Isä meidän – mallirukous käytettäväksi

Norvannon teologisessa ajattelussa Isä meidän -rukouksella on erittäin merkittävä rooli.

Tämän tutkielman toisessa luvussa näimme Norvannon kirjoittavan erilaisista esteistä, joita rukoilijan tielle saattaa nousta, sekä ratkaisuista, joita Jumala noihin ongelmiin tarjoaa. Yhdeksi rukoilijan keskeiseksi ongelmaksi voi muodostua itse sanat, joita käyttää rukouksessa. Norvanto toteaa, että rukoilijan mieleen saattaa nousta seuraavankaltaisia ajatuksia: ”Miten voin olla varma, että käytän oikeita sanoja?

168 Iso Raamatun tietosanakirja (Kuopio 1972, Raamatun tietokirja), oli Aika-median edeltäjän Ristin Voiton kustantama kirjasarja. Tietosanakirja oli yhteiskristillinen projekti, mutta sen kustantaja Suomen helluntailiikkeen kustannusliike. http://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/muut/90_vuotta_

kirjoja_ristin_kunniaksi/?numero=14/2016 The Illustrated Bible Dictionary (Singapore 1988, InterVarsity Press) kirjan kustantaja on yliopistojen keskuudessa kristilliseen työhön keskittyvän InterVarsity Christian Fellowship -järjestön kustantamo. InterVarsity Press määrittelee päämääräkseen varustaa ihmisiä seuraamaan Jeesusta Pelastajanaan ja Herranaan. ”equip and encourage people to follow Jesus as Savior and Lord in all of life.” http://www.ivpress.com/about/.

169 Norvannon TRI-kirja keskittyy Isä meidän -rukoukseen. Siinä Norvanto käsittelee Isä meidän -rukouksen evankelis-luterilaisen kirkkokäsikirjan sanamuotojen mukaisesti. Hän ottaa mukaan myös rukouksen lopussaolevan ylistysosan ”Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.

Aamen.” (Ks. Suomen ev.lut. kirkon kirkkokäsikirja III, Kirkollisten toimitusten kirja, Kasuaalitoimitukset s. 401).

Ehkäpä Jumala ei kuulekaan minua, jos käytän vääriä sanoja.”¹⁷⁰ Jumalalla on vastaus ihmisen epäilyihin rukouksen sisällöstä ja sanoista. Isä meidän -rukous antaa sanat joilla rukoilla. Norvannon mukaan Isä meidän -rukous on valmis rukous ja rukouksista paras:

”Raamatussa annetaan meille valmis rukous. Tarkoitan Isä meidän -rukousta. Se on paras mahdollinen rukous jokaiselle kristitylle, koska se

on Jeesuksen itsensä meille antama. Ja hän antaa vain parasta. Jos olisi ollut parempi rukous, hän olisi antanut sen.”¹⁷¹

Norvanto perustaa siis Isä meidän -rukouksen aseman siihen tosiasiaan, että se on Jeesuksen itsensä antama. Toisin sanoen Jeesus ilmoittaa opetuslapsilleen oikean tavan rukoilla. Norvanto toteaa Jeesuksen opettavan maailman parhaan rukouksen, sillä jos olisi ollut parempi rukous, Jeesus olisi ilman epäilyksen häivää opettanut sen. Tämä rukous on muodostunut kristikunnan yhteiseksi omaisuudeksi. Jeesuksen seuraajat kaikkina aikoina kaikkialla ovat sitä Vapahtajan opetuksen mukaisesti rukoilleet.¹⁷² Norvannon lainauksesta voimme kuulla Lutherin teologian kaikua. Hänen antamansa arvostus Isä meidän -rukoukselle on hyvin lähellä Lutherin kantaa. Uskonpuhdistajan teoksessa Isä meidän -rukouksen selitys yksinkertaisille maallikoille Luther painottaa rukouksen ulkonaisia sanamuotoja. Reformaattori keskittyy kysymykseen, mitä rukoilla. Lutherinkin mukaan Isä meidän -rukous on rukouksista kaikkein paras:

”Koska tämä rukous on Herrastamme lähtöisin, on se varmasti korkein, jaloin ja paras rukous, sillä jos hän, tuo hurskas, uskollinen opettajamme ja mestarimme, olisi tietänyt paremman, olisi hän myöskin opettanut sen meille.”¹⁷³

Seuraavaksi siirrymme tarkastelemaan Norvannon ymmärrystä Isä meidän -rukouksen keskeisestä sisällöstä. Norvanto aloittaa käsittelyn kiinnittämällä huomiota rukouksen kahteen ensimmäiseen sanaan ”Isä meidän”. Hän korostaa, että sana ”meidän” voi tuntua oudolta. Miksi en rukoilisi ”minun”? Norvannon mukaan Jeesus opettaa yksittäistä rukoilijaa luopumaan omien etujen tavoittelusta ja laittamaan koko yhteisön,

170 Norvanto TRI, 8.

171 Norvanto TRI, 8s.

172 Norvanto RE4, 116s.

173Juntunen 2005, 73. Juntusen lainaus: Luther, Valitut teokset I, 465. (Porvoo 1983), WSOY.

Kristuksen ruumiin tarpeet samalle viivalle omien tarpeidensa kanssa. Hän jatkaa, että meidän on tärkeätä huomata, että Isä meidän -rukous sisältyy Vuorisaarnaan, jonka Jeesus suuntasi ensisijaisesti opetuslapsilleen. Sitä kautta Isä meidän -rukouksesta on tullut jokaisen kristityn yhteinen rukous.¹⁷⁴ Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kappalainen ja kirjailija Boris Salo korostaa Isä meidän -rukouksen keskeisyyttä alku- ja varhaiskirkolle Didachen, eli Kahdentoista apostolin opetuksen kautta:

”Alkukirkko noudatti juutalaisia rukoushetkiä: aamu-, keskipäivä-, ja iltarukous. Jo vuoden 100 tienoilla kirjoitetussa Didache-nimisessä kirjoituksessa käy ilmi, että varhaiskirkossa rukoiltiin Isä meidän – rukousta näiden rukoushetkien yhteydessä. Jo varhain ruvettiin Herran rukousta kutsumaan Rukoukseksi isolla alkukirjaimella. Tämän rukouksen voidaan katsoa sisältävän kaiken, mikä on rukouselämälle oleellista.”¹⁷⁵

Kirjoittaessaan Isä meidän -rukouksen keskeisyydestä varhaiskirkossa Salo ottaa auktoriteetikseen kirkkoisä Augustinuksen. Salon mukaan varhaiskirkon hengellinen elämä kiteytyi uskontunnustukseen ja Isä meidän –rukoukseen:

”Ensin usko Jumalaan sellaisena, kuin se on kiteytetty uskontunnustuksessa (uskon säännössä), ja sen jälkeen todellisen rukouksen malli, Isä meidän. Tässä on varhaiskirkon katekismus, jossa on kaksi pääkohtaa.” ¹⁷⁶

Tätä tutkielmaa kirjoitettaessa suomalaisessa poliittis-hengellisessä kentässä nähtiin mielenkiintoinen tapahtuma, joka kosketti Isä meidän -rukousta ja sen luonnetta koko kristikunnan yhteisenä rukouksena. Vapunpäivänä (1.5.2016) Kristityt yhdessä ry.¹⁷⁷ sekä useat seurakunnat ja kristilliset järjestöt järjestivät Senaatintorilla perinteisen Koko perheen vappu -tapahtuman.¹⁷⁸ Radio Dein kautta radioidun

174 Norvanto RE4, 117s.

175 Salo 2007, 15.

176 Salo 2007, 15.

177 Kristityt yhdessä 2016, www.kry.fi. Kristityt yhdessä ry. määrittelee internetsivuillaan tavoitteensa seuraavalla tavalla: ”Tavoitteemme on välittää evankeliumia, edistää kristittyjen välistä yhteyttä ja auttaa lähimmäisiämme. Toimintamme johtoajatuksena on Jeesuksen rukous kristittyjen yhteydestä:

”Että he yhtä olisivat” (Joh 17:23). Toimintojamme ovat kristillinen radiotyö, Rukouspuhelin, Koko perheen Vappu ja Jeesus -marssi sekä Aalloilla -lehti.”

178 Kristityt yhdessä 2016a, http://www.kry.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=

3&Itemi d=138 Toimintansa tarkoitusta Kristityt yhdessä ry:n määrittelee seuraavasti: ”Yhdistyksen

tilaisuuden puhujana oli ulkoministeri Timo Soini. Ministeri Soinin puhe käsitteli tapahtuman teeman ja järjestäjien pyynnön mukaisesti rukousta. Soini puhui eri näkökulmista rukouksesta ja luki lopuksi presidentti Kyösti Kallion rukouksen sotavuodelta 1939. Puhe ylitti uutiskynnyksen niin, että se uutisoitiin valtakunnallisissa päämedioissa asti.¹⁷⁹ Tämän tutkimuksen kannalta mielenkiintoista on kuitenkin se, mitä sanottavaa Soinilla oli Isä meidän -rukouksesta:

”Sitten on tietysti se, mitä Kristus itse opetti meitä rukoilemaan, Isä meidän -rukous. Siinä on kaikki. Siinä on kaikki ja se kannattais meidän itse kunkin aina sillon tällön rukoilla. Minkä takia on joskus hyvä, rukoilla niin kuin Kristus on itse sanonut? Juuri sen takia että aina ei jaksa muodostaa omia sanoja, aina ei jaksa rukoilla itse. Niin sillon on hyvä, että on pakasta vetää paras mahdollinen.”¹⁸⁰

Ministeri Soini tai kristillinen vapputapahtuma eivät luonnollisestikaan ole tämän tutkimuksen tutkimuskohteita. Halusin kuitenkin tämän valtakunnallisestikin uutisoidun tapahtuman mukaan tutkimukseeni siitä syystä, että ensinnäkin siinä nivoutuivat tämän tutkimuksen kannalta kolme oleellista teemaa: rukous yleensä, Isä meidän -rukous ja Radio Dei. Toisekseen Jolkkonen kirjoittaa metodioppaassaan leikkisästi, että toisinaan systemaattisen teologian tutkimus voi vaikuttaa tympeältä

”ukko- tai akka-tutkimukselta”.¹⁸¹ En voinut vastustaa kiusausta pienelle sivupolulle, kun oman ”ukko-tutkimukseni” teemat pulpahtivat pintaan suomalaisen median keskeltä.¹⁸² Lisäksi tämän uutisen sisältö tarjoaa tutkimuksemme kannalta analysoitavaa. On mielenkiintoista, kuinka rukous ja etenkin Isä meidän -rukous

toiminnan tarkoitus on lähentää ihmisten suhdetta Kristukseen, edistää kristittyjen laajapohjaista yhteyttä sekä auttaa lähimmäisiä. Tämän toteuttamiseksi yhdistys tuottaa ja kustantaa radio-ohjelmia Radio Dein kanavalle ja ylläpitää rukouspuhelin-palvelua, sekä vierailee seurakunnissa ja osallistuu kristittyjen yhteisten tapahtumien järjestämiseen.”

179 Yle 2016, http://yle.fi/uutiset/ timo_soini_saarnasi_anteeksiannosta_jeesusmarssin_ vappupuheessa an/8850890. Ylen lisäksi mm. MTV3 uutisoi Soinin puheesta: http://www.mtv.fi/uutiset /kotimaa/artikkeli/timo-soini-luki-kyosti-kallion-rukouksen-talvisodan-ajalta/5870714.

180 Radio Dei 2016a, http://www.radiodei.fi/?sid=307&subgroup=ID163.

181 Jolkkonen 2007, 20.

182 Seurakuntalainen 2016, http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/journalisti-tapani-ruokanen-uskonto-palaa-mediaan/. Suomen Kuvalehden eläkkeellä oleva päätoimittaja, teologi ja pappi Tapani Ruokanen sanoo: ”uskontososiologit näkevät, että uskonto on palaamassa ’yhteiskunnalliselle agendalle’. Siinä missä sosiologit aiemmin puhuivat sekularisaatiosta eli maallistumisesta, nyt ajatellaan, että se suuntaus on tiensä päässä ja uskonto palaa, joskin erilaisissa ilmenemismuodoissa kuin ennen.”

yhdistää kristityt yli tunnustuskuntien. Katoliseen kirkkoon kuuluvan Soinin¹⁸³ toteamus siitä, että Isä meidän -rukous on rukouksista ”paras mahdollinen” seuraa katolisen kirkon katekismusta. Siellä Isä meidän -rukousta kutsutaan muun muassa rukouksista soveliaimmaksi ja lainataan kirkkoisä Augustinusta, jonka mukaan se

”on täydellisin rukous”.¹⁸⁴ Norvanto puolestaan johti omat perustelunsa Lutheriin, joka vuorostaan seisoi oman aikansa katolisen kirkon ja kirkkoisien teologian jatkumolla Isä meidän -rukouksen arvostuksessa. Tämän pienen valtakunnallisen median sivupolun kautta palaamme tarkastelemaan lähemmin, Norvannon käsitystä Isä meidän -rukouksen sisällöstä. Tuon työn teemme tutkimalla Norvannon ajatuksia kirjassa Tahtoisin rukoilla: Isä meidän.