• Ei tuloksia

V.- ja U.-seura Laitilan Jyske r.y. 30 v. 1911-1941 · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "V.- ja U.-seura Laitilan Jyske r.y. 30 v. 1911-1941 · DIGI"

Copied!
35
0
0

Kokoteksti

(1)

1 9 1 1 - 1 9 4 1

(2)

V.- J A U l S E U R A

LAITILAN J Y S K E r y . 30 v.

1911

1941

(3)

T U R K U . 1 9 4 1 U l 'D E N A U R A N O S A K E Y H T I Ö N

K I R J A P A I N O

L c u l 1

5 2 6 9 9

LAITILAN KAUPUNGINKIRJASTO

(4)

V.- ja Ihseura LAITILAN JYSKE r.y.

191 1 — 1 9 4 1 .

Urheilu nykyaikaisessa muodossaan tuli Suomeen viime vuosi­

sadan viimeisellä kymmenluvulla. Onko ollut sattuma,vai johtuuko asia juuri siitä, että silloin tällaista seuratoimintaa erikoisesti tar­

vittiin, samaan aikaan juuri silloisessa ” em äm a a ssa ” suunniteltiin j a pantiin alullekin kaikenlaisia sortotoimenpiteitä kansallista itse­

määräämisoikeuttamme vastaan.

Laitilan Jyske on perustettu v. 1911, mutta jo v. 1903 on Laiti­

laan perustettu urheiluseura, nimeltään ” P o n si” . T ä m ä n seuran perustaja oli ylioppilas Arvo Vallin-vainaja. T ä m ä n seuran toimin­

nasta mainittakoon m.m. kilpailut ” V akk a-S uom en Sa rv i”- nimi­

sestä kiertopalkinnosta uuskaupunkilaisten kanssa. Vallin kuitenkin kuoli nuorena j a hänen mukanaan ” P on si” . Mutta tämä lyhytkin toiminta oli ehtinyt kylvää jo sellaisen urheiluinnostuksen Laitilan nuorien poikien mieleen, että se ei sieltä enää lähtenyt. E rä s näistä pojista oli Paavo Teukku, jo k a 1918 jääk ärin ä kaatui Kalevan- kankaalla, hänestä tuli Jyskeen perustaja, pitkäaikainen jo h ta ja ja eräs sen parhaita aktiiviurheilijoita.

Toukokuun 27 päiväksi 1911 oli Laitilan Nuorisoseuran talolle kutsuttu koolle urheilua harrastavia henkilöitä, keskustelemaan urheilu- ja voimisteluseuran perustamisesta Laitilaan. Innostusta asiaan oli ollut, koska kutsua oli noudattanut ja kokoukseen saapu­

nut noin 50 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Paavo Teukku ja sihteeriksi Seelim Laakso. Seura päätetyinkin perustaa, vaikkakin ensi aluksi ilman sääntöjä, jotk a päätettiin hommata sit­

ten jos innostusta asiaan riittää, kuten ensimmäisen kokouksen pöytäkirjassa sanotaan. T ä s s ä ensimmäisessä kokouksessa liittyi-

(5)

vät seuran jäseniksi seuraavat 21 henkilöä: Aug. Tanner, Paavo Teukku, Onni Hellsten, Eino Sarin, Antti Eerola, Samuli Simula, Aimo Rantanen, Artturi Mustajoki, Nikolai Teukku, Martti Nyholm, Santeri Saraste, Frans Salo, Antti Koskinen, Aug. Tuominen, A.

Saloranta, Matti Tuominen, Seelim Laakso, Kustaa Varjonen, Einari Urho, Erkki Perheentupa ja Y r jö Perheentupa, sekä kokouksessa 31. 5. 1911 seuraavat: Iivari K ajanto, K. Järvinen, F. Kuusisto, K.

Ahlqvist, V. Lindvall, E. Raivo, S. Heinonen, V. Jäspi, A. Isotalo, K. Isotalo, K. Hietarinta, O. Elo ja J. Keihänen.

Seuran toiminta aloitettiin heti ja harjoituksia pidettiin kaksi ker­

taa viikossa klo 9— 11 illalla. Näitten harjoitusten joh tajan a oli P aavo Teukku. Tulokset näistä urheilu- ja voimisteluharjoituksista alkoivat pian näkyä. J o v ajaan kuukauden kuluttua seuran perus­

tamisesta, eli juhannusaattona annettiin Valkojärven rannalla voi­

mistelunäytös, jonne 12-miehinen joukkue N. S :n kentältä marssii soiton tahdissa ja esitettiin pyramiideja y.m.

K okouksessa 1 p :nä heinäkuuta 1911 valittiin seuran puheen­

jo h tajak si Paavo Teukku sekä ensimmäiseen johtokuntaan: Samuli Simula, Iivari Kajanto, Seelim Laakso ja Aug. Tanner. Samalla hyväksyttiin seuralle säännöt. Heinäkuun 9 päivänä pidetyssä kokouksessa seura päätti liittyä S. V. U. L:n V akka-Suom en piiriin.

Aikaisemmin oli valittu nimikomitea, jo k a laati ehdotuksia seuran nimeksi. Ehdotuksia oli useitakin, koska Jyske-nim i äänestyksen perusteella hyväksyttiin. — Seuran toiminnan näin virallisestikin alettua, ruvettiin myös jä rje stä m ä ä n iltamia ja juhlia seuran raha­

varojen kartuttamiseksi. Näitä pidettiinkin alkuvuosina ahkerasti.

Urheilu- ja voimisteluharjoituksia pidettiin samoin säännöllisesti, harjoituksia haittasi silloin kunnollisten harjoituspaikkojen puute ja pidettiin esim. juoksuharjoitukset ja kilpailut maantiellä.

Urheiluharjoitukset j a -kilpailut olivat yleisön ja vanhemman­

kin väen suosiossa ja keräännyttiin niitä iltasin katselemaan.

Jysk e alkoi myös saavuttaa huomiota miltei alusta alkaen ulkopuolella omankin pitäjän. Seuralle kehittyi sellainen valio- urheilijajoukko, jo k a V akk a-S u om en piirissä ja ulkopuolella senkin alkoi saavuttaa mainetta. Sellaiset nimet kuin P. Teukku, O.

Hellsten, S. Laakso, 1. K ajan to j a A. Mustajoki tunnettiin kyllä sen

(6)

ajan urheilupiireissä. Näistä oli ainakin O. Hellsten monipuolisena yleisurheilijana niin ylivoimainen tekijä piirinkin kilpailuissa, että m. m. v. 1916 piirin mestaruuskilpailuissa 16 lajista sai 10 m esta­

ruutta. Jyskeelle tuli silloin 13 mestaruutta, muut saivat 3 yhteensä.

Nämä silloisten jyskeläisten tulokset olivat niin hyviä, että ne voi­

daan vieläkin kunnialla mainita verrattaessa nykyajan tuloksiin.

Esitän tässä muutamia: O. Hellstenin 10-ottelun pistemäärä van­

han laskutavan mukaan 75 0 , jo k a tulos on varsin hyvä, eri lajit:

100 m. 11.4, 2 0 0 m. 24.2, 4 0 0 m. 55.— , kolmiloikka 12.40, kei­

häs 5 0 m., pituus 6 m., korkeus 162 cm. y.m. Paavo Teukku oli myös hyvä yleisurheilija, erikoislajeina lyhyet juoksut j a hypyt, m. m. piirin ennätys pituus- ja seiväshypyssä. 1. K ajan to oli p ä ä ­ asiassa heittäjä, erikoislajit kiekko j a keihäs, jo issa he Hellstenin kanssa erikoisesti kilpailivat. Muita senaikuisia huomattavimpia yleisurheilijoita olivat Nikolai ja Toivo Teukku, Onni Suominen, Eino Laila, Artturi Setälä, A. Sinisalo, E. W ahlstedt y. m.

Kestävyysjuoksijoita oli Jyskeellä siihen aikaan paljon. E rikoi­

sesti ansaitsevat tulla mainituksi: S. Laakso, Artturi ja Arvo M usta- joki, A. Sundelin, Sjölund, Toivonen, Samuli Simula y. m. Heidän tuloksistaan mainittakoon: S. Laakson jo k a juoksi kaikkia m atkoja 60 m :stä alkaen tunnin juoksuun sa a k k a : 6 0 m. 8 sek., 100 m.

13.— , 4 0 0 m. 54.— , 8 0 0 m. 2.05, 1,000 m. 2.42, 1,500 m. 4.1 8 , 2 ,0 0 0 m. 6.08, 5 ,0 0 0 m. 16.08, 10,000 m. 3 3 .— - ja tunnin juoksu 17.418 metriä. Artturi M ustajoen parhaat tulokset olivat: 1,500 m.

4.3 6 ja 5 ,0 0 0 m. 16.18.

V. 1914 oli Jyskeelle perustettu myös naisosasto, jon ka eräät jäsenet saavuttivat hyviäkin tuloksia m. m. Saimi Metsärinta ja Aino Laaksonen omistivat piirin ennätyksen j a mestaruuden 6 0 m.

ja 100 m:n juoksuissa.

Piirin mestaruuskilpailuissa kilpailtiin myös seuramestaruudesta.

Jyske ja Uudenkaupungin Urheilijat olivat pahimmat kilpailijat.

Jyske useimmiten voitti. Vielä v. 1920 olivat mestaruuskilpailut Laitilassa Jyskeen järjestäm inä. Jä rje stä v ä seura sai valita lajit.

Jyske oli valinnut 15 lajia ja voitti mestaruuden. UU ei kuitenkaan tyytynyt tähän, vaan vaati lisää 2 lajia. Jysk e ei ottanut näihin osaa ja UU voitti siis täten seuramestaruuden. Samoin v. 1921

(7)

olivat piirin mestaruuskilpailut Laitilassa, mutta Jyskeen aktiivi­

urheilijat olivat harvenneet. V apaussota oli vaatinut osansa m. m.

seuran perustaja j a innokas jo h ta ja alkuaikoina, oli kaatunut siellä, osa oli muuttanut pois paikkakunnalta ja Jyske oli menettänyt johtoasem ansa piirin seurojen joukossa.

Jyskeen toiminta lamaantui nyt kokonaan muutamaksi vuodeksi.

V. 1924 koetettiin seura saada uudelleen henkiin. Pidettiin kokous ja valittiin johtokunta, mutta siihen se toiminta taas loppui silläkin kertaa.

Nyt tarvittiin 5 vuoden lepo ennenkuin taas yritettiin. Helmikuun 17 päivänä 1929 oli taas asianharrastajain aloitteesta kutsuttu kokous koolle Jyskeen herättämiseksi. Kokous päättikin, että toi­

minta aloitetaan ja valittiin seuran puheenjohtajaksi A. Lunden ja johtokuntaan U. Lähteenmäki, K. Rantanen, Lauri Kleemola ja Antero Viisola. Heti tämän kokouksen jälkeen seuran toiminta aloi­

tettiinkin oikein ripeästi. Seura tavallaan perustettiin sikäli, että päätettiin edelleen liittyä V akk a-S uom en piiriin, tehtiin ilmoitus Sosiaaliministeriöön yhdistysrekisteriin merkitsemistä varten, hyväk­

syttiin uudet S. V. U. L:n mallisääntöjen mukaiset säännöt y. m.

Jyskeen toiminnassa alkoi nyt oikeastaan uusi vaihe, uudet mie­

het olivat nyt sekä toimihenkilöinä että urheilijoinakin. Sellaiset henkilöt, jotk a vielä vuosina 1920— 1921 olivat Jyskettä edustaneet, olivat nyt, joko muuttaneet pois paikkakunnalta tai muuten jä tt ä ­ neet urheilun, samoin toimihenkilötkin, jo tk a muutamat seuran perustamisesta asti olleet mukana, olivat nyt jääneet pois. Mutta sam alla aikaa kun seura oli nukkunut, oli paikkakunnallamme, niin­

kuin muuallakin toiminut s.k .-järjestö , myös sotilaallisen toimin­

nan ohella, urheilua j a voimistelua harrastamalla, kasvattanut uutta urheilijapolvea. T ä s t ä johtuikin, että heti ensimmäisissä kilpai­

luissa jo tk a seura järjesti oli sellaisia osanottajia, jotka pystyivät saavuttamaan jonkinlaisia tuloksiakin. N äistä sen ajan urheili­

jo ista voidaan mainita m. m. Lauri Kleemola, F rans Sjöblom y. m., jo tk a monipuolisina ja innostuneina urheilijoina olivat aina kilpai­

luissa mukana. Myöskin seuran johtoon osuttiin saam aan innok­

kaita henkilöitä, esim. tämän uuden Jyskeen ensimmäiseen johto­

kuntaan valittu LI. Lähteenmäki oli monien muitten tointensa ja

(8)

harrastustensa lisäksi innostunut jyskeläinen j a hänen apuaan ja kykyään seura tarvitsikin silloin kaikissa järjestäm issään , sekä urheilullisissa että ohjelm allisissa tilaisuuksissaan. Vuodesta 1930 lähtien on seuran puheenjohtajana j a toimeenpanevana voimana ollut J. O. Viljanen. Kaikki nykyiset jyskeläiset, sekä sivullisetkin, tietävät että Viljanen on se henki jo n k a voimalla Jyske on viime vuodet toiminut ja saavutuksiinkin päässyt.

Mitä tulee Jyskeen urheilutoimintaan tällä uudella toimintakau­

della, niin täytyy sanoa, että sellaista mainetta ei ole saavutettu, eikä luultavasti lähitulevaisuudessa saavutetakaan, mikä Jyskeellä oli Hellstenin, Laakson, P. Teukun y. m. aikoina. Mutta eräitä omia kasvatteja Jyskeellä taas on ollut jo tämänkin vaiheen aikana, jo tka jo ovat ennättäneet saada mainetta ulkopuolella omankin paikkakunnan. Näistä on ensiksi mainittava ne kaksi juoksijatove- ria, nim. T arm o Jalo j a Erkki Sillantaka, jo tk a sankareina k aatui­

vat viime vuoden sodassa isänmaan puolesta. T arm o Jalon parhaat saavutukset olivat: 16 vuotiaana V ars.-Su om en piirin mestari 4 km.

murtomaalla, v.v. 1938— 3 9 piirin mestari 8 km. murtomaalla, samoin Hämeen— Länsi-Suom en aluemest. 10,000 m illä aika 32.24,6. Jalon parhaat tulokset olivat: 1,500 m. 4.1 4 , 3 ,0 0 0 m. 8.5 3 ja 5 ,0 0 0 m. 15.46. Myöskin hiihtäjänä hän saavutti hyviä tuloksia.

Erkki Sillantaka sijottui m.m. Suomen murtomaamestaruuskilpai- luissa v. 1939 kuudenneksi, saavutti aluemestaruuden v. 1938 10,000 millä, Vars.-Su om en Sk.piirin mestari murtomaalla v. 1939, sekä usein toinen tila Jalon jälkeen, jon ka kanssa he tasaväkisesti kamppailivat. P aras tulos 3 2 .5 9 , 10,000 millä.

Osoitukseksi siitä, että tämä juoksijapari, nuoruudestaan huoli­

matta, jo herätti huomiota, lainaan muutaman rivin Suomen Urheilu- lehdestä, jo k a selostaessaan Suomen murtomaamest.kilpailuja 2 1 / 5 3 9 kirjoitti: ” Kilpailujen varsinaiset yllätysmiehet olivat Lai­

tilan nuoret Sillantaka ja Jalo, jo tk a kunnialla puolustivat V arsi- nais-Suomen vanhaa murtomaamainetta.” — ” Itse kilpailu oli var­

sinaisilta tapahtumiltaan köyhähkö, ainoa kireämpi kamppailu oli Laitilan Sillantaan ja Nivalan Kumpulan katkera yhteenotto kuu­

dennesta tilasta.” — Sillantaka niinkuin edellä jo mainittiin tuli näissä kilpailuissa kuudenneksi.

(9)

Näistä pojista olisi voinut kehittyä huomattaviakin tekijöitä, nyt kun olisi ollut kunnon kenttäkin harjoittelua varten. Yhden kilpai­

lun he ehtivät uudella kentällä juosta, nim. vihkiäiskilpailut, jotka olivat noin kuukautta ennen kun tuli kutsu isänmaan palvelukseen.

Akuista seuramme urheilijoista jotk a ovat huomattavampia tulok­

sia saavuttaneet mainittakoon: Aaro Saario, parhaat tulokset: kor­

keus 180, kuula 13.62 ja keihäs 5 9 .6 4 , Aarto T a l a : korkeus 175 ja poikakuula 15.60, Pentti Palmunen: pituus 6 2 3 ja kuula 12.58.

Vielä mainittakoon: Lauri ja E sko Sillantaka, Einar Jalo, Eero E erola sekä Lauri Urho, jo k a tänä keväänä saavutti piirin mesta­

ruuden murtomaalla nuorten sarjassa.

Paitsi jäsentenvälisiä kilpailuja, on seurallamme ollut seura- otteluita naapuriseurojen: Kalannin Vankan j a Pyhärannan Myrskyn kanssa kiertopalkinnosta, samoin toisestakin kiertopalkinnosta johon edellisten lisäksi myös Mietoisten M aununpojat ovat osallis­

tuneet. Myöskin ent. V akk a-S uom en piirin seurojen välisiä otte­

luita on järjestetty.

M uista huom attavista urheilukilpailuista, joita Jyske on uudella toim inta-ajallaan järjestän yt, mainittakoon: piirin murtomaamesta- ruuskilpailut v. 1934, jo issa m. m. P aavo Nurmi oli mukana, saman­

laiset mest.kilpailut v. 1936 joihin osallistui m. m. Lasse Virtanen, kentän vihkiäiskilpailut v. 1939 ja kaatuneitten urheilijain muisto- kilpailut v. 1940. K aikissa näissä kilpailuissa on ollut useita huo­

mattavia osanottajia m. m. turkulaisista seuroista, jotka ovat eri­

koisen myötämielisesti aina suhtautuneet kilpailuihimme.

Myöskin voimistelua on harrastettu ja on seuran joukkue useita kertoja osallistunut S. V. U. L :n voimistelujuhlille Helsingissä.

Voimistelua on johtanut Kosti Rantanen koko ajan.

Pesäpalloa on myös harrastettu ja otteluita muiden seurojen kanssa on järjestetty. Piirin sarjaotteluissa tuli seura v. 1939 Vakka- Suomen alueen mestariksi.

Hiihtourheilu on pakostakin useampana vuotena, lumenpuutteen takia jään y t vähäiseksi. Sellaisina talvina, jolloin vaan vähänkin on mahdollisuuksia ollut on kilpailuja järjestetty ahkerasti ja hiihto-otteluita myöskin naapuriseurojen kanssa on järjestetty.

(10)

Myös pyöräilyä on harrastettu j a kilpailujakin järjestetty. V. 1940 olivat seuran jä rjestäm ät piirikunnalliset kilpailut. Maakuntaviestin- ajossa saavutettiin v. 1940 joukkuevoitto. Joukkueeseen kuuluivat:

S. Vättö, E. Raitio, V. Siivonen ja E inar Jalo.

Uutena kilpailulajina urheiluseurojen ohjelm aan on viime vuo­

sina tullut myöskin suunnistaminen. T ätäk in urheilumuotoa on seurassamme harrastettu, jä rjestety inp ä v. 1939— 4 0 piirin m esta­

ruuskilpailut tässä lajissa Laitilassa.

Seuran taloudellinen asema on ollut jo välillä hyväkin. Seuralla oli nim. silloin kun urheilukenttää ruvettiin rakentamaan, varoja noin mk 5 0 , 0 0 0 : — . Urheilukenttä, johon suojeluskunta antoi ton­

tin ja talkootyönä noin 2 5 0 työpäivää, kunta avustuksena mk 4 0 , 0 0 0 : — ja valtioapua saatiin mk 1 0 , 0 0 0 : — , tuli maksamaan kaikkiaan noin mk 1 7 0 , 0 0 0 : — . T ä m ä vei seuran varat j a vielä lisäksi jäi seuralle velkaakin jonkun verran. P ääasiallisen a tulo­

lähteenä ovat olleet arpajaiset, jo ita on järjestetty jo k a toinen vuosi ja jo tk a yleensä ovat onnistuneet hyvin. Nyt kun urheilu­

kenttä lopulta saatiin valmiiksi toivottiin, että sen avulla olisi ehkä voitu myös jotakin ansaita, kilpailuja järjestäm ällä, mutta nyt ei taas seurallamme toistaiseksi omista voimista ole tasavertaista kil­

pailijaa juuri vieraille, parhaitten miesten menetyksen jälkeen.

Toivotaan kuitenkin että pojista taas kasvaa miehiä joita edeltäjien saavutukset velvoittavat.

Jyskeen puheenjohtajina ovat sen toiminnan aikana olleet seu- raavat henkilöt: Paavo Teukku vv. 1911— 12, I. K ajan to 1912— 13, Aug. T anner 1914, Seelim Laakso 1915— 20, E. Ruuskanen 1921—

24, Toivo Teukku 1924— 29, Armas Jusi 1929— 3 0 ja J. O. Vil­

janen vuodesta 1930 lähtien.

Seuran nykyiseen johtokuntaan kuuluvat: Erkki Nurmi, E . Lus- tola, H. Jokela ja L. Nikula. E. Nurmi toimii samalla seuran rahas­

tonhoitajana ja sihteerinä.

Seuran nykyinen jäsen m äärä on noin 140.

Niinkuin edellä jo on mainittu antoi Laitilan Jyske myöskin, niinkuin moni muukin seura j a jä rjestö, raskaan uhrin v:n 1939— 4 0 sodassa. T arm o Jalo kaatui 27/ 2 4 0 j a Erkki Sillantaka 3/ , 4 0 mo­

(11)

lemmat Kannaksella. Muista seuran jäsenistä, jotka aktiivisesti ovat ottaneet osaa seuran toimintaan kaatuivat: Kaino V arjo s/ 3 4 0 T alissa, Pentti V arjonen 27/ 12 3 9 Kannaksella, Keijo Tuuna ls/ 2 4 0 Kannaksella j a Onni Vuorinen 7/ 3 4 0 Kannaksella. Kaino V arjo harrasti hiihtoa ja pyöräilyä, Keijo Tu una j a Onni Vuorinen kuu­

luivat useat vuodet seuran voimistelujoukkueeseen ja Pentti V ar­

jonen harrasti juoksuja.

Näitten sankaripoikien, samoinkuin 1918 kaatuneen seuran perus­

tajan P aavo Teukun muisto tulee aina olemaan Laitilan urheilija- poikien velvoittavana kannustimena sekä urheilukentällä, että myös­

kin taistelukentälläkin, jo s niinkin vaadittaisiin.

Myöskin seuramme kunniajäsen ja ent. aktiiviurheilija ja toimi­

henkilö Seelim Laakso on viime vuoden aikana kuoleman kautta poistunut joukostamme. Kunniaa rehdin urheilijan ja uranuurtajan muistolle. Juuri tällaisille Laakso-vain ajan tapaisille urheilijoille, meidän nykyisten jyskeläisten on erikoisesti tehtävä kunniaa. Kun ajattelee sen ajan harjoitusmahdollisuuksia ja kulkuvälineitä on siinä täytynyt olla erikoista innostusta. P aljon on muitakin ent.

jyskeläisiä 3 0 vuoden aikana poistunut joukostamme, säilyköön kaikkien muisto meille velvoittavana.

Edelläolevassa on lyhyesti pöytäkirjojen ja edellisten toiminta­

kertomusten perusteella koetettu tehdä selkoa Laitilan Jyskeen 3 0 vuotisesta toiminnasta. T ä s s ä on vaan mainittu pääpiirteet ja huomattavimmat tapaukset seuran olemassaolon aikana. Mutta itse se työ mitä on tehty urheilun hyväksi, kasvattamalla uusia ja uusia poikia, urheilun hengessä ja rehdissä kilpailumielessä, kohtaamaan toisensa urheilukentällä, on varmasti myös ollut työtä isänmaan hyväksi, kasvattamalla sille terveitä ja reippaita kansalaisia. Haluan lainata tähän ent. innokkaan jyskeläisen ja seuramme kunniajäsenen I. Kajannon sanat, eräästä hänen esityksestään: ” Urheilu tarjoaa verrattoman työmaan nuoren terveen ihmiselämän pursuavalle toi­

mintatarmolle. Urheilu muodostaa ukkosenjohdattimen, jota myö­

ten kasvavan nuorukaisen väkeväotteinen liikavoima voi vahinkoa tuottamatta purkautua. Urheilu kasvattaa harrastajissaan sitä yhteishenkeä, jo k a on menestyksellisen yhteiskuntaelämän edelly­

tyksistä ensimmäisiä.” T ä s s ä on eräs urheilukasvatuksen päämäärä,

(12)

myöskin maanpuolustuksen kannalta on urheilun merkitys todettu tärkeäksi tekijäksi.

Kun Laitilan Jyske nyt aloittaa taas uuden vuosikymmenen, toi­

votaan että se edelleen ja entistä enemmän voisi tätä tehtäväänsä täyttää ja siten olla osallaan työssä isänmaan ja sen kansalaisten hyväksi. Suuria saavutuksia ei ole esitettävänä, eikä kai lähitulevai­

suudessakaan tule olemaan, mutta kun yritetty ainakin on ja edel­

leen yritetään urheiluaatetta viedä Laitilassa eteenpäin, niin tulok­

siakin vähitellen tulee näkyviin taas. Niin ainakin toivotaan.

L. Nikula.

(13)

URHEILUKENTÄLTÄ — ISÄNMAALLE.

On usein, eikä suotta, lausuttu ajatuksia, niin juhlapuheissa kuin painetussa sanassakin, siitä kuinka arvaamattoman suuri jopa rat­

kaiseva merkitys on maanpuolustustehtävissä yksilön fyysillisellä kunnolla, jo k a kunto lopullisesti m äärää yksityisen miehen ja jouk­

kojen suoritusten rajan. E ip ä siis ole mikään sen luonnollisempaa, kuin se, että urheiluharjoituksille ja urheilulle on annettu useassa m aassa, ja niin myöskin meillä, varsin huomattava sija maanpuo- lustajain kasvatustyössä, j a heidän ruumiillisen kuntonsa kehittä­

misessä. E ik ä jä ä k ä ä n pelkäksi sattumaksi se, että nykyisen Euroo­

pan herruudesta kamppailevan erään valtakunnan pojat osoittivat urheilukenttien kamppailuissa viime vuosina huomattavaa ylivoi­

maisuutta, jo k a ylivoimaisuus nyt patoutuneena fyysilliseksi yksi­

lölliseksi kunnoksi, suorittaa ennen aavistamattomia tekoja maalla merellä ja ilmassa. Onkin aivan selvää, että taktillisesti hyvän soti­

laan suorituskyky on hyvin rajoitettu, ellei ruumiin fyysillinen kunto ole taktillisen kunnon tasalla, tai mieluimmin yli. Asiantuntijat ovat lausuneetkin, että hyvän fyysillisen kunnon omaavasta urheilijasta kehittyy helpoimmin taktillisesti kykenevä maanpuolustaja, kuin

” tavallisesta k ansalaisesta” .

Kun me luomme katsauksen nyt juhlivan Laitilan Jyskeen vai­

heisiin j a sen aikaisempaan jäsenistöön, emme kaiken edellä esittä­

mämme perusteella, voi olla toteamatta, että sen aktiivisessa urhei- lijajou kossa on ollut myöskin aivan esimerkillisimpiä maanpuo- lustajia j a sotilaita. Seuran perustajajäsenhän Paavo Teukku- vainaja kuului niihin urheilijoihin joidenka suoritukset olivat urhei­

lukentällä ensimmäisiä j a kansamme vapauden aamun koitossa puhkesi hänen urheiluhenkensä kauneiinpaan kukkaansa tämän

(14)

Paavo Teukku. Tarm o Jalo. Erkki Sillantaka.

maan ja kansan hyväksi. — Meitä kuitenkin jonkunverran lähem­

pänä, niin ajan tiimalla mitaten kuin aseveljinäkin, piirtyy kuiten­

kin eteemme kahden urheilijanuorukaisen nimet, nimet, jotk a luul­

laksemme omalla erikoisuudellaan, mutta myös niin traagillisella samanlaisuudellaan ovat kirjoitetut lähtemättömästi Laitilan J y s ­ keen aikakirjoihin. N äm ä nimet, joille me, heidän aseveljensä j a seuratoverinsa, tahdomme aina hetkeksi hiljentyä ovat T a rm o Jalo ja Erkki Sillantaka. Me muistamme heidän urheilulliset saavutuk­

sensa, jotka olivat puolustussotaamme edeltäneinä vuosina nouse­

massa aivan ensimmäisten joukkoon. Määrätietoisesti he kumpikin kehittivät ruumiillista kuntoaan, jolloin samalla kasvoi ja kehittyi henki, urheilijahenki, jo k a fyysilliseen kuntoon heissä kum m assa­

kin niin sopivalla tavalla yhdistyneinä, vei heitä usein toistensa varjoina eteenpäin kesän punertavalla tiilimurskalla ja talven kimalteleviila hangilla.

Kun sitten tuli meille niin kohtalokas vuosivaihde 1939— 4 0 , näemme me heidät ” siellä jo ssak in ” muiden mukana suorittamassa tehtäviä joita Suomen miehelle silloin uskottiin, j a lisäksi vaativam­

pana ja vaikeimpana kuin milloinkaan ennen. Molemmat nämä nuorukaiset täyttivät heille uskotun kunniakkaan tehtävän niinkuin vain voi suorittaa urheilun kasvattamat j a kehittämät miehet.

Saman pataljoonan, joskin eri komppanian mukana molemmat ensin pikakivääriryhmän johtajina, sittemmin hiihtojoukkueessa ryhmän­

johtajina he suorittivat mitä moninaisempia ja vaikeimpia tehtäviä.

Heidän ruumiillinen kuntonsa tuntui lannistumattomalta, ja annet­

(15)

tujen käskyjen ja tehtävien tunnollinen suoritus oli heille tunnus­

omaista. Urheilun kasvatuksellinen teema: ” älä hellitä, kestä lop­

puun asti” oli heidän suuri, urheiluhengen sanelema oppinsa. — Urheilukenttien jaloista kilvoituksista kantoi tuo henki heidät maan rajoille taistelemaan tämän maan puolesta, jo ssa taistelussa he uhrasivat itsensä jotta maa ja kansa säilyisi vapaana, ja jotta vapaa urheilu eläisi. —

Me muistelemme T eitä;

Urheilun ja Isän­

maan puolustuksen vertauskuvallisina Aseveljinä.

A. A.

(16)

KANSALLISET YLEISURHEILUKILPAILUT

2 p:nä kesäkuuta (2 Helluntaipäivänä) alkaen klo 13.

O H J E L M A : 200 m:n juoksu, alkukilpailu Kuulantyöntö

Pituushyppy, yleinen Seiväshyppy

1.000 m:n juoksu alle 18 v.

Korkeushyppy alle 18 v.

10.000 m:n juoksu

Kuulantyöntö 18— 21 vuotiaille 200 m:n juoksu, loppukilpailu Kiekonheitto

Korkeushyppy 1,500 m:n juoksu

Pituushyppy 18— 21 vuotiaille

800 m:n juoksu, tulosraja 2,05

Keihäänheitto alle 18 vuotiaille

(17)

Kilpailujen joh taja:

J. 0 . Viljanen.

Ylilähetti:

H. Jokela.

R atam estari:

0 . Paasio.

Järjestely p äällikkö:

L. Rytsälä.

Tulostenkuuluttajat:

A. Viisola ja E. Kylä-Heiko.

Sanom alehtisihteeri:

V. Hilanne.

Palkintotuomarit Ylituomari:

Tohtori R. Leimu.

Kilpailujen valvoja:

H. Jokela.

Ylisihteeri:

L. Nikula.

Juoksujen sihteeri:

E. Nurmi.

K ierroslaskijat:

A. Mustajoki j a S. Laihonen.

A janottajat:

K. Rantanen, A. Eerola ja V. Nurminen.

M aalituomarit:

A. Setälä, J. A. Perkkola, T. Perkkola, S Vättö, E. Einalo ja U. Arola.

L äh ettäjä:

Matti Autela.

H yppyjen joh ta ja:

E. Lustola.

Hyppyjen sihteeri:

A. Alkio.

M ittaajat:

Eino Seikola j a Juho Nurminen.

H eittojen joh taja:

Jalmari Nurminen.

S ihteeri:

Torsti Elo.

M ittaajat:

Einari Laaksonen ja A. Saarinen.

(18)

1. I. Juva, M y n äm äen Isku.

2. A. T uo m ine n, L okalahd en Leisku.

3. E. Salo n en . Halikon Hak o- n iskat

4. E. S illa n t a k a , L ait ila n J y s k e 5. A. Luoto, M y n ä m ä e n Isiku 6. I. V altonen, L okalahd en

Leisku

7. A. S a a r io , T a m p e r e e n Urh.

38

8. A. P ie tilä, M y n ä m ä e n Isku 9. A. T a l a , L a itila n Jy s k e 10. P. Aalto nen, V e h m a a n

R iisto

11. E. V ä h ä r a n t a , L okalahd en Leisku

12. P. P alm un en, L a itila n Jy s k e 13. A. Lain e, M y n ä m ä e n Isku 14. A. Su om inen, M y n äm äen

Isku

15. E. Salm inen , T a m p e r e e n Urh eil. 38

16. B . Sundell, P a r a i s t e n 1F 17. E . J a lo , L a itila n J y s k e 18. A. Lehton en, L aitila n J y s k e 19. M. S e p p älä, M y n äm äen Isku

20. P. T iih o n e n , L ok alah d en Leisku

21. L. U rh o, L aitilan J y s k e 22. E. P elm o, R a is io n Kuula 23. V. Impilä, L aitilan J y s k e 24. A. K ivelä, M y n ä m ä e n Isku 25. P. L ain e, L a it ila n J y s k e 26. E . E e r o l a , L a it ila n J y s k e 27. K. A itt o m a a , M y n ä m ä e n

Isku

28. E . L eiv o , L a itila n J y s k e 29. T . S jö lu n d , L a itila n J y s k e 30. E. H a a n p erä , M y n ä m ä e n

Isku

31. K. S il la n t a k a , L ait ila n J y s k e 32. A. S o in io , L o k alah d en

Leisku

33. A. Heininen, L ok alah d en Leisku

34. U. R a ita n e n , L a it ila n J y s k e 35. T . R is ts e p p ä lä , L aitilan

Jy s k e

36. A. Ainonen, M ie to iste n M a u - n u n p o ja t

37. M. Vinari, T u r u n R ien to 38. P. Havulin na, T u r u n R ien to

(19)

3 9. A. L u ottela, U ud en kau p u n ­ gin U r h e ili ja t

40. K. M äk ilä, M ietoisten M au - n u n p o ja t

4 1. R. V u orin e n , T u r u n Riento 42. K. Kallio, U u d enkau pun gin

U r h e il ija t

4 3. E. S u v a n t o , T u r u n R ien to 44. A. Kum pulainen , U u d en k a u ­

pungin U r h e ili ja t

4 5. M. P a t e r o , T u r u n R ien to 46. E. V a in e , T u r u n U rh eilu ­

liitto

47 . J. Enlund, T u r u n R ien to 48 . A. U ttu la , T u r u n U rh eilu­

liitto

49. K. P a lm r o o s , U ud en kau p u n ­ gin U r h e i l i ja t

50. O. Nummelin, T u r u n Riento 51. E. Valli, Uudenkaupungin

U r h e il ija t

52. T . S u v a n to , T u r u n Riento 53. A. L ehtilä, M ietoisten M au -

n u n p o ja t

54. M. Hänninen , T u r u n Riento 55. T . Artiola, Uud en kau pungin

U rh e ilija t

56. U. L u ja la , M ietoisten M au - n u n p o ja t

57. A. L a a k s o n e n , T u r u n Riento 58. V. Ä eritalo , M ietoisten Mau -

n u n p o ja t

59. E. Lain e, R usko n Y r it y s 60. A. U ttu la , R usko n Y r it y s

(20)

200 m:n juoksu, alkukilpailu

6. 1. V altonen 37. M. Vinari 39. A. L u ottela

1. 1. Ju va

35. T . R is ts e p p ä lä 57. A. L a a k s o n e n

11. E. V ä h ä r a n t a 5. A. L u o t o

42. K. Kallio 3. E. S alo n en 8. A. P ietilä ( e h d .) 7. A. S a a r i o

Kuulantyöntö

9. A. T a l a 36. A. Ainonen

12. P. P a lm u n en ( e h d .)

10. P. Aaltonen 5. A. Luoto 16. B. Sundell 45. M. P a t e r o

Pituushyppy, yleinen

3. E. S a lo n e n I. 1. J u v a ( e h d .) 12. P . Palm un en (e h d .) 37. M. Vinari

5. A. Luoto

Seiväshyppy

6. I. V alto n en

1,000 m:n juoksu alle 18 v.

13. A. L ain e 34. U. R aitan en 21. L. Urh o 56. U. L u ja la

31. K. S il la n t a k a 53. A. Lehtilä 58. V. Ä eritalo

(21)

Korkeushyppy alle 18 v.

54. M. Hänninen 26. E. E e r o l a 27. K. A itto m aa

4 9. K. P a lm r o o s 25 . P. L ain e 28. E . Leivo

10,000 m:n juoksu

46. E. V ain e 17. E. J a lo

18. A. L ehton en

Kuulantyöntö 18— 21 vuotiaille

32. A. S o inio 3. E . S a lo n e n 10. P. A alto nen

8. A. P ie t ilä 12. P. P alm un en 11. E. V ä h ä r a n t a

1.

2. 3.

200 m:n juoksu, loppukilpailu

4.

5.

6.

19. M. S e p p ä l ä ( e h d .) 33. A. Heininen

7. A. S a a r i o 10. P. A alto nen

Kiekonheitto

12. P. P alm un en ( eh d .) 8. A. P ietilä

32. A. S o inio 42. K. Kallio

41 . R. Vu orinen 36. A. Ainonen

6. 1. V alto n en 3. E. S a lo n e n I L E . V ä h ä r a n t a

Korkeushyppy

7. A. S a a r io

12. P. P alm u n en ( e h d .) 38. P. Havulinna 49. K. P a lm r o o s

(22)

1,500 m:n juoksu

4 8. A. U ttula 14. A. Su om inen

24. A. Kivelä 39. A. L u o t t e la

15. E. Salm inen 44. A. K um pulainen

2. A. T u o m in e n

Pituushyppy 18— 21 vuotiaille

32 . A. Soinio 11. E. V ä h ä r a n t a

55. T . Artiola 3. E. S a lo n e n

10. P. Aalto nen 1. 1. J u v a

12. P. P alm unen 52. T . S u v a n to

51. E. Valli

800 m:n juoksu, tulosraja 2,05

6. I. Valtonen 47.

J-

Enlund

20. P. T iih o n en 40. K. M äkilä

23. V. Impilä ( e h d .) 39. A. L u o t t e la ( e h d .)

30. E. H aan perä 2. A. T uominen

43. E. Su van to 44. A. Kum pulainen

4. E. S illa n ta k a 50. O. Nummelin

19. M. S e p p ä lä 59. E. L ain e

22. E. P elm o 60. A. U ttu la

29. T . S jö lu n d

Keihäänheitto alle 18 vuotiaille

2 6. E. E e ro la 31. K. S ill a n t a k a

(23)

3 0 'V U O T I S J U H L A

N U O R I S O S E U R A N T A L O S S A 2 p:nä kesäkuuta (2 Helluntaipäivänä) alkaen klo 19.30.

V A P A A P Ä Ä S Y .

(24)

M U I S T I I N P A N O J A

(25)

M U I S T I I N P A N O J A

(26)

K U L T A S E P Ä N L I I K E

T u r k u

M aariankatu 6. Puh. 18 20.

Y liopistonkatu 22. ,, 35 21.

PAIKKAKUNNAN AINOASTA ERIKOISLIIKKEESTÄ

Kaikkia urheilutarvikkeita,

Ampuma-aseita ja tarpeita, Suunnistautumisvälineitä,

M iesten asusteita y. m.

U R H E I L U V Ä K I ! V E I K A T K A A M E IL L Ä !

L A I T I L A N U R H E I L U L I I K E

P u h e l i n 1 6 6

LI I TY J Ä S E N E K S I

!/.- ja l/:5euta jjylke t. y:n

(27)

L A I T I L A N K I N O

Esittää tänään toisena Helluntaipäivänä klo 3, 5, 7 ja 9 S U O M I-F ILM IN

J U U R A K O N H U L D A

Juhani Tervapään menestysnäytelmä, josta valkokan­

kaalla tuli koko Suomen kansan lemmikkifilmi.

Irma Seikkula, Tauno Palo.

Edullisin rahojen talletuspaikka paikkakunnalla on

L a i t i l a n O s u u s k a s s a

Lai ti l an

Muna n my y n t i o s u us k un t a

L a i t i l a . Puhelin: Laitila 91

Keskittäkää kananmunienne myynti yksinomaan meille!

Laitilan ynnä muiden kuntain

P a l o v a k u u t u s y h d i s t y s

V aku utu ssum m a yli 2 8 0 milj. mk. R a h a sto t n. 2 ,6 0 0 ,0 0 0 mk.

N o rm aaliv ak u u tu k sista vu osim aksu 1: 6 0 tuhannelta.

V a k u u tt a k a a o m aisu u ten n e o m a s s a v ak u u tu slaito k sess an n e!

(28)

V IH AN N E STE N J A KUKKIEN T A IM IA S ID O N T A T Ö IT Ä

PO UK AN P U U T A R H A . Laitila. Puh. 4 7 .

T : m i A. L A I H O

L a i t i l a k.k. Puhelin 151.

R U O K A - J A S I 1 R T O M A A T A V A R A K A U P P A . E d u l l i n e n o s t o p a i k k a .

E M I L L A I N I O N V A A TT U R I L I I K E

Laitila. Pu h . 6 3.

S U O S I T E L L A A N

L A I T I L A N S E M E N T T I V A L I M O

om. V I L J A M S U R V O N E N

S U O S I T T A U T U U P y r k i j ä P O L K U P Y Ö R I Ä

s e k ä pyörän osia m y y d ä ä n k oh tu ushintaan.

K o rja u ks ia su o ritetaan a sian tu ntem u ksella.

V. J Ä S P I N Polkupyöräliike, Laitila LAITILAN POLKUPYÖRÄHUOLTO

taa p yörie n k o r ja u k s i a huolella j a a m m a ttita rehellisellä toim innalla arv. asiakkaid en i

LAITILAN POLKUPYÖRÄHUOLTO

LAITILAN RYIJY- JA MATTOKUTOMO

su orittaa til au ks esta alaan kuuluvia töitä.

A n n i V i i k . P u h e l i n 5 8.

S U O S I K A A I L M O I T T A J I A !

(29)

VALKOJÄRVEN SAHA JA MYLLY

L A I T I L A P uh. 6 9

J. S A I N I O N

KEN KÄ- J A N A H K A K A U P P A

L a i t i l a

L A I T I L A N K E M I K A L I O K A U P P A

P uh. 116

S u o s i t t a u t u u

L A I T I L A N K U K K A K A U P P A S u o s i t t a u t u u .

P uh. 109.

I. RA N N EN PER IK U N N A N

KANGASKAUPPA JA VAATETUSLIIKE

Laitila k.k. Pu h . 3.

S U O S I T T A U T U U

E. S I N E R V O

L a i t i l a k .k ... Puh. 83 Sa lo ... „ 211 K a l a n t i H a l l u ... ,, 21

Seinä-, Tasku-, Pöytä- ja Ranne-

K E L L O J A ,

U u s h o p e a - y .m . l a h ja e sin e it ä m y y d ä ä n edullisesti LA IT ILA N K E L L O L IIK K E E S T Ä . Puh. 82.

JUSSI NIEMISEN PUUSEPÄNLIIKE

L a i t i l a . P u h . 4 5

(30)

Jla ltlL a n S a n o m a t

— L A I T I L A L A I S T E N I L M O I T U S V Ä L I N E !

T A L A N k a h v i l a

JUHLAYLEISÖLLE VIIHTYISÄ VIRKISTYSPAIKKA S U O S I T T A U T U U !

A N N I AURI

S E K A T A V A R A K A U P P A Laitila Ilomäki

S u o s i t t a u t u u

L a i t i l a n A p t e e k k i

Anton Ruumen

(31)

Vhtpktlllim in

saat^aan lyhyessäkin ajassa suuria aikaan. 1'ätä osoit- I l l l G l o l U U m l M taa liikkeem m e toim inta sen viisivuotiskautena.

Liik evaih to v. 1 9 4 0 ... 2 4 .0 0 0 .0 0 0 : —

Jä s e n m ä ä r ä ,, 1 .860

R a h a sto t 1 .2 6 0 .0 0 0 : — Jäsenille p alau tettu y lijääm ää 6 2 0 .0 0 0 : —

Liity m u kaan v o im a k k a a s t i k e h itty v ä ä n V a k k a - S u o m e n suurim paan taloudelliseen j ä r je s t ö ö n . J ä s e n e k s i voi liittyä jo k a is e s s a

m y y m ä l ä s s ä m m e .

V A K K A - S U O M E N O S U U S L I I K E 1.1.

U R H E I L U V Ä K I !

Urh eillessakin on h y v ä m u istaa m is tä s a a kun­

nollisen P U V U N h y v ä s t ä k a n k a a s ta kohtuush.

T e e m m e p a r h a a m m e t ä y t t ä ä k s e m m e v a a tim u ks e n n e t ä s s ä su h teess a

K. RANTANEN & KUMPP. Laitila, puhelin 90.

L a itila n P u u n ja lo s t u s liik e

Omist. Viljanen & Mäkilä

V A L M IS T A A O V IA J A IK K U N IA SEKÄ K AIK K EA A L A A N K U U L U V A A TYÖTÄ

H a a r o n H ö y r y s a h a

L a i t i l a

M Y Y R A K E N N U S A I N E I T A

(32)

Laitilan

M e ije r io s u u s k u n ta

L A I T I L A

<0

Valmistaa ja myy:

ENSILUOKKAISIA MEIJERITUOTTEITA

pankkilaitos

Sijoittakaa säästönne paikkakunnan suurim­

paan ja vakavaraisimpaan rahalaitokseen.

L a i t i l a n S ä ä s t ö p a n k k i

(33)

KAUPPAMME PERUSTAMISVUOSI 1906

Osuus- ja pääsymaksu I I : — .

Jäsenmäärä 3 1 / 12 — 40, 1,744.

Ylijäämää palautetaan tänä keväänä mk 260,000: — .

L i i t t y k ä ä j ä s e n i k s i !

LAITILAN OSUUSKAUPPA i.l.

(34)

koL{ 9 9 ./

5 2 6 9 9

|\5

v

\

l

N I K U L A

V . - ja U : s e u r a -^aitilan Jy s k e 3 0 v. 5 1 9 1 1 - 1 9 4 1

Lai 79. 1 5 2 6 9 9

(35)

I m

Laitila

Laitilan pääkirjasto

LaiPKKKO 79.06

(nid.) Nikula, L.

V.- ja U.-seura Laitilan Jyske r.y. 30 v. 1911-1941 Kirjat

1941

[2 ], 24 sivua 4000S10179

4000S10179

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Koska vuota kasvatetaan vain sallittuja kaaria (u, v) pitkin ja oletuksen mukaan n¨ aill¨ a v on listassa solmun u j¨ alkeen, mik¨ a¨ an ennen solmua u oleva solmu ei voi vuotaa

) on jatkuva, muttei

Tämä oheismateriaali on tarkoitettu luennoilla esitettävää teoriaa täydentäväk- si informaation lähteeksi, jonka tarkoitus on omalta osaltaan tasoittaa analyysin

7. Laske, millä todennäköisyydellä saatu luku on suurempi kuin 450. Laske vastaava keskt:.skulma. Määritä pienin positiivinen kokonaisluku n, jOlle tulo

jansa pituisen matkan? Maan kiertorataa voidaan pitää ympyränä. Työkalujen hankintakustannuksista saa verotuksessa vähentää hankintavuotena 30 % ja kunakin

(a) Anna θ :n posteriorijakauma. Diskreetti otosavaruus: Oletetaan, että San F ransisossa on N johdinautoa, jotka on numeroitu järjestyksessä 1:stä N :ään. Näet

Sh y ama Sundari Maddi V enka ta O R AL HEAL TH IN A NON-INSTITUTIONALIZED DISABLED SCHOOL POPUL

Näin siitä huolimatta, että ersän i7ne ’suuri’ -adjektiivin nasaali onkin liudentunut (MW: 463–464). 379).) Ongelmana on myös näiden sääntöjen ulottaminen vaikkapa