60
YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI
”Mä aina olen lisännyt omaa työhyvinvointia sillä, että huolehdin siitä että mulla on myös muuta elämää kuin tää työ. Sitten mä huolehdin kuitenkin jol-lakin tavalla peruskunnosta, että mulla on harrastus. Mutta ennen kaikkee sellaisia asioita teen, joista tykkään.” (pirkanmaalainen yrittäjä)
Yritys tarvitsee menestyäkseen hyvinvoivaa yrittäjää, joka kykenee tekemään ratkaisuja vaativissakin tilanteissa. Pk- ja mikroyrityksessä yrittäjyys on myös usein elämäntapa. Yrittäjä on oman itsensä johtaja. Vaativankin työn pyörteissä tulee muistaa välillä irrottautua työstä ja ladata akkuja. Pien- ja yksinyrittäjät mainitsivat haastatteluissa palautuvansa työstä erityisesti harrastamalla ja tapaamalla ystäviä, ver-kostoitumalla muiden yrittäjien kanssa ja välttämällä työn tekemistä vapaa-ajalla. On tärkeää valita mieleisensä keinot, joilla palautumista ja rentoutumista voi edistää.
Vinkkejä jaksamiseen
Yrityksen menestyminen riippuu perimmiltään siitä, kuinka yrittäjä jaksaa itse työssään ja kuinka motivoitunut henkilöstö on työskentelemään yhteisen tavoitteen eteen. Yrittäjän työhyvinvointia saattavat uhata taloudellinen epävarmuus, johta-miseen ja hallinnointiin menevä suuri aika sekä tunne siitä, että työssä on kiinni kokonaisvaltaisesti. On tärkeätä pystyä erottamaan työ ja vapaa-aika toisistaan.
Palautumisen merkitys nousee keskeisesti esille. Uupumus hiipii usein salakavalasti ja yllättäen, ja ensimmäisiä väsymyksen oireita voi olla hankala huomata.
Kiireisessä työn ja arjen pyörittämisessä tulisi olla myös aikaa rauhoittumiselle, mikä edistää työstä palautumista. Palautuminen on prosessi, jossa täydennetään kuluneita voimavaroja. Itselleen voi asettaa riittävästä palautumisesta viestivän ky-symyksen: olenko valmis kohtaamaan uusia haasteita ja vaatimuksia työssä? Oma kokemus työpäivän jälkeisestä palautumisen tarpeesta on tärkeä. Palautumisen ongelmista kertoo mm. herääminen aamuöisin siihen, että työasiat vaivaavat miel-tä tai tunne siimiel-tä, etmiel-tä työtehmiel-täviä on enemmän kuin normaalin työajan puitteissa ehtii tehdä. Kun palautuminen onnistuu päivittäin, saa työntekijä aikaan enem-män seuraavana päivänä, ja myönteiset kokemukset työstä kasvavat.
60
Stressiäkin kestää, kun huolehtii riittävästä palautumisesta.
Huolehtimalla töiden oikeudenmukaisesta jakamisesta ja riittävistä henki-löstöresursseista työnantaja voi edistää hyvinvointaan. Olennaista on sellaisen työkulttuurin luominen, jossa ei ihannoida tauottomia tai ylipitkiä työpäiviä, eikä suosita töiden viemistä kotiin. Ylipitkä työviikko lisää huomattavasti palautumi-sen vaikeuksia. Riittävä vapaa-aika on edellytys sille, että työstä yleensäkin pystyy palautumaan. Lisäksi työnantaja voi tukea henkilöstön liikunta- ja harrastus-mahdollisuuksia. Jo lounas- ja kahvitaukojen pitäminen työpäivän aikana auttaa paremmin jaksamaan työpäivän haasteissa.
Työstä palautuminen perustuu elimistön palautumisjärjestelmään, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti. Se aktivoituu kosketuksessa kuten hieronnassa ja tilanteissa, jotka koetaan rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina. Tällöin verenkiertoon erittyy oksitosiinia, mikä laskee sykettä, verenpainetta ja veren stres-sihormonipitoisuutta.
Liikunta ja ulkoilu sekä luonnosta nauttiminen ovat hyviä työstä palau-tumisen edistäjiä. Myönteinen asenne tulevaisuuteen, aiemmat onnispalau-tumisen kokemukset ja usko selviytymiseen rohkaisevat näkemään ongelmat haasteina ja edistävät siten ratkaisun löytymistä ja hyvinvoinnin edistämistä.
Tärkeää on, että pystyy irrottautumaan työstä vapaa-ajalla. Tämä ei tarkoita vain fyysistä poissaoloa työpaikalta, vaan ennen kaikkea sitä, että työtä ei ajatella vapaa-ajalla. Työasioiden ajattelu ylläpitää viritystilaa, jolloin samat psykofysio-logiset järjestelmät kuormittuvat kuin työssä ollessa. Ylityöt ja se, että on oltava jatkuvasti tavoitettavissa, heikentävät palautumisen mahdollisuuksia.
Esimerkiksi alla olevien seikkojen on huomattu edistävän työstä palautumista:
• riittävä uni
– unen tarve vaihtelee kuitenkin yksilöittäin, keskimäärin unen tarve on 7–9 tuntia
– väsyneenä ihminen on ärtynyt, keskittymiskyvytön, suunnittelematon ja vähemmän luova
• elämän tasapaino, että siinä on muutakin kuin työtä
• riittävät ihmissuhteet
• positiivisten tavoitteiden kuvitteleminen mielessä
• terveellinen elämäntapa (sopivasti liikuntaa ja monipuolinen ruokavalio)
• palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, esim. meditaatio)
• fyysinen kunto
• luonnon katselu tai siellä oleilu, mikä rentouttaa noin 4–7 minuutin kuluessa
YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI
62
• muutaman minuutin mittaiset elpymishetket työssä
• kohtuulliset aikapaineet ja vaikutusmahdollisuudet työssä
Hyvinvointiin on parhaat edellytykset silloin, kun sitä edistetään yhtä aikaa työn-tekijän, työn ja työyhteisön toimilla. Kuitenkin omaan jaksamiseensa ja hyvin-vointiinsa jokainen voi itse vaikuttaa antamalla itselleen aikaa ja mahdollisuuksia palautua riittävästi. Oman hyvinvoinnin ylläpitämistä voi vahvistaa esimerkiksi seuraavin tavoin:
• Anna itsesi virkistyä vapaa-ajalla: perheen, harrastusten, levon ja kuntoi-lun parissa vietetty aika tasapainottaa työtä ja auttaa jaksamaan paremmin.
• Tunnista omat rajasi ja aseta realistisia tavoitteita.
• Aseta selkeä raja työlle, esimerkiksi takaraja, jolloin lähdet kotiin. Jätä aikaa palautumiselle.
• Älä jää jumiin ongelman kanssa vaan keskustele asiasta ja kokeile toista tapaa.
• Huolehdi, että pystyt työssäsi toteuttamaan myös sellaisia asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja mielekkäitä.
• Ota vastuuta ammattitaitosi kehittämisestä ja aseta itsellesi uusia tavoitteita.
• Pysähdy välillä miettimään työhön kohdistuvia odotuksia ja tavoitteita.
Tavoitteiden tulisi olla saavutettavissa kohtuullisella panostuksella, mutta kuitenkin niin, että toteutuessaan ne tuovat riittävästi tyydytystä.
POHDITTAVAA
Mitkä asiat virkistävät sinua ja auttavat palautumaan työpäivästä?
Milloin olet tuntenut itsesi levänneeksi ja rentoutuneeksi?
Tunnista omat suhtautumistapasi
”Sitten tietysti ajatusten hallintaan liittyy se, että kun saa tavallaan myön-teiseen sen kierteen, että jos on kovastikin sen tyyppinen, että menee negatiiviseen puolelle ja näkee helpommin sen mitä puuttuu, kun sen missä on onnistunu ja mikä on hyvin. Nämä kaikki syö energiaa.” (pirkanmaalainen yrittäjä)
Omaan hyvinvointiin vaikuttaa, kuinka ympärillä tapahtuviin asioihin suhtautuu.
Minkä väristen silmälasien läpi katsot ihmisiä, työtä ja muuta maailmaa? Mustat silmälasit päässä tapahtumat näyttävät synkiltä ja vaikeilta, kun taas keltaisten la sien läpi tapahtumia tarkkailevalle työ on täynnä voitettavissa olevia haasteita.
Omia ajattelu- ja suhtautumistapojaan voi tarkistaa.
Omat asenteet ja suhtautumistavat vaikuttavat myös siihen, miltä asiat näyttä-vät. Esimerkiksi omat vaikutusmahdollisuudet voidaan kokea eri tavoin; osa kokee pystyvänsä vaikuttamaan ympärillään tapahtuviin asioihin, kun taas toiset mieltä-vät, ettei tapahtumisiin voi itse vaikuttaa. Silloin puhutaan ulkoapäin ohjautuvuu-desta.
Omia suhtautumistapojaan ja uskomuksiaan voi tarkastella kysymällä:
tapahtuvatko asiat mielestäsi ilman, että voit niihin vaikuttaa mitenkään? Tottu-mukset auttavat varautumaan tulevaan, mutta samalla ne usein tiedostamattomasti vahvistavat uskomuksia itsestä. Tällaiset uskomukset voivat koskea esimerkiksi sitä, miten henkilö kokee sopivansa johonkin tiettyyn tehtävään. Ne voivat koskea myös sitä, millainen yrittäjän pitäisi olla ja miten hänen pitäisi toimia. Kuitenkin uskomuksista voi tulla toimintaa rajoittavia, sillä ne voivat estää hahmottamasta yrityksen mahdollisuuksia uusista näkökulmista tai esimerkiksi hidastaa sellaisten ratkaisujen tekemistä, jotka kohentaisivat työhyvinvointia.
Tunnista oma ajattelu- ja suhtautumistapasi:
Näetkö uusia mahdollisuuksia vai uhkakuvia?
OPTIMISMI
• korkea tavoitetaso ja onnistumisen odotus
• vahva usko omiin kykyihin ja hyvä itseluottamus
• oma-aloitteisuus
• lannistumattomuus
• keskimääräistä parempi terveys
PESSIMISMI
• matala tavoitetaso ja epäonnistumisen odotus
• heikko itsetunto
• passiivisuus ja vetäytyminen (opittu avuttomuus)
• periksi antaminen ja luovuttaminen
• keskimääräistä heikompi terveys ja luovuttaminen
YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI
64
Se, mitä henkilö itsestään ajattelee ja kuinka todennäköisenä esimerkiksi työ-tehtävässä onnistumistaan hän pitää, vaikuttaa siihen, kuinka hän tulee työ-tehtävässä onnistumaan. Alla on eritelty ajattelutapojen eroja:
• Menestykseen johtavat: keskittyminen tavoitetta edistävään toimintaan suunnittelemalla ja toimimalla, itsetuntoa tukeva ajattelu ja luottamus omaan onnistumiseen – väliaikaisista vastuksista huolimatta.
• Ylikuormittumiseen johtavat: epäonnistumisen pelko, tehtävään liittyvät kielteiset tunteet, passiivisuus tai keskittyminen tavoitteen kannalta epä-oleelliseen toimintaan tai itsen syyttely epäonnistumisesta.
Verkostoitumisen hyödyt
Nyky-yhteiskunnassa harva tulee toimeen ilman vuorovaikutusta toisten kanssa.
Työelämässä ja yritysmaailmassa verkostoituminen on usein elinehto.
Yritys ei voi olla eikä sen tarvitse olla huippuosaaja kaikilla aloilla. Yrityksen on tärkeätä määritellä omat strategiset- ja ydinosaamisensa eli ne osaamisalueet, joilla se on ja haluaa olla vahvimmillaan ja joilla se erottuu kilpailijoista. Tällaista osaamista voi olla esim. tietyn tuotteen valmistaminen tai palvelun tuottaminen.
Se voi olla myös osaamista yhdistää eri tahoilta hankittu osaaminen, tuotteet ja palvelut.
Yrityksen on tärkeää myös määritellä osaamiset, jotka se voi ja sen kannattaa hankkia muualta. Mitä enemmän yritys toimii verkottuneesti ja on yhteistoi-minnassa muiden toimijoiden kanssa, sitä tärkeämpää on määritellä rajapinnat ja toimintatavat eri toimijoiden ja toimintojen välillä. Vaikka se tuo yhteistyön suun-nitteluvaiheessa lisää työtä, se kannattaa, koska silloin prosessit ja toiminta tavat tulee selkiinnytettyä ja sovittua. Tämä yleensä jämäköittää myös omaa sisäistä toimintaa.
Verkottumisen onnistuminen edellyttää yleensä osapuolten yhteisen edun olemassaoloa. Edun ei tarvitse olla kaikille osapuolille samanlainen, mutta jokaisen osapuolen on koettava saavansa yhteistyöstä hyötyä eli kyseessä on ns. win-win -tilanne. Lisäksi osapuolten on luotettava toisiinsa.
Yksinyrittäjällä verkostoitumisen tärkeys korostuu, koska verkostojen avulla hän voi peilata omia näkemyksiään, hankkia lisää osaamista ja huolehtia varahen-kilöjärjestelyistä lomien, sairastumisten ja työmatkojen aikana. Verkostoitumalla Kumppaneiden
kanssa voi peilata omia näkemyksiä.
YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI
66
yrittäjä voi saada myös lisää asiakkaita tai mahdollisuuksia tuottaa uusia tuotteita tai palveluita tai tehdä niitä uudella tavalla asiakkailleen.
Verkostoituminen voi tuoda yrittäjälle mahdollisuuden hengähtää, ottaa hieman rennommin ja antaa aikaa suunnitella tulevaa. Liukuhihnamainen pakko-tahtinen suorittaminen ei välttämättä ole yrittäjän luovuuden kannalta paras toimintatapa. Antamalla itselleen mahdollisuuden ja työrauhan suunnitella tulevaa toimintaansa yrittäjä panostaa yrityksensä jatkuvuuteen. Verkostoituminen voi tuoda yrittäjälle kaivattua työrauhaa asioiden kehittämiseen ja suunnitteluun.
Verkostoitumiskanavia voivat olla esimerkiksi erilaiset yrittäjä- ja liike-elämän järjestöt, oman ammattialan järjestöt ja oppilaitokset. Varsinkin nuorelle yrittäjälle voi olla hyödyllistä verkostoitua vanhemman osaajan kanssa ja hyödyntää tämän kokemusta. Seniori voi toimia yrityksen kummina ja tarvittaessa toimia varahen-kilönä. Näin työelämästä mahdollisesti jo eläkkeellä oleva osaaja voi siirtää myös hiljaista tietoa nuoremmille ja saada itsekin mahdollisuuden olla mukana kehittä-mässä yritystoimintaa, mutta aiempaa pienemmällä vastuulla ja riskillä.