Kvalitatiivinen tutkimusote

Kvalitatiivinen tutkimus pyrkii tutkimaan kohdetta kokonaisvaltaisesti ja tavoitteena on todellisen, moninaisen elämän kuvaaminen (Hirsjärvi ym. 2009, 161). Tässä tut-kimuksessa kvalitatiivisen tutkimusotteen tavoitteena oli syventää kvantitatiivisella tutkimuksella saatuja tuloksia ja pohtia edelleen seikkoja, jotka vaikuttavat henkilös-tön kokemuksiin. Kvalitatiivinen aineisto koostuu sekä kyselylomakkeessa olleista avoimista kysymyksistä että ryhmähaastatteluista. Lisäksi yksi henkilöhaastattelu teh-tiin puhelimitse. Henkilöhaastattelu sopi aineistoon, koska tavoitteena oli selvittää kokemuksia, ei ryhmän toimintaa. Tässä tutkimuksessa ryhmähaastatteluja käytettiin yksilöhaastattelujen sijaan, jolloin tarkoituksena oli saada useampia näkemyksiä esiin kerralla sekä saada enemmän tietoa, kun osallistujat rohkaisevat ja tukevat toisiaan haastattelun aikana. (Ks. Eskola & Suoranta 2001, 94.)

53 Kvantitatiivisen tutkimuksen analyysimenetelmät on esitelty tarkemmin tulosten yhteydessä.

122

5.2.1 Menetelmänä ryhmähaastattelu

Alasuutarin (2011, 151–153) mukaan yksilö- ja ryhmähaastattelut tuottavat eriluon-teista aineistoa, mikä tulee ottaa huomioon aineiston tulkinnassa. Yksilöhaastatte-lussa ihmiset keskittyvät siihen, mitä juuri he asioista ajattelevat ja miten he eroavat muista ryhmän jäsenistä. Ryhmähaastattelussa korostuu usein se, mikä yksilöille on yhteistä ryhmän jäseninä, kun taas yksilölliset eroavaisuudet ja henkilökohtaiset tun-temukset jäävät pois. Näin tutkijalla on mahdollisuus huomioida niitä termejä, käsit-teitä ja tapoja, joiden puitteissa ryhmä toimii ja ajattelee kulttuurisena ryhmänä. Eli yksilöhaastattelussa yksilö voi kuvata ryhmäänsä ja kertoa kulttuurista, mutta ryhmä-tilanteessa se on läsnä. Myös Ruusuvuori (2010, 294–295) toteaa, että haastatteluissa ja niiden analysoinnissa on otettava huomioon myös vuorovaikutusprosessi, missä aineisto on syntynyt. Tämän tutkimuksen ryhmähaastatteluissa yksilöt näyttivät tuo-van esiin myös oman henkilökohtaisen kantansa asioihin, vaikka se olisi poikennut muun ryhmän kannasta.

Valtonen (2005, 223–224) erottaa ryhmähaastattelun ja -keskustelun toisistaan ryhmän vuorovaikutuksen luonteen perusteella. Ryhmähaastattelussa vuorovaikutus painottuu haastattelijan ja kunkin osallistujan välille, jolloin ryhmähaastattelut ovat tavallaan yksilöhaastatteluja ryhmätilanteessa. Haastattelija esittää tietyn kysymyksen kaikille vuorotellen ja pitää näin kontrollin itsellään eikä rohkaise keskusteluun. Ryh-mäkeskustelussa puolestaan vetäjä antaa osallistujille teemoja, joista keskustellaan.

Tässä tutkimuksessa käytettyä menetelmää voisi luonnehtia edellisten välimuodoksi, jolloin haastattelija antoi osallistujille keskusteltavan teeman ja antoi osallistujien kes-kustella teemasta vapaasti juurikaan siihen puuttumatta. Mikäli keskustelu tyrehtyi tai keskustelu ohjautui sivupolulle, haastattelija esitti tarkentavia kysymyksiä.⁵⁴ Teemoi-hin oli ennalta laadittu tarkentavia kysymyksiä, jotka esitettiin keskustelun lomassa, mikäli keskustelu ei itsestään niihin päätynyt.

Tässä tutkimuksessa ryhmähaastatteluilla tarkoitetaan järjestettyä tilaisuutta, mi-hin osallistujat saivat itse ilmoittautua. Kutsu tilaisuuteen lähettiin ELY-keskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ympäristön- ja luonnonsuojeluyksiköiden päälliköille (yhteensä 25 kpl). Ajantasaiset yhteystiedot saatiin ELY-keskusten kirjaa-moista. Tutkimukseen valittiin Pirkanmaan lähimaakuntien ELY-keskuksia. Päälli-köitä pyydettiin tiedustelemaan yksiköistään tutkimukseen osallistujia. Näin saatiin yhteensä 26 henkilöä neljästä eri ELY-keskuksesta, viideltä eri paikkakunnalta.

54 Ks. Lehtomaa (2005, 170).

123

Ryhmiä muodostui yhteensä viisi, joissa kussakin oli kahdesta seitsemään henki-löä. Kahdessa ryhmässä oli mukana yksikön päällikkö. Yksi henkilö ei päässyt aika-taulullisten syiden vuoksi osallistumaan ryhmähaastatteluun ja häntä haastattelin pu-helimitse käyttäen samoja teemoja ja kysymyksiä kuin ryhmähaastatteluissakin. Haas-tattelut kestivät 1,5–2,5 tuntia, yksilöhaastattelun kesto oli 45 minuuttia. Kukin haas-tattelu aloitettiin esittelemällä kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksia henkilöstön pää-kokemuksesta, joka liittyi tyytyväisyyteen. Tämän yhteydessä kysyttiin, mikä on ny-kyinen tilanne pääkokemuksen suhteen, kun kyselystä on kulunut kaksi vuotta ja uu-distuksen toteuttamisesta neljä vuotta. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin pääpiirteittäin, ei kuitenkaan sanatarkasti. Haastateltavat olivat ympäristöalan asian-tuntijoita, joista 18 oli miehiä ja kahdeksan naisia.

5.2.2 Ryhmähaastatteluaineiston analysointi

Alasuutarin (2011, 39, 43–46) mukaan laadullisen aineiston analyysi koostuu kah-desta vaiheesta: havaintojen pelkistämisestä ja arvoituksen ratkaisemisesta, jotka käy-tännössä kuitenkin nivoutuvat toisiinsa. Ihmisten väliset erot antavat yleensä johto-lankoja jonkin asian ymmärrettäväksi tekemisestä tai siitä, mistä jokin asia johtuu.

Johtolankojen perusteella arvoitus voidaan ratkaista. Tätä vaihetta kutsutaan myös tulosten tulkinnaksi. Tulkitsemisella viitataan muuhun tutkimukseen ja kirjallisuuteen tai erillistä tilastollista aineistoa käytetään johtolankana pelkistämällä saatujen johto-lankojen rinnalla arvoituksen ratkaisemisessa. Näin on tehty tässä tutkimuksessa, tul-kinnassa on käytetty apuna sekä aiempaa tutkimusta, kirjallisuutta sekä erillistä tämän tutkimuksen puitteissa tuotettua tilastollista aineistoa.

Tämän tutkimuksen kvalitatiivista osuutta ja haastattelua ohjasivat ennalta mää-rätyt teemat (liite 4), jonka puitteissa haastateltavia ohjattiin keskustelemaan. Teemat nojautuivat teoreettiseen viitekehykseen, jolloin teoreettinen ja empiirinen osuus kyt-keytyvät toisiinsa ja keskustelevat keskenään. Johtopäätösten yhteydessä tuloksia pei-lataan teoreettiseen taustaan. (Ks. Juppo 2011, 82.) Esitetyt kysymykset olivat yleisiä ja osittain hyvin konkreettisia, jolloin saatu aineisto käsittää sekä kokemuksellista että käsityksiin perustuvaa tietoa. Laineen (2001, 36–37) mukaan kokemuksista puhumi-nen eroaa käsityksistä puhumisesta. Kokemukset ovat aina yksittäisiä ja niillä on jokin erityinen merkitys. Kokemus ei tule koskaan loppuun asti ymmärretyksi vaan siihen jää määrittämättömiä puolia. Yleisellä tasolla esitetyt kysymykset ohjaavat vastaa-maan käsitysten ja mielipiteiden tasolla. Käsitykset eivät aina ole omien kokemusten

124

perusteella luotuja vaan useimmiten yksilölliset käsitykset ovat lähtöisin yhteisöstä ja ovat muotoutuneet mm. sosialisaation kautta.

Tutkimuksen haastatteluaineiston analyysiksi valittiin sisällönanalyysi, jonka avulla pyrittiin teemojen kautta selittämään, tulkitsemaan sekä ymmärtämään tutki-muskohdetta (ks. Hirsjärvi ym. 2009, 166, Laine 2001, 26–43). Analyysi aloitettiin kuvauksella siitä, mitä haastatteluissa oli kerrottu. Tässä vaiheessa jo erotettiin se, mikä tutkijan mielestä oli tutkimuksen kannalta olennaista. Kuvauksen kielenä käy-tettiin haastateltavan käyttämää kieltä (litterointi). Haastattelut on käsitelty niin, ettei yksittäisiä henkilöitä voi tunnistaa. Kuvauksen jälkeen monimuotoisesta ja hajanai-sesta aineistosta etsittiin ennalta määrättyihin teemoihin liittyviä merkityskokonai-suuksia sekä tarpeen mukaan muodostettiin uusia teemoja. Tällöin tutkija tulkitsee omalla kielellään edellistä kuvauskieltä. Analyysillä pyritään siis tematisoimaan ja kä-sitteellistämään puhetta. Tämä ei tarkoita abstrahointia siinä merkityksessä, että yksi-lölliset piirteet kadotettaisiin etsimällä vain kaikille haastatelluille yhteisiä merkitysko-konaisuuksia. Viimeisessä vaiheessa merkityskokonaisuuksien välisten suhteiden sel-vittämisen avulla luotiin lopullinen kokonaiskuva tutkittavasta ilmiöstä. (Ks. Laine 2001, 38–43; Tesch 1990, 25–26.)

Ryhmäkeskustelussa saatu aineisto oli rönsyilevää ja keskustelu siirtyi aiheesta toi-seen nopeasti, jolloin välillä jouduttiin palaamaan käsiteltävään teemaan. Tällöin ai-neistosta piti siirtää rönsyilleet keskustelun osat tiettyihin sopiviksi tulkittuihin tee-moihin. Teemat olivat:

1. Muutosprosessi 2. Muutoksen johtaminen 3. Organisaatiokulttuuri 4. Hallinnon hajanaisuus 5. Lupa- ja valvontatehtävät 6. Ympäristöhallinnon tulevaisuus

Teemat 1-3, 6 olivat ennalta määritelty ja teemat 4-5 muodostuivat aineiston perus-teella. Haastattelujen avulla haluttiin selvittää muutosprosessin, muutoksen johtami-sen sekä organisaatiokulttuuriin liittyvien muutosten vaikutusta kokemuksiin. Lisäksi haluttiin selvittää haastateltavien näkemyksiä ja toiveita liittyen ympäristöhallinnon tulevaisuuteen. Analyysissä pyrittiin huomioimaan myös enemmistöstä poikkeavat vastaukset ja tuloksia havainnollistetaan suorilla lainauksilla.

125