Ympäristötyöhön liittyvien ulottuvuuksien suhde tausta-

Muodostettuja keskiarvomuuttujia vertailtiin ristiintaulukoinnin avulla taustamuuttu-jiin (sukupuoli, ikä, työvuosien määrä, aiemmin mukana uudistuksessa oleminen, koulutusaste, tehtävänkuva ja työpaikan alueellinen sijainti), jotta saatiin selville vai-kuttaako vastaajien tausta tyytymättömyyden kokemiseen. Tilastollista merkit-sevyyttä testattiin khiin neliö -testillä. Ristiintaulukointia varten keskiarvomuuttujat luokiteltiin kolmeen luokkaan (taulukko 11).

Taulukko 11. Keskiarvomuuttujien luokittelussa käytetyt rajat.

1-2,9 3,0–3,5 3,6-5

1-2,6 2,61–3,3 3,4-5

1-2,80 2,81–3,40 3,41-5

1-2,25 2,26–3,0 3,1-5

1-2,6 2,7–3,4 3,5-5

Muodostetun luokittelun ensimmäinen vaihtoehto kuvaa positiivista mielipidettä suhteessa kysymykseen. Toisena on neutraali vaihtoehto, joka kuvaa mielipidettä: ei samaa eikä eri mieltä ja kolmantena negatiivinen mielipide suhteessa kysymykseen.

Vastaajat suhtautuivat uudistuksen aikaansaamaan toimivuuteen kaikkien tausta-muuttujien ryhmissä pääasiassa negatiivisesti (keskiarvomuuttuja 1). Tilastollisesti melkein merkitseviä, merkitseviä tai erittäin merkitseviä eroja esiintyi kuitenkin iän, tehtävänkuvan ja koulutusasteen vertailussa. Ikäluokkien välillä esiintyi tilastollisesti melkein merkitseviä eroja (p=.013). Vaikka jokaisessa luokassa suurimmalla osalla oli negatiivinen käsitys toimivuudesta, 25–35-vuotiaat kokivat toimivuuden neutraalim-min (43 %, N=37) kuin muut ikäluokat. 36–45-vuotiaista sen sijaan selvä enemmistö koki toimivuuden negatiivisesti (76 %, N=91) ja 56–65-vuotiaat kokivat toimivuuden positiivisemmin kuin muut ikäluokat (15 %, N=103).

Eri tehtäväaloilla suhtautumisessa uudistuksen aikaansaamaan toimivuuteen esiintyi tilastollisesti erittäin merkitseviä (p=.001) eroja. Myös kaikilla tehtäväaloilla suurin osa vastaajista suhtautui negatiivisesti toimivuuteen, kuitenkin ympäristön- ja luonnonsuojelun (72 %, N=172) sekä ympäristön tilan seurantaan (70 %, N=33) liittyvissä tehtävissä toimivat suhtautuvat toimivuuteen negatiivisemmin kuin muissa tehtävissä toimivat. Alueiden käyttöön ja rakentamiseen liittyvissä tehtävissä toimi-vista jopa 23 % (N=47) suhtautuu toimivuuteen positiivisesti ja neutraalisti 34 %, kun ympäristön ja luonnonsuojelun tehtävissä toimivista vain 4 % suhtautuu toimi-vuuteen positiivisesti ja 12 % neutraalisti.

149

Alimman koulutusasteen edustajat suhtautuvat positiivisemmin toimivuuteen (44

%, N=32) kuin muiden koulutusasteiden edustajat. Alemman (69 %, N=61) ja ylem-män (68 %, N=238) korkea-asteen edustajat suhtautuvat toimivuuteen negatiivisim-min. Neutraalein suhtautumistapa on alimman korkea-asteen edustajilla (38 %, N=50). Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p=.000).

Myös EU-säädökset vaikuttivat negatiivisesti uudistuksen kokemiseen. Kaikissa taustamuuttujaryhmissä suurin osa suhtautui EU-säädöksiin ja niiden toteuttamiseen negatiivisesti (keskiarvomuuttuja 2). 46–55-vuotiaiden suhtautuminen on negatii-visempaa (70 %, N=145) kuin muiden ikäluokkien. Positiivisimmin EU-säädöksiin suhtautuivat nuorimmat 25–35-vuotiaat (19 %, N=37). Lisäksi vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyvissä tehtävissä toimivat suhtautuivat EU-säädösten merkitykseen ne-gatiivisimmin (78 %, N=96) ja alueiden käyttöön ja rakentamiseen liittyvissä tehtä-vissä toimivat positiivisimmin (15 %, N=47). Erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

Tilastollisesti melkein merkitseviä, merkitseviä tai erittäin merkitseviä eroja esiin-tyi aiemmin mukana uudistuksessa olemisen, työvuosien määrän ja koulutusasteen vertailussa. Aiemmin jonkin organisaatioon liittyvän uudistuksen kokeneet suhtau-tuivat eri tavoin EU-säädösten merkitykseen työssä. Erot ryhmien välillä olivat tilas-tollisesti melkein merkitseviä (p=.015). Molempien ryhmien edustajat suhtautuivat suurimmaksi osaksi EU-säädösten merkitykseen negatiivisesti (aiemmin uudistuk-sessa mukana 71 %, N=200, ei aiemmin uudistukuudistuk-sessa mukana 62 %, N=182). Uu-distuksessa ei aiemmin mukana olleista suurempi osa suhtautui neutraalimmin (30

%) EU-säädöksiin kuin aiemman uudistuksen kokeneet (18 %), joista puolestaan suurempi osa suhtautui säädösten merkitykseen positiivisesti (12 % vs. 8 %).

Yli 21 vuotta ympäristöhallinnossa työskennelleet suhtautuivat negatiivisemmin (76 %, N=129) EU-säädöksiin kuin vähemmän ajan työskennelleet, kun taas vähem-män ajan ympäristöhallinnossa työskennelleet suhtautuvat neutraalimmin EU-sää-döksiin (25–40%) kuin yli 21 vuotta työskennelleet. Erot ovat tilastollisesti merkitse-viä (p=.005).

Alimman koulutusasteen edustajista 91 % (N=32) ja alimman korkea-asteen edustajista 88 % (N=50) suhtautuu EU-säädösten merkitykseen negatiivisesti kun taas alemman korkea-asteen edustajat suhtautuvat EU-säädöksiin neutraalimmin (31

%, N=61) ja positiivisemmin säädöksiin suhtautuvat ylimmän korkea-asteen edusta-jat (14 %, N=239). Erot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p=.000).

Kaikissa taustamuuttujaryhmissä oltiin pääosin sitä mieltä, että resurssien määrä on vähentynyt uudistuksen jälkeen (keskiarvomuuttuja 3). Pohjois-Suomessa suh-tautuminen oli negatiivisinta (85 %, N=68) ja Itä-Suomessa positiivisinta (24 %, N=83). Ympäristön- ja luonnonsuojelun tehtävissä toimivat olivat enemmän sitä

150

mieltä, että resurssit ovat vähentyneet (80 %, N=173) kuin muissa tehtävissä toimi-vat. Positiivisimmin/neutraalimmin resurssien määrän kokivat alueiden käytön ja ra-kentamisen tehtävissä toimivat (20 %, N=47). Negatiivisimmin resurssien määrään suhtautuivat 6-10 vuotta ympäristöhallinnossa työskennelleet (89 %, N= 56) ja 46–

55-vuotiaat (82 %, N=146). Positiivisimmin/neutraalimmin suhtautuivat 1-5 vuotta ympäristöhallinnossa työskennelleet (26 %, N= 43) ja 56–65-vuotiaat (30 %, N=105). Erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

Tilastollisesti merkitseviä (p=.007) eroja sen sijaan esiintyi koulutusasteen ja tautumisen resurssien määrään -vertailussa. Ylemmän korkea-asteen edustajat suh-tautuvat negatiivisemmin (83 %, N=242) resurssien määrän vaikutuksiin kuin mui-den koulutusasteimui-den edustajat.

Suhtautuminen ympäristön- ja luonnonsuojeluun oli kaikissa taustamuuttujaryh-missä pääosin positiivista (keskiarvomuuttuja 4). Naisille (N=148) suojelulla oli hieman suurempi merkitys kuin miehille (N=229), (92 % vs. 87 %). Länsi-Suomessa suojelulla oli positiivisin merkitys (94 %, N=79), kun taas Pohjois-Suomessa suhtau-tuminen oli neutraaleinta/negatiivisinta (19 %, N=68). Merkityksellisimpänä suoje-lua pidettiin 46–55 ikäluokassa (91 %, N=146) ja 6-10 vuotta ympäristöhallinnossa työskennelleiden keskuudessa (91 %, N=56). Neutraalimpana/negatiivisimpana suo-jelun merkitystä pidettiin 25–35-vuotiaiden keskuudessa (19 %, N=37) ja yli 21 vuotta ympäristöhallinnossa työskennelleiden keskuudessa (14 %, N=130). Alimman korkea-asteen edustajat suhtautuvat suojeluun hieman muita neutraalimmin/negatii-visemmin (22 %, N=50), kun taas alimman koulutusasteen (N=32) ja ylimmän kor-kea-asteen (N=241)edustajista vain 9 % suhtautuu suojelun merkitykseen neutraalisti tai negatiivisesti. Erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

Tilastollisesti merkitseviä eroja esiintyi tehtävänkuvien välisissä vertailuissa (p=.013). Ympäristön- ja luonnonsuojelun tehtävissä toimivat suhtautuvat suojeluun positiivisemmin (94 %, N=173) kuin muissa tehtävissä toimivat. Kun taas vesivaro-jen käyttöön ja hoitoon liittyvissä tehtävissä toimivat suhtautuvat suojeluun negatii-visemmin/neutraalimmin (20 %, N=96) kuin muissa tehtävissä toimivat.

Omaan työhön suhtautuminen vaihteli taustamuuttujissa (keskiarvomuuttuja 5). Miehet kokivat oman työnsä uudistuksen jälkeen sekä neutraalisti (47 %, N=232) että negatiivisesti (47 %). Myös aiemmin jossakin uudistuksessa mukana olleet koki-vat oman työnsä tällä hetkellä sekä neutraalisti (45 %, N=201) että negatiivisesti (45

%). Enemmistöllä (50 %, N=145) 46–55-vuotiaista oli neutraali näkemys omasta työstä, he myös kokivat oman työnsä tällä hetkellä positiivisemmin (11 %) kuin muut ikäluokat. Negatiivisimmin oman työnsä uudistuksen jälkeen kokivat 36–45-vuotiaat (55 %, N=94). Lisäksi enemmistöllä vesivarojen käyttöön ja hoitoon (54 %, N=96)

151

sekä johonkin muuhun (43 %, N=35) tehtäväryhmään kuuluvilla oli neutraali käsitys omasta työstään tällä hetkellä. Ympäristön- ja luonnonsuojelun (50 %, N=173), ym-päristön tilan seurannan (50 %, N= 34) sekä alueiden käytön ja rakentamisen tehtä-vissä (53 %, N= 47) toimivat kokivat oman työnsä uudistuksen jälkeen negatiivisem-min. Erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

Henkilöstön suhtautumisessa omaan työhön uudistuksen jälkeen esiintyy tilastol-lisesti erittäin merkitseviä ja merkitseviä eroja alueeltilastol-lisesti sekä työvuosien määrän ja koulutusasteen suhteen. Keski- (51 %, N=79), Länsi- (52 %, N=79) ja Pohjois-Suo-messa (52 %, 68) suurin osa henkilöstöstä mieltää työnsä uudistuksen jälkeen neut-raalisti, ja Itä- (58 %, N=83) ja Etelä-Suomessa (57 %, N=76) negatiivisesti. Kiin-nostavaa on, että Pohjois-Suomessa vain yksi (N=68) ja Etelä-Suomessa kaksi (N=76) henkilöä mieltävät työnsä uudistukseen jälkeen positiiviseksi. Erot ovat ti-lastollisesti merkitseviä (p=.009).

Negatiivisimmin omaan työhön uudistuksen jälkeen suhtautuvat vähiten aikaa ympäristöhallinnossa työskennelleet (61 %, N=43). 11–20 vuotta ympäristöhallin-nossa työskennelleet suhtautuvat neutraalimmin omaan työhönsä uudistuksen jäl-keen (51 %, N=152). Positiivisemmin suhtautuvia oli eniten yli 21 vuotta ympäristö-hallinnossa työskennelleiden joukossa (14 %, N=128). Erot ovat tilastollisesti mer-kitseviä (p=.007).

Ylemmän korkea-asteen edustajat (57 %, N=242) suhtautuvat negatiivisemmin omaan työhön uudistuksen jälkeen kuin muut. Alimman koulutusasteen ja korkea-asteen edustajat suhtautuivat puolestaan neutraalimmin (62 %, N=82). Erot ovat ti-lastollisesti erittäin merkitseviä (p=.000).

6.2.4 Ympäristötyöhön liittyvien ulottuvuuksien suhde tyytymättömyyden