SUOMEN MUSEO XLVIII 1941 s.
U n ta m a la n k y lä k irk o n h o p e a v a k k a .
Laitilan U n t a i n a l a s s a o n s u k u p o l v e s t a t oi seen t al l et et t u pi ent ä h a a p a l a u d a s t a t a i v u t e t t u a v a k k a a ( k u v a 1), j os s a s ä i l y t e t ä ä n k i r k o n e l i t o o l l i sk a lk k i a ja ö yl ä tt i la ut a s t a . M y ö s p i e n i vi i niastia ja öylätti*
rasia voi si vat si i h e n vielä m a h t u a . V a k k a s e n k o r k e u s o n 24,r. cm ja l äp i mi t ta 23 cm. T e k o t a v a l t a a n ja k o r i s t e l u l t a an se o n h i u k k a s e n körn«
p e l ö h k ö . M i t ä r ak e nt e es ee n tulee, o n siinä h a va it ta vi ss a piirteitä, j o t k a s aa t t a v a t p i t ä m ä ä n v a k k a a h y v i n k i n v a n h a n a j a a l k u p e r ä l t ä ä n s uoma»
laisena. T a r k a s t e l e m m e näi t ä y k s i t y i s k o h t i a ä s k e t t ä i n i l m e s t y n e e n perus»
teellisen v a k k a t u t k i m u k s e n v a l o s s a , 1 j a k o e t a m m e sit en aj oi t t a a v a ka n.
K e r i o n p a i n e t t u taval l i seen t a p a a n o h u e s t a h a a p a l a u d a s t a . Päät o n o m m e l t u l i mi t tä i n t oi si i nsa h a l k ai s t u l l a nor j a l l a m ä n n y n j u u r e l l a , o m m e l o n m u o d o s t e t t u ns. v a r s i p i s to i n . G r a n l u n d i n m u k a a n varsi»
p i s t o » o mme l ( t y y p p i H 14) o n v a k o i s s a h y v i n v a n h o i l l i n e n piirre.
N o r j a s s a ja R u o t s i s s a säi l ynei ssä v a ko is s a sitä t a v a t a a n e n ä ä h y v i n harvi nai sest i ; sit en o m m e l l u t a j o i t e t u t v a k a t o v a t ai va n 1600»luvun alusta. S e n s i j a a n S u o m e s s a sitä t a v a t a an — l u k u u n o t t a m a t t a A h v e n a n » ma at a — h u o m a t t a v a s t i r u n s a a m m i n . V a r s i p i s t o »o m m e l t a G r a n l u n d pi t ää r e l i k t i m u o t o n a , j o k a o n k a u i m m i n s ä i l y n y t S u o m e s s a . Ruotsiin»
kin tällaisia v a k k o j a l ienee k u l k e u t u n u t S u o m e s t a . N ä i n G r a n l u n d päät t el ee a i n a k i n y h d e s t ä S ö d e r m a n l a n n i s t a m u s e o o n s a a d u s t a v a k a s t a . 2 P o h j a , j o n k a y l är eu n a ss a o n k er i n a l a r e un a a v a rt en s op i v a puoli»
u u r r e eli h u u l i , o n k i i n n i t e t t y ker i i n m ä n n y n j u u r e l l a yl i l u o t e l le n siten, että k u k i n ke r in ja p o h j a n r e u n a n l ävi st ävä j u u r c n k a t k e l m a m u o d o s » taa o m a n s i l m u k k a n s a . T ä m ä n t a p a i n e n p o h j a k o n s t r u k t i o ( t y y p p i E 14) o n j äl l een S u o m e s s a p a l j o n t av a l l i se mp i k u i n R u o t s i s s a — l u k u un » o t t a m a t t a s e ut u j a , j o i s s a o n o l l u t s u o m a l a i s t a tai l a p p a l a i s t a a s u t u s t a . K u i t e n k a a n se ei ole y k s i n o m a a n s u o m a l a i n e n , v a a n t u n n e t a a n siten p o h j a t t u j a v a k k o j a E u r o o p a n m a nt e r e e l t a 1500«luvulta ja R u o t s i st a ( J ä m t l a n t i ) m u u d a n l ei p ä v a k k a , j ossa o n v u o s i l u k u 1617.3
1 Jo h n G r a n lu n d , T r ä k ä r l i s v e p t e k n i k ( N o r d i s k a Mu s e e t s H a n d l i n g a r 12, Tuk»
h o l ma 1940).
* Ma i n . teos. s. 58.
■ Ma i n. t eos. s. 48; John G r a n lu n d , litt gi llesfat o c h dess s l ä k t i n g a r ( l ö l k i n i n . n e n o c h F o l k t a n k a r 1947, s. 166 ja seur.).
5 r L
7 7 - 8 1 .
LAITILAN KAUPUNGINKIRJASTO
K u v a I. U n t a m a l a n k y l ä k i r k o n h o p e a v a k k a j a s e n k o r i s t e v y ö t . P i i r t ä n y t Irja S a h l b e r g 1940. N . '/«
V a k a n k o r i s t e l u , k u t e n s a n o t t u , 9n v ä h e m m ä n t ai t avast i suori«
tet t u. Ker i ä ki ert ää ka k s i v y ö t ä , j oi ssa o n h y v i n k a p e i n , m u s t a t u i n p i i r t o v i i v oi n m u o d o s t e l t u h i u k a n e pät asai si a g e o me t r i s i ä k u v i o i t a ( k u v a 1). — S u o m e s t a t u n n e t a a n m o n i a i t a 1600*luvun v a k k o j a , j oi ssa t äl l ai nen p i n n a n t u m m a k r a v e e r a u s o n s u o r i t e t t u h y v i n t a i d o k k a a s t i . R u o t s i s s a o n tallella u s e it ak i n n ä i n k o r is t e lt uj a v a k k o j a . M u t t a Gr an » l u n d o n o s o i t t a n u t , että siellä sitä t a v a t a a n e tu p ä ä s s ä va koi s s a , j o t k a kuu»
l uvat h ä n e n n i m e ä m ä ä n s ä sekä p o h j o i s e e n että et eläiseen s u o m a l a i s e e n v a k k a t y y p p i i n . ' K o r i s t e l u t a v a n s y d ä n a l u e e n a G r a n l u n d p i t ä ä k i n Suo»
mea,- K u n vielä m u s t a t u t p i i r t o k o r i s t e e t o v a t v a n h o i s s a tuohi», luu»
ja s ar vi esi nei ssä t av a l l i se mp i a k u i n v a k o i ss a , ni i n v o i d a a n n i i d e n Unt a»
ma l a n vakassa k a ts o a e d u s t a v a n s u o m a l a i s t a pi i rret t ä, j o k a edel l ä esi»
' Ma i n . teos. s 205.
; Ma i n. teos, s. 209
ANNO 1 S 9 7 \ l c a f H m d n ( \ [ / i o r m o c jjfä ty /tju fl r u e A r t j ß o ü a o c h \ t j j a r u b ru J h / 0artfa&c>-gta%eiyiafi6ni((a\rigia C lff VlcnUqiifcnnal kaCcÅ cjö(ßl ( { [ arcißl K u v a 2. U n t a m a l a n k y l ä k i r k o n e h t o o l l i s k a l k k i j a sen o m i s t u s k i r j o i t u s ( k u l ma t viime»
ma i n i t u s s a t a r k o i t t a v a t j a l a n t a h k o j e n rajoja). P i i r t ä n y t Irja S a h l b e r g 19)0. '/»•
Kal kki o n h o p e a a tai ma h d o l l i s e s t i vaskea, mal j a o n k o k o n a a n k u l l a t t u . N o d u k » scssa o n nel j ä n u p p i a , j oissa o n k o l me l asipal aa, yksi o n t y h j ä , ö y l ä t t i l a u t a n c n
o n vaskea ja o n k o k o n a a n k u l l a t t u .
tet t yj en lisäksi s o v e l t u u a l us s a l a u s u t t u u n o l e t t a m u k s e e n v a k a n Into»
mä t t ä vä st ä i ä k k y y d e s t ä .
K a n n i k k e e n s a p u o l e s t a U n t a m a l a n v a k k a o n a i n u t l a a t u i n e n . M a i n i t u s s a t u t k i m u k s e s s a o n a n a l y s o i t u t u h a n s i a S u o m e n , R u o t s i n ja N o r j a n v a k k o j a s e k ä t u t u s t u t t u m y ö s m a n n e r m a i s i i n t y y p p e i h i n , m u t t a y h d e s s ä k ä ä n en o!e h a v a i n n u t s a m a n t a p a i s t a k a n n i k e t t a k u i n Unt a»
ma l a n vakassa. Siinä p e l l a v a n u o r a i n e n k a n n i k e k u l k e e e n s i n diago»
naalisesti p o h j a n alitse, l ävi st ää sitten v as t a k k a i s il t a p u o l i l t a pohja»
s a u m a n j a j a t k u u u l k o p u o l i t s e si v u j a y l ö s l ävi st äen taas k a n s i s a u m a n ja m u o d o s t a e n l o p u k s i k ä t tä va r t e n s o p i v a n m u t k a n . T ä l l a i n e n kan»
n ik e o n h y v i n k ä y t ä n n ö l l i n e n : se ei rasita k a n t t a ei kä keri ä k u t e n t avalliset » h a n t a a k i t » , v a a n se o t t aa k u o r m a n s u o r a a n p o h j a n alta ja s amal l a t u k e e si vu j a ja s i t oo k a n n e n tivisti pai ka l le e n, j o t e n se ei kan»
tajnn kiireesti k ä ve l le s s äk ä ä n pääse h ö l s k y m ä ä n irti. S i e l u n p a i m e n e n kä de s s ä v a k k a n e n o n v a rm a s t i us e i n o l l u t m a tk al l a p i t k i n k ap e i t a oiko*
p o l k u j a sai raan ja k u o l e v a n l u o k s e . O n mer ki l l i st ä, että n ä i n käy»
t ä n n ö l l i n e n k a n n i k e ei ole e n e m m ä n k ä y t ä n n ö s s ä . M u t t a o n huo»
mät t ävä, että S u o m e s s a p yö r e i t ä ka n n e l l i si a v a k k o j a ei k äy t e t ä nimeksi»
k ä ä n k a n n e t t a v i n a käs i a s t i o i n a , v a a n ne o n k o r v a t t u k o n t e i l l a, l a u k u i l l a , laskuilla, leileillä j a k ä s ikor ei l l a. M a h d o l l i s e s t i U n t a m a l a n v a k a n tapaisia eväs» yms. v a k k o j a o n a i k o i n a a n v o i n u t olla e n e m m ä n k i n k ä y t ä n n ö s s ä , m u t t a ne o v a t vähi t el l en s y r j ä y t y n e e t , s a m o i n k u i n k o k o k e r i v a k k a o n S u o m e s s a ja m u u a l l a vä h i t e l l e n h ä v i n n y t k ä y t ä n n ö s t ä . Viimeksi S u o m e s s a o n s ä i l y ny t k ä y t ä n n ö s s ä k y l v ö v a k k a ja r a u d o i t e t t u m a t k a v a k k a . I lmeisesti U n t a m a l a n v a k k a siis e d u s t a a t äs sä ki n suh»
teessa v a nh a a , m u u a l t a j o k a d o n n u t t a v a k k a t y y p p i ä .
M i k ä ä n U n t a m a l a n v a k a n y k s i t y i s k o h t a ei estä s i j o i t t a ma st a sen v a l m i s t u s ai k a a 1500«luvulle eli a i k a a n , j o l l o i n U n t a m a l a ja sen laaja y m p ä r i s t ö — V a k k a « S u o m i — ol i vat t u n n e t t u a v a k a n t e k o a l u e t t a ; o n h a n jo 1530*luvulta l äh t i e n mi t ä r u n s a i m m a t a s i a k i r j a t i e d o t o l e ma ss a Vakka»
S u o m e n m o n i p u o l i s e s t a v a k k o j e n j a m u i d e n p u u a s t i a i n v i en n i st ä Ruot*
siin ja m u u a l l e I t ä me r e n r a n t a m a i h i n . 1
V a r m a n l i s ä t o d i s t u k s e n t ä hä n a n t a a v a k a n n y k y i n e n sisältö, j o k a o n yhtiössä s u h t ee ss a tarkast i a j o i t e t t u : Siellä o n e h t o o l l i s k a l k k i — 1500»
l u v u n tyyliä ( k u v a 2) —, j o n k a jal assa o n k i r j o i t u s : A n n o 1 5 9 7 g a f H i n d r i c s to r m och hü s H u s t r u elin S k o iia o c h h a n s b r u d h H a r t t a bergia bergia S c h n illa rigia l i f f le n d a u te n n a k a lc k g iith til ära. ( = V u o n n a 1597 a nt o i H e n r i k S t o r m j a h ä n e n v a i m o n s a Elin, S k o v a ja h än e n m o r s i a m e n s a I l a r l t a Bergi a . . . t ä m ä n k a l k i n J u m a l a n k u n n i a k s i ) . Siinä m a i n i t t u l a h j o i t u s v u o s i sopi i l i k i m ä ä r i n v a k a n k i n t e k o v u o d e k s i , sillä t u s k i n p a e h t o o l l i s k a l k k i a o n l a h j o i t e t t u i l m a n s u o j u s t a . P a p e r ii n ei si i hen a i k a an l ahj aa kä ä r i t ty, m u t t a s e n s i j a a n v a k k a n e n o n j o silloin ja a i k a i s e m m i n k i n o l l ut k a i k e nl a i s t e n k a l l e uk s i e n s ä i l y t y s k o t e l o . 2
' Ks. esi m V a r s i n a i s . S u o m e n hi s t or i a III, 2, s. 183—. T ä h ä n asti k o k o n a a n k ä y t t ä m ä t ö n a s i a k i r j a k o k o e l ma , j os s a o n t i et oj a v a k k a s u o m a l a i s t e n p u u a s t i a i n vien*
nistä Ru o t s i i n k u n i n k a a l l i s i l l e tiloille y m p ä r i v a l t a k u n t a a , o v a t T u k h o l m a n l innan*
arkistossa s äi l yt e t t ävä t l i n n a n k i r j u r i n tilit 1540* j a 15 5 0 d u v u l t a , ma h d o l l i s e s t i myö*
h e m m ä l t ä k i n ajalta.
J G r a n lu n d , mai n. teos, s 305 — M a i n i t t a k o o n tässä t o i n e n k i n s a m a n l a i n e n k i r k o l l i n e n v a kka. Se o n V ö y r i n k i r k o n j a si i nä s ä i l yt e t ä än k o l l e h t i r a h o j a . V a k a n r a k e n n e t t a e m m e t a r k e m m i n t u n n e , paitsi ett ä ka n s i o n o m m e l t u s a m o i n k u i n Un*
t a ma l a n vakassa. K a n t e e n o n l ei kat t u p ä ä l l y p u o l e l l e m e r k i n t ä C EA 1693 R O K E ( - R ö k i ö n kyl ä) j a alle v u o s i l u k u 1692 ( v a l o k u v a KM: n Hi st . osast ol l a, n. 23371).
M u o d o l t a a n V ö y r i n v a k k a o n soi kea, 26 cm pi tkä, 17 cm l eveä j a 7, a cm k o r k e a.
— Ruot si ssa h v e r t s b e r g i n k appel i ss a Al v d a l e n i s s a o n m y ö s v a k k a k a s sa ki r st una.
Vakka o n ! 500=luvul t a M a n teos, s 305.
I lmeisesti U n t a m a l a n h o p e a v a k k a o n V a k k a - S u o m e n j a samal l a k o k o S u o m e n v a n h i n n y k y p ä i v i i n s ä i l y n y t v a kk a . Sen s ä i l y m i n e n k i n sel i t t yy sen t al l e t us t a va s t a. Sitä ei p i d e t ä k i r k o s s a , k u t e n yl eensä e h t o o l l i s k a l k k i a , v aa n sitä s ä i l y t e t ä ä n k y l ä s s ä k i r k o n var t i j ana k u l l o i n ki n t o i m i v a n i s ä n n ä n s ä n g y n alla. Y ö l l ä k i n t u l i p a l o n s at t uessa isäntä o n e h t i n y t si epat a m u k a a n s a a i n a k i n k i r k o n h o p e a t , mi t ä ei k i r k o s t a ehtisi pelastaa. U n t a m a l a n k i r k k o o n u s e i n p a l a n u t , v i ime k s i 1780, 1 m u t t a h o p e a v a k k a o n t ä h ä n asti sä i l ynyt .
K u s t a a Vilkuna.
K F F F K A T.
I l l e S l l b c r s c h a c h t e l d e r D o r f k l r c h e v o n U n t a m a l a . In d e r Do r f k i r c h e v o n U n t a m a l a in d e m s ü d w e s t f i n n i s c h e n Ki r chspi el Laitila gi b t cs e i ne a u s d ü n n e m Ks p e n b r e t t g e b o g e n e I l o l z s c h a c h t e l ( A b b . 1), in we l c h e r d e r A b e n d m a h l s k e l c h ( A b b . 2) l i n d d e r O b l a t e n t e l l e r d e r Ki r c he a u f b e w a h r t w e r d e n . D e r Ver f as ser a n a lysiert di e Sc ha cht el u n t e r A u s w e r t u n g d e r v o r k u r z e m e r s c h i e n e n e n u m f a s s e n d e n U n t e r s u c h u n g : l o h n G r i n l u n d , T r ä k ä r l i s v e p t e k n i k ( N o r d i s k a mu s e e t s H a n d l i n g a r 12. S t o c k h o l m 1940). Line P r ü f u n g d e r h i n z e l h e i t e n in b a u u n d V e r z i e r u n g b e weist,. dass di e Sc h a c h t e l in F i n n l a n d her ges t el l t w o r d e n ist u n d dass ni cht s d a g e g e n spr i cht , sie a u f das 16. J a h r h u n d e r t zu d a t i e r e n , so das s sie e b e n s o alt wä r e wie d e r in i hr v e r w a h r t e Kel ch, in d e n d a s S c h e n k u n g s j a h r 1597 c i n g r a v i e r t i st; sie stellt s o mi t di e ält est e in F i n n l a n d e r h a l t e n e Sc h a c h t e l da r . A u s g e b o g e n e m Fspen*
b r e t t s i n d g e r a d e hi e r in Si i d w c s t f i n n l a n d , in » V a k k a - S u o m i - ( S c h a c h t c l l i n n l a n d ) , seit u r a l t e n / ( ei t en v e r s c h i e d e n a r t i g e Ge f äs se h e r g e s t e l l t ' w o r d e n , ü b e r d e r e n A u s f u h r s c h o n a u s d e m A n f a n g des 16. J a h r h u n d e r t s A n g a b e n vor l i e gen.
' F i n l a n d s k y r k o r II, s. S.
