• Ei tuloksia

Talkoilla katto-olkia Pyhäjoen kalalanssiin · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Talkoilla katto-olkia Pyhäjoen kalalanssiin · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

P Y H Ä J O E N T ir ilä s s ä v e r e s te ttiin v a n h o ja ta ito ja , ku n k a la la n s s in la to ih in le ik a ttiin r u ista k atto- K A U K O N R A N N A S S A on 29 k a la ia to a , jo id e n e n tis tä m is e e n on sa a tu v a ro ja m m . m u s e o v ir a sto l- o ljik s i. R u is p u id a a n m y ö h e m m in r iih e llä . ta. L a to je n e n t is t ä m is t y ö t sa a d a a n p ä ä tö k s e e n tä m ä n s y k s y n k u lu e s s a .

Talkoilla katto-olkia Pyhäjoen kalalanssiin *

P y h ä j o k i (Vilho Kin nunen) P a r i s e n k y m m e n t ä in n o s t u n u tt a k o t is e u t u ih m is t ä h eilui sir pit k ä d e s s lä n P y h ä j o e n T i r ilä s s ä , kun K au kon ran nan k a la la to ih in P y h ä j o e n kulttuuri- ja k o tis e u tu la u t a k u n ta h ank ki k atto-olk ia. A in a k in v a n h e m m a n p o lv en sirpin- k ä y ttä jiltä t y ö n ä y tt i k ä y v ä n v a n h a lla rutiinilla , v a ik k a s ir p illä ei ru ista ole p a ik k a k u n n a ll a le ik attu k o lm e e n k y m ­ m en ee n vu ote en .

K a u k o n r a n n a n k alalatoje n k u n n o s t a m in e n on v ie lä k e s ­ ken k atto-olk ie n o s a lt a , m u u toin n iid en e n t is t ä m in e n on jo t eh ty. M u s e o v ir a s t o n s u o je lu k o h te e k s i h y v ä k s y m ä s s ä ka- l a l a n s s i s s a on k a ik k ia a n 29 k a la ia to a , jotka k o tis eu tu o la u - ta k u n ta e n t is t ä ä m u s e o v ir a s t o n tuella.

Pyhäjoen kunnan kulttuuri- ja kotiseutulautakunnan puheenjoh­

taja m aanviljelijä Kalle T i r i 1 ä

kertoi, että kalalanssin kunnostus- ja entistäm istöitä on vähitellfii tehty jo pitkän aikaa. Pääsääntöi­

sesti kunnostustöitä ovat tehneet omistajat sopimuksen mukaan, m utta tarvikkeiden hankinnassa kulttuuri- ja kotiseutulautakunta on auttanut taloudellisesti.

Museovirasto on m yöntänyt suo­

jelukohteeseen varoja 12.000 m ark­

kaa, joka käytetään yksinomaan tarvikehankintoihin. K unnostus­

pa entistäm istyöt pitäisi saada val­

miiksi tänä syksynä.

Pyhäjoella olevan K aukonran­

nan kalalanssin ladot ovat lähinä tarkoitettu kalastustarvikkeiden suojiksi. V arsinaisia kalastajien asuntoja tai tupia niissö ei ole. Pai­

kalla on ollut myös suojatupa, mis­

sä kalastajat ovat voineet keitellä ruokaa ja lämmitellä.

Kalalatojen katot on tehty jo pä­

reistä tai ruisoljista. Entisöinnin yhteydessä katot rakennetaan uu­

destaan alkuperäisestä m ateriaa­

lista. Osaan latoja tulee pärekatto ja osaan olkikatto.

Ruistalkoista katto-olkia

Maanviljelijä Kalle Tirilä kertoi, että katto-olkia saa vain rukiista..

Ruis täytyy leikata joko sirpillä tai viikatteella. P arasta on leikata sir­

pillä, koska silloin lyhteet on help­

po sitoa. Ruis kuivataan pellolla ja puidaan riihessä. Samalla saadaan riihipuituja jyviä.

Puinti on tarkoitus tehdä parin

viikon kuluttua, ja tällä kertaa on käytössä kolme riihtä, missä van­

hoja taitoja verestetään. Puinti on myös tarkoitus tehdä talkootyönä.

Tirilä korosti, että talkootyötä ta r­

vitaan varsin paljon, koska muse­

oviraston avustus on pieni.

Katto-olkia tarvitaan latojen kattamiseen varsin runsaasti. Tiri­

lä totesi, että niitä tarvitaan aina­

kin 440 kupoa tai 250 kuhilasta.

Ruista Tirilän pelloilla on neljä hehtaaria, m utta sitä kaikkea lei tarvitse laikata sirpillä, joten leik­

kuupuimurille jää vielä työtä.

Sirpillä leikkaaminen täytyy tehdä ennen kuin ruis ehtii kuivaa pystyssä liikaa. Liikaa kuivunees­

ta rukiista varisevat jyvät pellolle

leikatessa. Jälkituleentum inen ta ­ pahtuu leikkaamisen jälkeen.

Kattoon käytettävät rukiit sido­

taan ja kuivataan hyvin. Puinnin jälkeen oljet ladotaan katolle ja painotetaan puilla.

M aanviljelijä Kalle Tirilän tila sijaitsee Pyhäjoen Pirttikosken ky­

lässä. Talkoohenkeä löytyi kylän väestä, sillä yli 20 henkeä osallis­

tui lauantaipäivän talkootöihin.

Mukana oli emäntä M artta H u - 1 a n m ä k i , joka kertoi leikan­

neensa yli 30 vuotta sitten joka ke­

sä ruista, kauraa ja ohraa. Hänellä oli oma sirppi hyvin talletettuna ja käyttövalm iina. Nytkin leikkaami­

nen käytti hyvin ja. lyhteet syntyi­

vät nopeasti.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Jotta ei tulisi sellaista erehdystä kuin äskettäin tuli, kun ohikulkeva kysyi paikkakuntalaiselta:. ”mikä on tuo sortunut rakennut tuolla metsän

SUOMEN Kotisetitu>iilon harrastajan ansiom erkit m yönnettiin neljälle

laattioiden uusim isen, uudet läm pöeristykset sek ä uuden

Wanhan ajan patinoima riihi oli kiuasta vailla, mutta muuten

nan kalalatoja varten puitiin ruista riihessä kymmenen talkoonaisen ja

— Heinä niitettiin siihen aikaan jo hevosvetoisella niitto- koneella pappilassa, m utta kyllä viikatekin vielä

Olin kyllä aikuisilta kuullut, että se oli ruvennut lihavaa Lyyliä ” m einaam aan”.. M utta enhän m inä kaikkea

kansa M aurin luokse, m utta on hän tilap äisesti asu­.. nut myös ty ttären sä M arketan