle.
Kirjallisuuden painottuminen suomalaiseen nykytutkimukseen Lutherista ja reformaattorin omiin teksteihin oli prosessi, joka tapahtui Norvannon tekstejä lukiessa ja analysoidessa. Tästä syystä yhdeksi tutkielman kantavista teemoista muodostui verrata Norvannon käsitystä rukouksesta yhtäältä Lutherin omiin teksteihin ja toisaalta suomalaisten Lutheria tulkitsevien teologien kirjoituksiin.
Tässä tutkimuksessa käytettiin myös sähköisiä lähteitä, niin internetsivustoja kuin sähköpostikirjeenvaihtoakin. Niiden käyttö oli tarpeellista etenkin hahmotettaessa tutkimuksen kohteena olevien RKK-radio-ohjelmien viitekehystä. Sähköisten lähteiden kautta pyrittiin selvittämään Norvannon radio-ohjelmien taustoja, syntyhistoriaa ja suosiota. Lisäksi niitä käytettiin määrittelemään yleensäkin median ja rukouksen tai muun hengellisen elämän suhdetta tämän päivän Suomessa.
52 Vainio 2008, 106.
1. RUKOUKSEN EDELLYTYKSET
Rukous ilmiönä ylittää uskontojen rajat. Käytännössä kaikkien uskontojen piirissä esiintyy rukoilemista. Kristillisellä rukouksella on kuitenkin omat edellytyksensä.
Forsbergin mukaan moitteeton sanamuoto ei tee rukouksesta kristillistä, ellei rukous kohdistu Jumalaan, joka on, elää ja toimii. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa kirkossa tunnettiin sääntö lex orandi, lex credendi; ”rukouksen laki on uskon laki.” Tämän lain mukaan rukous ja usko Jumalaan rukouksen ”osoitteena” kuuluvat olennaisesti yhteen.
Yhtäältä oikean kristillisen rukouksen edellytyksenä on oikea usko Jumalaan, mutta sama totuus pätee myös toisinpäin kääntäen. Tästä syntyy uskon ja rukouksen syvä keskinäinen riippuvuus, jota voidaan tarkastella kummasta suunnasta tahansa.
Forsbergin mukaan lähestyessämme rukouksen teologiaa ”uskon lain” näkökulmasta, ennen muuta esiin nousee Raamattuun kirjattu ”ohjeisto” kristillisestä rukouksesta.
Psalmien kirja on rukouksen aarreaitta, kristillisen kirkon rukouskirja. Kuitenkin varsinaisesti kirkon ”rukouksen lakia” määrää Jeesuksen opettama Isä meidän -rukous (Mt 6:9–13). Siihen sisältyy tiivistettynä kristillisen rukouksen oleelliset ydinkohdat.
Varhaiskirkon rukouksen perusmuoto pohjasi Jeesuksen antamaan Isä meidän -rukoukseen, jonka vuoksi rukous suuntautuu Isään. Rukous on mahdollista ainoastaan
Kristuksen Jeesuksen sovitustyön perusteella ja hänen kauttaan.53
Norvannon käsitys rukouksesta seuraa Forsbergin kuvaamaa varhaisen kirkon opetusta.
Lähtökohtana rukoukselle Norvanto pitää sitä, että rukoilija muistuttaa itseään, kenen puoleen käännymme rukoillessamme. Rukoustemme kohteena on Kaikkivaltias maailmankaikkeutta hallitseva Jumala.54 Toinen lähtökohta rukoukselle on kristityn uusi asema Jumalan lapsena, jossa rukoilija saa kutsua Jumalaa Isäkseen, ja jossa hän saa tietää Isän olevan hänelle suosiollinen Jeesuksen tähden. Jumalaa saa lähestyä uskossa tietäen hänen kuulevan meidän rukouksemme.55 Psalmien kirjasta Norvanto toteaa hyvin samankaltaisesti, mitä Forsberg kirjoitti varhaiskirkon opettaneen.
Norvannon mukaan Psalmit on pohjimmiltaan rukouskirja: kokoelma runoja ja
53 Forsberg 2014, 4s.
54 Norvanto TRM, 9.
55 Norvanto RE4, 112-116.
ylistyslauluja, joissa näemme rukoilijoiden purkavan sydäntään Jumalalle. Norvannon mukaan Psalmeista näkyy monenlaiset ihmiskohtalot, niin rukoilijoiden ahdistukset, katumuksen tunteet, lohdutuksen kokemukset kuin Jumalan läheisyydenkin kokeminen, jota seuraa Jumalan rempseä ylistäminen. Näin Psalmien rukoukset kuvaavat mitä erilaisimpia ihmiselämän tuntoja vieden meidät Jumalan eteen kiittämään ja rukoilemaan yhdessä kauan sitten eläneiden pyhien kanssa.56
Isä meidän -rukouksesta opettaessaan Norvanto taas kirjoittaa, ettei Jumala tyydy houkuttelemaan lapsiaan rukoilemaan lupaamalla kuulla meitä. Hän menee paljon pidemmälle, antamalla meille sanat, joilla rukoilla.57 Lisäksi Norvanto nivoo rukouksen ja uskon Jumalaan varhaiskirkon lex orandi, lex credendi -periaatteen mukaisesti.
Oikean rukouksen lähtökohtana on oikea usko Jumalaan. Jos ihmiseltä puuttuu ymmärrys kuka ja millainen Jumala on, ei rukoilemisessa ole juurikaan mieltä.58 Toiseksi Forsbergin sanoittama ”uskon lain” näkökulmasta nouseva kristillinen
”ohjeisto” on Norvannon teologiassa hyvin samankaltainen. Norvannon ajattelussa Psalmit ja Isä meidän -rukous ovat kristillisen rukouksen perusta, joita käsittelemme lisää tutkimuksen edetessä.
1.1. Rukouksen mielekkyys
Pastori Jukka Norvanto on kirjoittanut kaksi kirja rukouksesta. Ennen kuin tutkimme syvemmin Norvannon käsitystä rukouksesta, on mielenkiintoista huomata hänen rukousta käsittelevien kirjojensa otsikointi. Molempien kirjojen nimi alkaa sanalla
”Tahtoisin”. Lisäksi kummankin teoksen esipuheen ensimmäinen lause syventää tuota konditionaalimuotoista sanaa.
”Tahtoisin rukoilla. Miksi muotoilla kirjan otsikko näin? Eikö olisi parasta sanoa vain yksinkertaisesti: Tahdon rukoilla? Miksi konditionaali?
Ei kai rukouksessa ole mitään, mistä pitäisi olla epävarma, vai onko?”59
56 Norvanto RE23, 9-16.
57 Norvanto TRI , 8.
58 Norvanto TRM, 9s.
59 Norvanto TRI, 7.
”Miksi muotoilla kirjan nimi Tahtoisin rukoilla? Eikö kannattaisi vain sanoa: tahdon rukoilla? Toki niin usein onkin. Me tahdomme rukoilla ja niinpä me rukoilemme. Aina tilanne ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen.
Joskus mielen valtaa epäilys, onko rukouksesta mitään hyötyä.”60
Näistä Norvannon rukousta käsittelevien kirjojen otsikoinnista ja alkusanojen teksteistä voi nähdä viitteitä yhtäältä kirjailijan suhteesta rukoukseen ja toisaalta kirjojen kohderyhmästä. Sanamuodoillansa Norvanto tavallaan rajaa pois ateistisen maailmankuvan ja kokemuspohjan omaavan ihmisen, joka ehkä ei koskaan tahtoisikaan tai tahdo rukoilla. Huomionarvoista on kuitenkin jo aiemmin mainittu tosiasia, että muutoin uskonnollisesti passiiviset ja välinpitämättömät ihmiset, jopa ateistit saattavat rukoilla.61 Norvannon kirjojen ”tahtoisin” konditionaalimuodosta voidaan arvioida Norvannon haluavan korostaa, ettei rukous ole 2000-luvun Suomessa helppo tai itsestään selvä asia, ei edes lukijalle, joilla on kosketusta kristinuskon kanssa. Kahden Norvannon rukousta käsittelevän kirjan kohderyhmänä voi tulkita olevan lukijat, joilla on tapana rukoilla, mutta jotka ehkä arkailevat rukoilemista. Tahtoisin rukoilla, mutta… teoksessaan Norvanto kirjoittaa Jumalaan uskovalle ja ainakin toisinaan rukoilevalle lukijalleen, että uskovan osaan kuuluu ajoittainen kamppailu ja epäilykset rukouksen hyödyllisyydestä:
”Miksi ylipäätään kuvittelen, että Korkein kuulisi minua? Ovatko rukoukseni vain itseni pettämistä? Eikö Jumala sitä paitsi ole pyhä ja minä kaikkea muuta? Jos kerran kaikkitietävä ja – näkevä Jumala näkee sieluni pimeyteen ja alhaisiin motiiveihini, niin mitä syytä hänellä on minua kuulla?”62
Jolkkonen toteaa, ettei epäilys rukouksen mielekkyydestä, kuuleeko Jumala rukouksiamme, ole ainoastaan postmodernin kyynikon tai skeptikon pohdiskelua, vaan osa jokaisen rukoilijan kamppailua.63 Forsbergin mukaan Lutherkaan ei odottanut rukoilijalta suurta uskon varmuutta, eikä tarkoittanut uskolla psykologisessa mielessä vahvaa uskoa. Sen sijaan jo uskon puutteen havaitseminen ja sen valittaminen Jumalalle ’heikolla uskon kipinällä’ on Lutherin mukaan riittävä
60 Norvanto TRM, 7.
61 Forsberg 2014, 4.
62 Norvanto TRM, 7.
63 Jolkkonen 2003, 100s.
rukouksen edellytys.64 Norvanto ajattelee siis Lutherin kaltaisesti eikä odota ihmiseltä suurta uskon varmuutta ryhdyttäessä rukoukseen. Norvanto kuitenkin kirjoittaa siitä, että ihmisen sisäiset tuntemukset voivat muodostua rukoilemisen esteeksi. Norvannon edellisessä lainauksessa voi kuulla Lutherin sanat. Ison katekismuksen kolmannessa, Isä meidän -rukousta käsittelevässä osiossa Luther kirjoittaa seuraavasti:
”Oppimattomat ihmiset ovat näet harhautuneet ajattelemaan näin: Miksi minun pitäisi rukoilla? Kuka sen tietää, ottaako Jumala rukoukseni huomioon tai kuuleeko hän edes sitä?”65
Norvanto toteaa reformaattorin ajatusten mukaisesti, että omien epäpuhtaiden motiivien ja asenteiden tunnistaminen suhteessa pyhään ja puhtaaseen Jumalaan voi estää rukouksen, vaikka mielessä olisi sanoja ja ajatuksia, joita tahtoisi tuoda Jumalan eteen.66 Hän jatkaa pohtimalla, mitä ihmisen tulisi tehdä havaitessaan sydämessään olevat väärät motiivit rukoukseen: rakkaudettomuuden, itsekkyyden tai suoranaisen haluttomuuden rukoilla.67 Jolkkonen vahvistaa, että edellä mainitun kaltainen kamppailu oman sydämen tilan kanssa oli Lutherin kokemus. Reformaattorin mukaan kestävän ja aidon rukouksen esteeksi muodostuu yleensä ihminen itse.68 Norvanto siis aloittaa molemmat rukousta käsittelevät kirjansa pohdinnalla siitä, kuuleeko Jumala rukouksiamme, ja jos kuulee, mistä syystä.69 Molempien kirjojen ensimmäiset kappaleet tarjoavat myös vastauksen tuohon pohdintaan. Niissä rukoilijaa kehotetaan siirtämään katseensa omasta itsestään rukouksen kohteeseen, kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Jumalaan, joka hallitsee maailmankaikkeutta,70 mutta on myös taivaallinen Isämme.71 Katseen kääntäminen ja kiinnittäminen Jumalaan, hänen persoonaansa Taivaallisena Isänä sekä hänen mahdollisuuksiinsa Kaikkivaltiaana Jumalana ovat lähtökohtana Norvannon käsitykselle rukouksen mielekkyydestä.
64 Forsberg 1988, 36-37.
65 Luther 1984, 147.
66 Norvanto TRM, 28.
67 Norvanto TRM, 33.
68 Jolkkonen 2003, 101.
69 TRM -kirjan ensimmäinen kappale on nimeltään 1. Mistä tiedän, että Jumala kuulee rukoukseni?
(Norvanto, TRM, 9). TRI-kirjan aloittaa kappale Kuuleeko Jumala minua? (Norvanto, TRI 8).
70 Norvanto TRM, 9s.
71 Norvanto TRI, 9-13.
1.2. Rukouksen kuulemisen perusta
Pohtiessamme rukouksen perustaa, Norvanto kehottaa meitä muistamaan, kuka hallitsee maailmankaikkeutta. Tämän tiedostaminen tuo oikean näkökulman rukoukseen. Se vapauttaa rukoilijan pohtimasta omaa kykyään tai kyvyttömyyttään rukoilijana. Olennaista ei ole oman rukouksen laatu, vaan kääntyminen Jumalan puoleen, jolla on kaikki valta. Matteuksen evankeliumin loppu kertoo meille, että rukouksessa käännymme Jeesuksen puoleen, jolle ”on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä” (Mt. 28:18). Jos ihminen ei ymmärrä kuka ja millainen Jumala on, rukouksessa ei ole paljoakaan mieltä.72 Norvanto huomauttaa, että Psalmeista löydämme toistuvasti saman raamatullisen totuuden; Jumala ei kuule rukouksia ihmisen ominaisuuksien tai rukousten laadun vuoksi, vaan oman olemuksensa perusteella.
Esimerkiksi Psalmin 31:1-2 rukouksessa Daavid rukoilee Jumalaa vedoten tämän vanhurskauteen.73 Jumalan kaikkivaltiuteen luottamisesta Norvanto antaa esimerkin Kiinan lähetystyön pioneerilta Hudson Taylorilta. Eräässä vaiheessa kun Taylorilla oli ollut rahaa 87 senttiä, ei siis dollariakaan, oli hän kirjoittanut ystävälleen: ”Meillä on nämä – ja kaikki Jumalan lupaukset.” Tämä lähetyspioneerin kirjeen katkelma kuvastaa Norvannon mukaan ehkä kaikkien tärkeimmän yksittäisen näkökulman rukoukseen:
rukous ja Jumalan lupaukset liittyvät yhteen. Jos meillä ei olisi Raamatussa Jumalan antamia kehotuksia rukoilla ja hänen lupauksiaan kuulla rukoukset, olisi syytä miettiä onko rukoilemisessa mitään järkeä. Rukous siis kiinnittyy Jumalan lupauksiin Raamatussa. Tietääksemme mitä Jumala on luvannut, meidän täytyy tutkia Raamattua.74 Ajatus Raamatun kehotusten ja lupausten keskeisyydestä rukouksen motivaationa sekä Jumalan lupaus kuulla rukoukset ovat lähellä Lutherin ajattelua.
Esimerkiksi Ison katekismuksen kolmannessa Isä meidän -rukousta käsittelevässä osassa Luther kirjoittaa, kuinka tarpeellista on kehottaa ja innostaa ihmisiä rukoilemaan Kristuksen ja apostolien esimerkin mukaisesti. Reformaattorin mukaan Jumalan sana todistaa, että rukouksemme ovat Jumalalle otollisia ja että hän varmasti lupaa kuulla ne.
Luther antaa esimerkeiksi Psalmin 50:15 tekstin ”Avuksesi huuda minua hädän päivänä niin minä tahdon sinut pelastaa.” sekä Kristuksen sanat Matteuksen evankeliumin 7.
72 Norvanto TRM, 9s.
73 Norvanto RE23, 165s.
74 Norvanto TRM, 9s.
Luvusta ”Anokaa, niin teille annetaan… sillä jokainen anova saa.”75 Tässä yhteydessä, kuten muuallakin opettaessaan rukouksesta ja Jumalan lupauksista kuulla ne, reformaattori muistuttaa, että ihmisen rukoillessa hänen sydämensä tulee olla oikealla paikalla. Pelkät sanat eivät siis riitä rukousten kuulemisen perustaksi. Luther kritisoi oman aikansa katolisen kirkon rukouksia, joita hän kutsuu ulkokohtaisiksi:
”On kyllä eittämätön totuus, etteivät ne pälpätykset ja hoilaamiset, joita tähän mennessä on kirkoissa ja muualla rukouksina esitetty, ole mitään rukouksia olleet. ”76
Kommentoidessaan edellä mainittua Psalmin 50:15 jaetta Norvanto toteaa samankaltaisesti. Hän muistuttaa, että kun rukoilija luopuu luottamasta ulkoisiin muotoihin ja suuntaa elämänsä Jumalan tahdon mukaiseksi:
”hänellä on lupa odottaa Jumalan myös vastaavan hänen rukouksiinsa.
Muussa tapauksessa rukouksetkin ovat tietysti vain pelkkää ulkoista kulissia, joilla voi kyllä pettää lähimmäisiä ja ehkä itseäänkin, muttei ei Jumalaa.”77
Vuorisaarnasta (Mt 6:9-13) sekä Luukkaan evankeliumista (Lk 11:1-4) löydämme kaksi Jeesuksen opettamaa rukousta, jotka muistuttavat toisiaan, vaikkakin niiden sisällössä ja pituudessa on eroavaisuuksia. Norvanto huomauttaa näiden molempien Isä meidän -rukouksen versioiden tuovan ilmi jo alkusanoissa, että kristityn rukouksessa on kyse Isän ja lapsen suhteen hoitamisesta.78 Mannermaa määrittelee rukousta samansuuntaisesti. Hänen mukaansa rukous on yksinkertaisesti Jumalan edessä, hänen kasvojensa valossa olemista, ja siinä tapahtuvaa vuoropuhelua Jumalan ja ihmisen välillä. Rukoilijalle loistaa Jumalan kasvojen valo, joka on rakkauden valoa. Rukous elää tuosta Kristuksen kasvojen kirkkaudesta loistavasta rakkauden valosta ja siinä valossa.79 Norvanto kuitenkin muistuttaa, että tämä Jumalan suosiollinen suhtautuminen rukouksiimme on mahdollista vain ja ainoastaan Kristuksen sovitustyön vuoksi:
75 Luther 1984, 147-150.
76 Luther 1984, 148.
77 Norvanto RE23, 252.
78 Norvanto RE26, 176s.
79 Mannermaa 1995, 70.
”Lähtökohtana on näet se, että Jumala on jo valmiiksi suosiollinen minulle, Jeesuksen tähden. Minun ei tarvitse yrittää rukouksillani muuttaa Jumalaa eikä painostaa häntä ajattelemaan minusta myönteisesti. Sillä hän on ottanut minut omaksi lapsekseen Jeesuksen Kristuksen sovitustyön ja sijaiskärsimyksen tähden.”80
Norvanto korostaa, että Vuorisaarnasta (Mt 5-7) luemme aivan uudenlaisesta suhteesta ihmisen ja Jumalan välillä. Jeesus kehottaa seuraajiaan kutsumaan Jumalaa Isäksi, tarkentaen, että meidän tulee ja me saamme rukoilla Jumalaa Isänämme. Tämä on paitsi vallankumouksellista, myös avain rukouksen maailmaan.81 Norvanto kirjoittaa, että Jumalan lapsi tietää taivaallisen Isän kuulevan, vaikkei tunnelma olisikaan oikea tai vaikka lapsi ei osaisikaan ajatella tai toimia oikein toisia ihmisiä kohtaan. Isä kuulee yksinkertaisesti, ”koska hän on niin mahtava.”82 Toisaalla Norvanto kirjoittaa rukouksen olevan maailman yksinkertaisimpia asioita. Hän vertaa rukousta lapsen jutusteluun rakastavalle vanhemmalle. Kun lapsi puhuu isälleen tai äidilleen ei hän koe tekevänsä mitään erityistä.83 Norvanto painottaa myös Paavalin kahden ”Abba! Isä!”- ilmaisun (Room 8:15 ja Gal 4:6) korostavan Jumalan lapsen asemaa. Hän huomauttaa Paavalin käyttävän kreikan alkuperäisessä tekstissä molemmissa edellä mainituissa Abba! Isä! -teksteissä huutaa-verbiä. Pieni lapsi hädässään ei useimmiten tyydy vain kutsumaan isäänsä puhumalla, vaan huutaa hänelle. Tämä kuvastaa Jumalan ja hänen lapsekseen otetun ihmisen yhteyden läheisyyttä.84
Teologian tohtorin ja Suomen teologisen instituutin pääsihteerin Ville Auvisen mukaan monet Jeesuksen opetukset rukouksesta keskittyvät nimenomaan käsittelemäämme kysymykseen rukousten kuulemisen perusteista. Hän kirjoittaa aiheesta ottaen esimerkeikseen Luukkaan 11 ja 18 jakeiden opetukset rukouksesta:
”Keskeistä ei kuitenkaan ole se, millainen rukoilija on tai miten hän rukoilee, vaan Jeesuksen opetuksissa korostuu uudestaan ja uudestaan se, että Jumala kuulee rukoukset ja vastaa niihin, koska hän on Isä, joka
80 Norvanto RE4, 116.
81 Norvanto RE4, 112.
82 Norvanto TRM, 33.
83 Norvanto TRI, 7.
84 Norvanto RE13, 23 Käsitelleessään Gal 4:6-7 kohtaa Norvanto nostaa esille myös Abba-sanan mahdolliset suomenkieliset vastineet isi, iskä tai isukki. Hänen mukaansa nuo jakeet kuvaavat iloa ja turvallisuutta jota Taivaallisen Isän syliin nostettu lapsi saa tuntea. (Norvanto RE43, 93)
rakastaa lapsiaan. Vertauksen nälkäinen poika saa isältään leipää ja kalaa, ja jos maalliset isät antavat lapsilleen hyviä lahjoja, eikö paljon ennemmin taivaallinen Isä (Lk 11:9-13). Jumalaan ei tarvitse vedota luettelemalla hänen monia nimiään tai muistuttamalla häntä hänen aikaisemmista teoistaan, ja vielä vähemmän häntä voi manipuloida tai pakottaa vastaamaan magiikan keinoin. Riittää, kun häntä puhutellaan sanalla ’Isä’.
Samoin vertaukset ystävästä, joka tulee keskiyöllä kolkuttamaan ovelle ja pyytämään leipää (Lk 11:5-8) sekä tuomarista, joka lopulta jakaa oikeutta sinnikkäälle leskelle (Lk 18:1-8) opettavat sitä, että Jumala kyllä vastaa rukouksiin.”85
Analyysin perusteella Norvannon voidaan katsoa ajattelevan Lutherin kanssa samansuuntaisesti, että rukousten kuulemisen perustana on Jumalan oma olemus ja hänen lupauksensa Raamatun lehdillä. Norvannon ajattelussa keskeisenä on myös Jeesuksen opetus Jumalasta Isänämme sekä rukoilijan asemasta ja oikeuksista taivaallisen Isän lapsena. Norvanto seuraa uskonpuhdistajan ajatuksia myös siinä, että ulkokohtaiset rukoukset, joissa sydämemme ei ole mukana, eivät kuitenkaan ole todellisia rukouksia eikä Jumala niitä kuule. Tämä teema todellisesta rukouksesta syvenee tarkastellessamme seuraavaksi, miten Norvanto käsittelee kysymystä rukouksen alkuperästä.
1.3. Rukouksen alkuperä
Kuten edellisessä luvussa näimme, Norvanto pohjustaa rukouksen teologiaansa siihen, että Jumala lupaa kuulla rukouksemme. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, ettei ole mitenkään itsestään selvää, että rukouksemme perustuisivat aina Jumalan antamiin lupauksiin. Rukoukset alkuperä voi usein nousta ihmisen omista toiveista, eikä Jumalan sanan lupauksista. Raamattuun itseensä on kirjattu tällaisia henkilön omista toiveista kumpuavia rukouksia. Esimerkiksi Norvanto ottaa Luukkaan evankeliumin tapahtumat Betaniassa Martan ja Marian kotona (Lk 10:38- 42). Tässä kertomuksessa Jeesus opetuslapsineen saapuu vierailulle Martan ja Marian kotiin. Jossain vaiheessa Martta havahtuu, että hän on jäänyt yksin keittiövastuuseen ja hänen siskonsa Maria yhdessä vieraiden kanssa kuuntelee
85 Auvinen 2005, 47.
Jeesusta. Silloin Martta ryhtyy rukoilemaan. Hän kääntyy Jeesuksen puoleen pyytäen häneltä apua. Norvanto kysyy, eikö Martta toimikin oikein kertoessaan murheensa Jeesukselle ja pyytäessään apua? Eikö hän toimi kuten Raamattu rohkaisee meitä tekemään, heittämään kaikki murheemme Jumalan päälle? Martta näyttää kuitenkin aloittavan rukouksensa syyttämällä Jeesusta välinpitämättömyydestä:
”Herra, etkö lainakaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” (Lk 10:40b) Kun asiat kristityn elämässä menevät toisin kuin hän toivoo, mieleen saattaa tulla helposti ajatus, ettei Jumalakaan välitä.
Toinen esimerkki, jota Norvanto käyttää on profeetta Elian kokemus Horebin vuorella (1Kun 19:1-21). Kertomuksen keskellä Martan tavoin, profeettakin kokee jääneensä täysin yksin, ilman toisten ihmisten tai Jumalan apua.86 Eliassa näemme masentuneen ihmisen. Profeetta on väsynyt fyysisesti, mutta erityisesti psyykkinen ja hengellinen väsymys ajoivat hänen masennukseen. Elia kokee elämäntyönsä valuneen hukkaan. Isebel on voimissaan eikä muutosta ole saavutettu. Profeetta syyttää Jumalaa siitä, ettei Kaikkivaltias ole toiminut, kuten Jumalan pitäisi toimia.87 Norvannon mukaan Martan ja Elian rukoukset auttavat meitä tuntemaan ja ymmärtämään paremmin itseämme. Näissä elämäntilanteissa Martan ja Elian kuva Jumalasta oli vääristynyt. He ajattelevat, ettei Jumala piittaa heistä, vaikka he ovat palvelleet sekä Jumalaa että ihmisiä. Norvannon tekstissä näkyy Lutherin teologian piirteitä. Reformaattori opetti, että kiusausten ja koettelemusten keskellä suurin ja pohjimmainen kiusaus on houkutus luopua uskomasta siihen, että Jumala on hyvä.
Toinen seikka, jonka Norvanto nostaa esiin Martan rukouksesta on Lk 10:40 jakeen loppu. Siinä Martta pyytää Jeesusta puhumaan sisarelleen Marialle ”Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Martta pyytää siis Jeesusta muuttamaan Marian oman toiveensa mukaiseksi. Toisin sanoen Martta ei rukoile Jumalan, vaan oman tahtonsa tapahtumista. Norvanto arvelee monien meistä lankeavan ajoittain samantapaisiin rukouksiin. Silloin rukouksemme ovat vaarassa muuttua Jumalalle annetuiksi
86 Norvanto TRM, 10-18.
87 Norvanto RE28, 129-137.
