20
LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT
20
Lainsäädännön vaatimukset ja mahdollisuudet
Työhyvinvointiin liittyviä asioita on kirjattu moneen eri työelämän lakiin. Lait antavat yrittäjälle ja työyhteisön jäsenille tietoa velvollisuuksien lisäksi myös mah-dollisuuksista. Yleensä niissä on myös määritelty sanktiot niiden noudattamatta jättämisestä. Lakien tunteminen ja noudattaminen turvaavat yrityksen selustaa ja ovat osa riskienhallintaa. Seuraavat säädökset ovat keskeisiä työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja:
Työsopimuslaki Työturvallisuuslaki
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä
Työterveyshuoltolaki Työntekijän eläkelaki Yrittäjän eläkelaki
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Vuosilomalaki
Ammattitautilaki Työaikalaki
Tapaturmavakuutuslaki
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
TYÖSOPIMUSLAKI
Työsopimuslaki sääntelee työsuhdetta. Se määrittää työsuhteen osapuolten, työn-antajan ja työntekijän, keskeiset oikeudet ja velvoitteet.
Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työnantajan on noudatettava syrjintä-kieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön.
Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimin-taa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.
TYÖTURVALLISUUSLAKI
Työturvallisuuslakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtä-vään työhön. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työ-olosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympä-ristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja ter-veydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän
henkilö-LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT
22
kohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Jokaisen työntekijän on noudatettava työn turvallisuuden takaamiseksi annettuja ohjeita ja määräyksiä.
Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma).
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjes-telmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaami-nen ja työkokemus huomioon ottaen työntekijälle annetaan riittävä perehdytys, opastus ja koulutus. Työnantajan tulee huolehtia myös riittävästä valvonnasta em.
asioihin liittyen.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoimin-nassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla.
Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työn-tekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Työn tekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute.
Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolo-suhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.
Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävis-sään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.
Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdis-tuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuu-delleen tai terveyturvallisuu-delleen haittaa tai vaaraa. Häirintä voi tarkoittaa esim. työpaikka-kiusaamista tai seksuaalista häirintää. Koska ihmiset voivat kokea eri tilanteet hyvin eri tavalla, on tärkeää, että henkilö, joka katsoo, että häneen on kohdistettu häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, ottaa asian esille työyhteisössä. Muulla tavoin asia ei välttämättä tule ilmi, eikä asiaan voida puuttua.
TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI
Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudat-tamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuoltolakia on siten noudatettava tilantees-sa, jossa työnantajalla on palveluksessaan työntekijöitä tai virkasuhteisia henkilöitä tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työskenteleviä henkilöitä.
Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveys-huollon yhteistoimin edistää:
LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT
24
1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2. työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä
4. työyhteisön toimintaa.
Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolo-suhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistä-miseksi.
Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltolaissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut:
1. hankkimalla tarvitsemansa palvelut terveyskeskukselta
2. järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä tois-ten työnantajien kanssa tai
3. hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä.
Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus tehdä ehdotuksia työterveys-huollon toiminnan kehittämiseksi.
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jon-ka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaijon-kan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma voi olla osa työturvallisuuslaissa tar-koitettua työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta työnantajan laatimaa kehittä-misohjelmaa tai -suunnitelmaa.
Jos työnhakijalle tai työntekijälle tehdään huumausainetestejä, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoit-teet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongel-maisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon
toimin-tasuunnitelmaa. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä tulee ottaa huomioon huumausainetestejä tai muita työntekijöille suoritettavia testejä suunniteltaessa ja tehtäessä.
KELAN KORVAUKSET TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA
Työnantajalla, yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä on oikeus korvaukseen työterveyshuoltolaissa säädetyn työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon järjes-tämisestä aiheutuneista kustannuksista siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään.
LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELU-YHTEISTOIMINNASTA (TYÖSUOJELUN VALVONTALAKI)
Lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun, viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla.
Työsuojeluviranomaisella on oikeus käydä työpaikoilla tekemässä tarkastuksia.
TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ
Työnantajan on nimettävä edustajansa (työsuojelupäällikkö) työsuojelun yhteis-toimintaa varten, jollei hän itse hoida tätä tehtävää. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asian-tuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviran-omaisten kanssa.
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU JA VARAVALTUUTETUT
Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, työnteki-jöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi vara valtuutettua edustajikseen yhteistoimintaan sekä yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisiin.
Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut.
Jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai tervey-delle, työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun valvontalain nojalla tietyin rajoituk-sin oikeus keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta.
LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT
26
Työsuojeluvaltuutetulla on samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamus-henkilöllä.
Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta. Työsuoje-lutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät.
LAKI YHTEISTOIMINNASTA YRITYKSISSÄ (YHTEISTOIMINTALAKI)
Yhteistoimintalaki ei ole tarkoitettu vain tuotannollis-taloudellisilla perusteilla tarkoitettujen toimenpiteiden neuvottelemiseen, vaan lain tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa yleisesti.
Yhteistoimintalailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaiku-tuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikai-sesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Ta-voitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tiivistää työn-antajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toiminta-muutosten yhteydessä.
Yhteistoimintalakia sovelletaan pääsääntöisesti yrityksessä, jossa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20.
Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja yrityk-sen henkilöstö.
Yhteistoimintalaki määrittelee, millaisia tietoja työnantajan on annettava hen-kilöstölleen, mistä asioista on neuvoteltava ja mistä on sovittava.
LAKI NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA
Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.
Tasa-arvolain mukaan välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty. Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koske-van tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tasa-arvosuunnitel-ma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.
TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAKI
Työntekijän eläkelaissa säädetään yksityisellä alalla työskentelevän työntekijän oikeudesta vanhuuseläkkeeseen, osa-aikaeläkkeeseen, kuntoutukseen ja työkyvyt-tömyyseläkkeeseen sekä työntekijöiden edunsaajan oikeudesta perhe-eläkkeeseen.
Työnantaja voi järjestää tässä laissa säädetyn eläketurvan työeläkevakuutus-yhtiössä, eläkekassassa tai eläkesäätiössä. Eläkelaitosten yhteiselimenä toimii Eläketurvakeskus.
YRITTÄJÄN ELÄKELAKI
Yrittäjän eläkelaissa säädetään yrittäjän velvollisuudesta hankkia eläkevakuutus itselleen.
Työhyvinvoinnin toimijat
Työhyvinvoinnin ylläpitäminen on johdon, esimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä. Työhyvinvoinnin edistämisessä kannattaa hyödyntää erilaisia yhteis-työtahoja, esimerkiksi työterveyshuoltoa, työsuojeluorganisaatiota ja eläkelaitoksia.
Jäljempänä olevasta listasta voit tarkistaa, kuinka eri toimijoiden roolit ja tehtävät ovat organisoitu yrityksessäsi.
LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT
28
ORgANISAATION JOHTO/ESIMIES/OMISTAJA
• työyhteisön työhyvinvoinnin seuraaminen mm. havainnoinnilla ja erilaisilla mittauksilla
• varhaisen välittämisen toimintatapa
• työturvallisuussäädösten noudattaminen
• riittävä työturvallisuusasioiden perehdytys, ohjeistus ja seuranta
• työterveyshuollon järjestäminen ja sen hyödyntäminen
• sairauspoissaolokustannusten ja muiden vastaavien kustannusten (esim. työntekijöiden vaihtuvuus, työkyvyttömyyseläketapaukset) seuranta
• riskianalyysien hyödyntäminen
• eri toimijoiden välisten rajapintojen määrittely (päällekkäisyydet ja mahdolliset aukkokohdat) ja yhteistyön varmistaminen
TYÖNTEKIJÄ
• työsuojelussa ilmenneiden puutteiden esilletuonti
• omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen
• muiden työntekijöiden hyvinvoinnin huomioiminen
• ohjeiden ja yhteisten pelisääntöjen noudattaminen
TYÖTERVEYSHUOLTO
• työhön liittyvien sairauksien ja turvallisuusriskien ehkäisy
• työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen
• esimiesten tukeminen varhaisen välittämisen tilanteissa ja työyhteisön ongelmatilanteissa
• työhön paluun tukeminen jo sairausloman aikana ja sen jälkeen, osa-sairauspäivärahatilanteet
TYÖSUOJELUORgANISAATIO
• työsuojeluvaltuutetun, työsuojelupäällikön ja työsuojelutoimikunnan roolit, yhteistyö ja toimintatavat ELÄKEVAKUUTUSLAITOS
• tiedollisen ja taloudellisen tuen saaminen työhyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin