Työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta

Työnantaja voi järjestää työntekijöille lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Myös yrittäjillä on sama mahdol-lisuus.

Hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on viime kädessä työpaikan oma asia, mutta työnantajalla ja työntekijöillä sekä yrittäjällä on mahdollisuus saada asian-tuntevaa apua monelta taholta. Tietyissä tilanteissa työterveyshuoltolaki jopa edellyttää asiantuntijoiden käyttöä.

Esimiehillä on käytettävissään työpaikan työsuojelusta ja työterveyshuollosta vastaavien henkilöiden asiantuntemus. Esimiesten tulee toimia yhteistyössä näiden kanssa työolojen kohentamiseksi.

Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan käyttää hyväksi työkykyä ylläpitä-vien ja varhaiskuntoutusta tukeylläpitä-vien toimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Työ-terveyshuolto toteuttaa työTyö-terveyshuoltopalveluita ja tukee työnantajaa / yrittäjää / työntekijää mm. seuraavissa asioissa:

• työhöntulotarkastukset

• työpaikkakäynnit työn vaarojen, riskien ja kuormittavuuden selvittämiseksi

• avustaminen työsuojelun toimintaohjelmien ja työhyvinvointi-suunnitelmien laadinnassa ja toteuttamisessa

• esimiesten tukeminen ja valmennus varhaisen puheeksioton tilanteissa (esim. työkykyongelmat, päihdeasiat, hoitoonohjaus, toimintatapojen vastainen menettely jne.)

• työntekijöiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kunnon ylläpitämistä ja edistämistä tukevat toimenpiteet sekä tarvittaessa korjaavat toimenpiteet

• esimiesten ja työntekijöiden tukeminen organisaatiomuutostilanteissa

• kouluttaminen ja tukitoimenpiteet yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa

• yrityksen avustaminen Kelan korvausten hakemisessa

• erilaisten mittausten ja analyysien tekeminen (esim. työhyvinvointi-mittaukset, työkykymittaukset ja – tutkimukset, sairauspoissaolomäärien ja syiden raportointi)

• osa-sairauspäivärahajärjestelyyn liittyvien tilanteiden selvittäminen ja tukeminen niiden käyttöönottamiseksi

• tukitoimenpiteet työhönpaluun edistämiseksi sairauslomien jälkeen

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINNIN TUKENA

56

Työterveyshuollolta voi saada myös tukea tilanteissa, joissa vaarana on työntekijän joutuminen varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Esimerkiksi esimiesten ja työn-tekijöiden ohjaukseen ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen liittyvät seikat hoitaa tällöin työterveyshuolto.

Parhaimmillaan työterveyshuolto on yrittäjän luotettu kumppani, joka tukee niin laajoissa kehittämisasioissa kuin pienissä yksittäistapauksissa. Hyvin toimiva työterveyshuolto voi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Hyvällä työterveyshuollon ja työyhteisön välisellä yhteistyöllä pystytään myös vaikuttamaan sairauspoissaoloihin ja sitä kautta tuomaan taloudellista etua työn-antajalle. Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen lisää myös työtyytyväisyyttä ja jaksamista, millä on sekä välittömiä että välillisiä myönteisiä vaikutuksia työn tuloksiin. Työnantaja voi järjestää työntekijöille lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Myös yrittäjillä itsellään on sama mahdollisuus.

Työterveyspalvelujen tilaaminen

Yrittäjä, jonka palveluksessa on työntekijöitä, on velvollinen järjestämään työn-tekijöille työterveyshuollon. Omasta terveydestä huolehtiminen jää usein taka-alal-le, vaikka yrittäjän jaksaminen on yrityksen jatkuvuuden perusta. Pienyrittäjillä on vähän sairauspoissaoloja. Tämä ei johdu siitä, etteivätkö myös yrittäjät sairastaisi.

He sinnittelevät usein sairaanakin työssä, sillä heillä ei ole mielestään aikaa ja rahaa sairastaa. Myös varahenkilöjärjestelyt voivat puuttua.

Itsestään ajoissa huolehtiminen kuitenkin kannattaa, sillä se tuo etua sekä yrittäjälle itselleen että hänen läheisilleen ja myös yritystoiminnalle. Useimmiten terveyttä tukevat etukäteistoimet tulevat edullisemmiksi kuin jälkikäteen korjaavat toimenpiteet. Ne saadaan yleensä myös helpommin sovitettua aikatauluihin kuin äkilliset pitkät sairauslomat.

Myös yksinyrittäjän on kannattavaa hankkia itselleen työterveyshuollon palve-lut. Kela maksaa korvausta myös hänelle työterveyshuollon kustannuksista. Yrittä-jä saa työterveyshuollosta sairaudenhoidon lisäksi tiedollista tukea sekä tervey den ja hyvinvoinnin seurantaa. Työterveyshuolto on hyvä apu myös varhaiskuntoutuk-seen ja kuntoutukvarhaiskuntoutuk-seen liittyvissä asioissa. Parhaassa tapauksessa työterveyshuolto on yrittäjän luotettu kumppani, joka avaa uusia näkökulmia.

Yrittäjä hankkii työterveyshuollon palvelut yrityksensä ja työyhteisönsä tarpeiden mukaisina. Samoin yksinyrittäjän työterveyshuollon sisältö pystytään Parhaimmillaan

työterveyshuolto on yrittäjän

luotettu kumppani.

räätälöimään yrittäjän omista tarpeista. Yrittäjän kannattaa kilpailuttaa eri työ-terveyshuoltoja. Työterveyshuoltopalveluja tuottavat yksityiset lääkäriasemat ja kunnalliset terveyskeskukset. Yritys voi perustaa tai hankkia myös yrityksen oman työterveys huollon esim. tuotantolaitoksen yhteyteen. Yritysten on mahdollista myös liittoutua keskenään työterveyshuollon järjestämiseksi.

Työterveyshuollosta tehdään kirjallinen sopimus yrityksen ja työterveyshuolto-palveluja tuottavan tahon kanssa. Sopimusmalleja löytyy mm. internetistä ja yrittäjän kannattaakin tutustua niihin ennen työterveyshuoltopalveluiden kilpailu-tusta. Sopimuksen sisällöstä on yleensä aina mahdollista neuvotella ja saada yrityk-selle räätälöityjä palveluita. Myös kustannustietoisuus kannattaa. Työterveyshuolto pystyy tuomaan esille myös tietoa siitä, millainen toiminta maksaa itsensä takaisin ja mikä on kustannustehokasta.

Kilpailutettaessa työterveyshuoltopalveluja on hyvä ensin selvittää, millaisia palveluja halutaan ja millainen on nykyisen työterveyshuollon sisältö ja kustan-nukset. Lisäksi valintaa helpottaa, jos tehdään kartoitusta yrityksen sairauspoissa-oloista, työtapaturmista ja eläköitymisistä. Ennen valintaa yrityksessä kannattaa myös määritellä eri toimijoiden roolit: mitä tehtäviä kuuluu työnantajalle, mitä halutaan työterveyshuollolta, mitä kuuluu työntekijöille itselleen ja mikä on vakuutusyhtiön rooli.

Työterveyshuollon palveluita koskevassa tarjouspyynnössä yrittäjän kannattaa pyytää tietoa mm. seuraavista asioista:

• ennaltaehkäisevä toiminta (esim. työolojen terveysriskien selvittäminen, terveyden selvittäminen ja tukeminen, työpaikan ensiapuvalmiuden oh jaus, ammattitautien ja työtapaturmien torjunta)

• sairaanhoitopalvelut (esim. työterveyslääkärin ja -hoitajan palvelut, laboratoriotutkimukset)

• muut työterveyshuollon palvelut (esim. matkustamiseen liittyvät rokotukset)

• kustannukset ja niiden perusteet.

Työterveyspalveluita vertailtaessa on hinnan ohella hyvä miettiä myös käytännön asioita. Pelkkien vastaanotto- ja toimenpidemaksujen ohella on tarpeen arvioida myös, paljonko kuluu työaikaa työpaikan ja työterveyshuollon välisiin matkoihin, jonotusaikoihin, ja miten vastaanottoajat on järjestetty. Tarjouksia vertailtaessa kannattaa tarkastella myös, onko tarjottavia palveluita mietitty asiakkaan

näkökul-TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINNIN TUKENA

58

masta. Palveluiden pitää olla tarjouksessa niin selkeästi kuvattuina, että ne ymmär-retään helposti.

Työterveyshuollon kanssa kannattaa sopia, että yritys saa käyttöönsä raportit sairauspoissaolojen ja tapaturmien määristä ja niiden pääasiallisista syistä. Yritykselle tulisi olla nimettynä yhteyshenkilö, joka on perehtynyt työpaikan erityispiirteisiin.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäyntien ja työterveyshuollon suorittamien selvitysten perusteella toimintasuunnitelma tulee tarkistaa vuosittain.

Työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma voi olla sisällöltään esimer-kiksi seuraava:

• selvitys lakisääteisestä työterveyshuollon toiminnasta

• selvitys muusta sairaan- ja terveydenhoidosta (esim. yleislääkärin tarpeelli-siksi arvioimat kustannukset sairauden hoitamiseksi ja työkyvyn ylläpitä-miseksi)

• yrityksen työterveystarpeiden ja henkilöstön kuvaus

• työterveyshuollon toiminnan tavoitteet

• työpaikkaan kohdistuva ja työkykyä ylläpitävä toiminta – työpaikkaselvitykset

– työyhteisöyhteistyö

– epäasiallisen kohtelun estäminen – yhteistyö työsuojeluasioissa

• tietojen antaminen ja ohjaus

• yksilöön kohdistuva toiminta – työhönsijoitustarkastukset – lakisääteiset terveystarkastukset

– terveyden seurantatarkastukset ikäryhmittäin

– työkykytarkastukset ja niiden nojalla tehtävät toimenpiteet – sairaanhoito ja muu terveydenhuolto

– työpsykologin, työfysioterapeutin jne. palvelut

– ulkomailla työskentelevät / ulkomaankomennuksille lähtijät ja niiltä palaavat

• työkyvyn seuranta ja sairauspoissaolokäytännöt

• kuntoutusselvitykset ja -toimenpiteet

• päihdeasiat, huumeohjelma, hoitoonohjaus

• työterveyshuollon mittaukset, raportit ja analyysit.

Muut tukea antavat tahot

Työnantaja / yrittäjä voi pyytää tiedollista ja taloudellista tukea työhyvinvointia edistävään toimintaan myös omalta eläkevakuutuslaitokseltaan.

Kelalta yrittäjän kannattaa selvittää mahdollisuudet saada korvausta työhyvin-vointia edistävästä toiminnasta.

Muita työnantajaa ja yrittäjää neuvovia tahoja ovat esimerkiksi Työterveys-laitos, Eläketurvakeskus ja työsuojelupiirit.