KOTISEUTU 1952 s.161-164.
oli k n u p p i ja siihen h akattu v a n h o ja h e v o - sensyöin iä ( s y ö m ä — n a u la ). Sitä säilytet
tiin povip la k k a rissa . A u k e e n p ä ä n E r k k i- vaarjlla oli ollu t n u o ra - ja n a hk av a rtin e n pu la k k i, jo n k a klu p u pää ssä oli sy öm iä . Tilsavasarat, joissa vartta oli p u o le n m e t riä, oliva t m aasepän tekoa. A h t e e n alla niillä ly ötiin tilsoja h e v o s e n kavioista.
K u k k o m ä e n Jussi oli v e tä n y t erästä N o o r m a r k u n Lassilan kylä n miestä ohi- laudalla päähän ja saanut tehdä s o v in to a 80 m arkkaa. K u n taas erään k e r to ja n tu ffa-vain aa k erra n m eni P oriin k ir k k o - reen jalaksilla se is oen, tuli vastaan m u u - dan jä m ijä r v e lä in e n , j o k a sivuuttaessaan veti k a h d e n k e rta isella k r ii m u n v a r r e l la tuffaa p o s k e e n sa n o en : » T e r v e is i ä P o rista!» T u ffa lla oli va rsa edessä, jo t e n ei p aran tu nu t antaa takaisin, oli kärsittävä vain. T o is e n k e rr a n taas eräs j ä m i j ä r v e läinen su v ise e n aik aan nosti v a s ta an tu le
van p o m a r k k u la is e n rattaat k apoista ja heitti ne sekä h e v o s e n ja n eljä miestä m aa n tienoja a n. J ä m ijä rv elä ise t, jo ita oli pitkä joni, ja t k o iv a t m atkaansa ku in ei mitään (riisi tapahtu nut. — M utta j o k a u
p ungin laidoillakin reisu m ies saattoi saada
päin silmiänsä ja perää n sä n a u r u n : »T a a s tuli k o llo a o p e te tu k s i!»
O n vallan inhimillistä, että k ertojat löy s iv ä t rik an na ap urin silmästä h u o m a a matta m a lka a omassaan. M u lta eräs heistä k e r r o ttu a a n tu k k a p u u r o stn ja tap
peluista lisäsi, että P o r in p u oliset, lavia- laiset, siikaislaiset, p o m a r k k u la is e t ja m e- rik arv ia la ise t olivat aina h alv e k sin e e t k an kaan pääläisiä ja m a tk in e et n äid en p u hetta. Hän oli miettinyt sy y tä tähän ja arvaili siksi seu r a a v a a : K a n k a a n p ä ä ssä oli entiseen aikaan p aljon h e v o s k o ija r e ita ja e n e m m ä n a m m attik e rjä lä is iä kuin m is
sään seu ra k un n assa . N e kiersivä t r a n tamaan pitäjät aina T u r k u a m y ö t e n v a li
tellen itku suussa, että halla p a n ee k ai
k en K an k aa n p ää ssä. T o d e llis u u d e s s a n u o k erjä lä iset eivät k e r to ja n m u k a a n olleet o lle n k a a n k öy h iä. Tätä selitystä v a h v is taa P o m a r k u s t a muistiin m e rk itty sa n a n parsi, j o k a p y r k ii m a tk im a an n aa p urien p u h een p a r tta : K a n k o o n p e e s t ä , J u m a la n ä h k ö ö n , jo sa aina halla p a n o o ; k o tähti ta ivahalle n o u s o o , ni k o h ta k a ik k i nua- la so o ja äm m ät s ilm ä is k a u p a lle lähtöö.
K i l u K i v i k o s k i :
U n ta m a la n ' K a l e v a n p o j a n viihalteentihluu
Untam ala n p ienellä k y lä k ir k k o m a a lla Laitilassa on k ir k o n k a a k k o is p u o le lla kolm atta metriä k o r k e a , n elisärm äin en p y s ty k iv i (k u v a 1 ), jo k a aina on h e r ä t
tänyt sekä p a ik allisen vä e stö n että tu tk i
jain m ielen k iin toa. S e n aika ja m e r k ity s ei ole ollu t selvä. Y m p ä r is t ö n väestö on liittänyt sen jättiläisiin antaen sille il
meisesti sen jättiläismäistä sieraa m u is tuttavan u l k o m u o d o n pe ru ste e lla — n i
m ity k sen K u l e v a n p o j a n v i i k a t t e e n t i k k u , jolla se ainakin j o 70 v u o d e n ajan on k u l k en ut kirja llisu ud essa k in. S en a lk u p e rästä on useita y k sity isk o h d issa a n vaih-
televia tarinoita. Eräs k e rto o, että K a l e van p o ik a on h eittänyt sen n y k y is e lle p a i
k alleen k y lä n viereiseltä S o ta m ie ste n vah- tiniitulta, toinen k u in k a K a l e v a kerran E u ra n niityllä viik atetta »tik u tla e ss a a n » oli läh ettänyt va im o n s a vesikippoa' n o u tam aan ja täm än v iip y m isestä s u u t t u n e en a h eittänyt sieransa pois. S e putosi tällöin U n ta m a la n k ir k k o m a a h a n »niin s y v ä ll e että sitä tu rh aa n on k o ete tt u k a i
vaa k u m o o n » . 1 P e r im ä t ie t o k e r t o o ed e l- 1 Kust. Killi nen , M uin aisjäännöksiä V e h maan kih lakunna ss a ( S M Y A V I I ) , 1885, s.
137.
1«1
K u v a 1. » K a le v a n p o ja n viikatteen- likku» Un tamalan kirkkomaalla.
le e n , etlä k i v e n k o h d a l l e olis i a i k a n a a n k a i v e l i n k o l m e n j a p u o l e n k y y n ä r ä n s y v y i n e n k u o p p a , m u t t a ett ä ei k i v e n . p o h ja a t ä l l ö i n k ä ä n v ie lä n ä k y n y t . - ’
Main. teos. Ks. m y ö s A. Ä y r ä p ä ä n k e r tomusta tutkim usm atkas ta Laitilaan v. 1915 Kan sa llis museon esihist. osaston arkistossa.
J. R. A s p e l in arv eli k iv eä v a n h em m a lla r a u ta k a u d ella p y s ty te t y k s i h a u t a m u isto merkiksi^ ja tavallisesti sitä on mainittu m ah d o llis ek s i p a k a n u u d e n a ik a is e k s i bau- ta k iv e k s i ( m u i s t o k i v e k s i ) 4, J. R in n e r u o t salaiseksi. •'* S e n jä lk e e n k u n eräillä m a a m m e va rh a isk esk ia ika isilla h a utuu m ailla U lvilan Liikistössä ja P a im io n v a n h a n k i r k o n luona — on tavattu tämäntapaisia h a u t a m e r k k e jä (k u v a 2) on k u iten k in k i
veä I. K r o n q v i s t in m uk aisesti lähinnä a ja
teltu k esk ia ikaisek si muistomerkiksi®, ja paikalla kesällä 1952 su oritettu tutkim us osoittaa k äsityk sen kristillisestä h autaki- vestä oikeaksi.
K a iv a u s alettiin k iven eteläpuolelta, jo ssa tutkittu 2 X 3 m etrin s u u r u in e n alue ku iten k in osoittau tu i k o sk em attom a k s i.
M a a p e rä oli kark ea a m o ree n iso ra a, s o rassa s u u r e h k o ja k i n kiviä. P y s ty k iv i u lottui vain n. p u o li m etriä m aa n p in n a n ala p u olelle, s e ik k a j o k a sinänsä j o osoitti k e r to m u k s e n paikalla a ik a isem m in m u k a su oritetusta k a iv au k se sta perättöm ä k si.
J u u re s ta kivi oli tuettu pienillä kiilaki- villä, jo t k a pitivät sen tu k evasti pystyssä.
K u n k iv e n k o k o pituu s on n y n su u ri kuin n. 275 c m ei sen p y s ty tt ä m in e n ole ollut aiv an y k s in k e r ta in e n tehtävä.
S a m a te n ku in k iv e n e telä p u olella oli maa sen länsi- ja p o h jo is p u o le l la k in k o s kem atonta. S e n sija an osuttiin k iv e n itä
p u o le lla k ah te e n v ie r e k k ä is e e n ru u m is- hautaan ( k u v a 3 ) , joista eteläisem pi, ja eh k ä m o le m m a tk in , ilmeisesti k u u lu u y h te e n k iv e n kanssa. H a u d a t olivat n.
(50 c m : n sy v y is e t, su u nnassa länsi— itä, v a in a jien pää lännessä, jalat idässä. E te lä isem m ässä h audassa ei ollu t m i n k ä ä n laisia jä ä n n ö k s iä arkusta, ja v ain aja oli sijoitettu se lk ä as en to on , k ä d e t y h d is te t
tyinä rinnalle. P o h jo is e m m a s s a vainaja sensijaan oli sijoitettu k a p ea a n a rk k u u n , j o k a oli laudoista naulaa m alla tehty. N a u -
I J. R. Aspelin, S u o m e n asukka at p a k a nuuden aikana. Hki 1885. S. 49.
4 Esim. A. M. Tallg ren , V a rsin ais -Su o m en esihistoria. T u r k u 1931. S. 131.
5 Ju hani Rinne, P y h ä Henrik. Piispa ja m artty yri. Hki 1932. S. 16.
II I. K ron qv is t, Varh aise n keskiajan hau- tamerkeistä. S u o m e n M use o 1938, s. 54 ja seur.
K u v a 2. Hautakivi. Ulvila, Liikistö.
K u v a 3. » K a le v a n p o ja n viik at teen- tikku» ja sen viereisten hau to je n k es
kinäinen asema.
lat olivat k o ok k a ita , k annat s u u ria ja latteita, sa mantapaisia ku in m a a m m e ris- tiretk iajan ruUmish audoissa.
K u m m a s s a k a a n haudassa ei ollu t v a r sinaista hautakalust*>a, ja k y s y m y k s e s s ä o n varmasti kristilliset haudat. M u u t a mat pie net p ro n s s ik u p u ra t vain ajan pään k oh dalta eteläisem m ästä h audasta o v a t il
meisesti perä isin p äänauhasta tai m uusta päähineestä. Y k s i niistä lö y d e ttiin p ä ä k allon päältä, o h im o n koh da lta , m u u t o l i vat ru u m iin maatuessa ilmeisesti s iir ty neet a lk uperäisiltä paikoiltaan.
K u t e n kartasta k u v a 3 k ä y ilmi olivat haudat aivan v ie r e k k ä in , ja lk apä ät miltei y h ty v ät. K u n ottaa h u o m io o n , että ne siitä h u olim a tta eiv ät leik k a a toisiaan, tä y ty n e e olettaa ne su u n n ille e n s a m a n aikaisiksi. K i v i oli h a u to je n pä ä p uolesta m u u ta m a n k y m m e n e n c m : n päässä — lä
h em p ä n ä eteläistä — ja m aa välissä lii
kuteltua. S e että k iv e ä ei o le sijoitettu aivan h a u d a n päälle k u te n L iik is tös s ä 7 j o h t u n e e matalasta h a u ta k u op asta: k iveä tuskin olisi v o in u t pystyttää h a u d a n k o h dalle va aran tam atta sen k o s k e m a t t o muutta. M a a n pain uessa olisi sitäpaitsi
7 K ron qv is t, main. teos, s. 56, kuva 5.
K u v a 4. P ron s sik u pu ro ita Untamalan eteläis em m ästä haudasta.
ollu t vaara tarjolla, että k ivi ei olisi p y s y n y t pystyssä.
E telä is e m m ä n h a u d a n p ro n ssik u p u r a t , jo t k a läpimitaltaan o v a t vain n. 15 m m , o v at oh utta le v y ä, p u o lip a llom a isia ja k o ristetut pienillä tiheään sijoitetuilla, alla p a k o tta m a lla te h d yillä k u h m u illa (k u v a
‘k). R eu n a s s a on ku ssak in k u pu rassa kaksi reikää, ilmeis esti kiinnittämistä v a r ten. M u u t a m ie n alla on sä ily n y t vähäisiä n a h a n jä än n ö k s iä ja ilmeisesti esineet ovat olleet n eu lotu t n ah k a iselle alustalle.
K u p u r o i d e n lu k u m ä ä r ä on vain 13 14 (12 ehyttä, palasia 1— 2 :s ta ), ja su h te e lli
nen h a r v a lu k u i s u u s saattaa ajattelem aan niitä lähinnä otsan au h an koristeik si. S ii
hen v iita n n e e m y ö s se seik k a, että parin k u p u r a n y h te y d e s s ä on säily n yt hiukan h iu ksia ja että eräissä on yläpinn assa jä ä n n ök s iä y k s in k e r ta is esta kaksiniitisestä pellav aka n k a asta , ilmeisesti vain a ja n k a s v o ille le vitetystä liinasta.
M eik äläisessä ain eistossa ei näille k u p u r o ille ole vastineita, e n k ä sellaisia tunne S k a n d in a v ia s ta k a a n . H a u d a n ajo itta m i
nen niiden a v u lla ei siis ain akaan toistai
seksi o le mahdollista. On k u ite n k in sy y tä mainita, että k u h m u k o r i s t e lu le k n ii k k a tunnetaan m eiltä j o ristiretkinjan l ö y döissä. L ä h in n ä on tällöin mainittava
pari S ä ä k s m ä e n T o p p o l a n m ä c n k alm iston p y öreä tä k u p u ra so lk e a , jo t k a n e k in ovat ohutta p r o n s s ile v y ä ja k oristetu t p a k o t e tuilla k u hm uilla . N e o v a t varm a sti k o ti
maista valmistetta. K u h m u k o r is t e lu a esiin tyy e d elleen eräissä näiden sotk ien hopeisissa vastineissa, p y öreiss ä h o p e a - le vyriip u k sissa ja 1000-luvun p y ö r e iss ä ja neliskulmaisissa pronssisissa v a ljashelois- sa.N T u n tu u siltä kuin ei a ik a e r o n im e n om aa n T o p p o la n in ä e n solk ien ja U ntam a- lan k u p u r o id e n välillä saata olla ainakaan h y v in su uri, v a ik k a y h tä lä isy y ttä ei v o i kaan käyttää jä lk im m ä iste n a b s o lu u tti
seen a joitu k seen.
K u ten tu n nettu a pää ttyy Laitila n ^Ka- lannin su u r te n p a k a n u u d e n a ik a is te n k a l
mistoje n k ä y ttö 1000-luvun k esk iv a ih eilla tai pian sen jä lk e e n , ja yleisesti a rvell aan tämän m e r k its e v ä n sitä, että k ristin u s k o ja kristillinen hautaustapa j o näihin ai
k oih in on tullut alu eella vallitsevaksi. Jos näin todella o n laita, v o in e e otak su a , että U n ta m a la n van hin k ir k k o , n y k y i s e n k i r k k o ra k e n n u k s e n e n s im m ä in e n edelt äjä , ja siihen liittyvä h a u t u u m a a on peräisin jo
8 K iv ik osk i, S u o m e n rauta kauden k u v a s
to, k u v a t 970, 971, 1049, 1050, 870, 871.
v :n 1100 vaiheilta. O n kentie s tässä y h teyd essä s y y tä palauttaa mieliin, että U n - tamala mainitaan pitäjänä j o v. 1421 ( L M tila vasta 1439), ja että k i r k k o on useaWi k ertaan jo u d u t t u u usim aan, v iim ek si v:n 1870 palon jä lk ee n . T ä m ä n m u k a a n saat
taisi U n tam alan hauta ja h a u ta k iv i olla peräisin j o ristiretkiajalta. V a r h a is e n a jo i
tuksen p u o les ta p u h u u m y ö s m u u a n toi
nen se ikka. K u t e n C l e v e on h u o m a u t t a nut, ov at a r k u t yleisiä m a a m m e haudoissa 1000- ja 1100-luvuilla, m u tta jä ä v ä t k ä y töstä j o jä lk im m ä is e n v u osisa d a n lopussa."
Jo s tämä pitää p aik k a n sa — 1200-luvun ain eisto ei vielä ole su u ri — s a a m m e lisä- p o h ja a a jo itu k s e lle j o k a veisi U n tam alan h a ud a n j o 1100-luvull e tai 1200-luvun a l
ku un . M u tta m ik ä a b so lu u ttin e n ajan- m ä ä rä y s onkin^ on kiistatonta, että k y s y m y k s e s s ä o n v arh aise n kristityn ajan m uisto, ei esih istoria llinen. —- Siitä h u o l i matta olen h a lu n n u t ottaa p u h e e k s i K a - i e v a n p o ja n v iik a tte e n tik u n U n tam alan k y lä k ir k o n h o p e a v a k a n selvittä jän ju h la - niteessä.
• Nils C le ve , Sp å r av tidig k risten do m i västra Finland. Fin skt M useum 1948, s. 67 ja seur.
A u l i s .1. A l a n e n :
Ilm a jo k ela isia N i v a l a a n
M a a lta p a k o oli Ilm a jo e lla a lk a n u t jo 1800-luvun p u olivälissä, v a r h e m m i n kuin yleensii E te lä -P o h ja n m a a lla , mistä tämä ilmiö m a a ssa m m e ensinnä sai la ajem m a t mittasuhteet. S y y n ä m a a lta p o k o o n on niin Ilm a jo ella kuin m uissakin v a staavanla isis
sa h y v in v o iv is s a pitäjissä v ä es tön liik a
kasvu. V ä e s tö n k a s v u oli m aak u n nassa suu rin k o k o m a a ssa m m e a ja n ja k s on a 1815 75 ja sa avutti h u ip p u n sa Ilm a joella, jo k a tässä suhteessa ain ak in v. 1857 oli
k o k o maan tilaston kärjessä. N iin kauan k u in m a a n v ilje ly s oli kannattanut, n o peasti lisää n ty vä k in v äestö oli v oitu elät
tää, m u tta k u n sa m anaik aisesti vilja n hinta laski ja m o n e t perättäiset h u o n o t v u o d e n t u l o t h e ik e n s iv ä t satoa — h u i p e n tu en v. 1867 n ä lk ä v u o t e e n — a lk o i m u o d os tu a liik aväestöä. Sitä eivät enää 1800- lu v u n jä l k ip u o le ll a ta lo n p o ik a ista lo u d e n s iv u e lin k e in o tk a a n k y e n n e e t elättämään, k u n te r v a n p o ltt o m y y n tita rk o itu k s e s s a
