Kvantitatiivinen aineisto

Vastausprosentin katsotaan olevan yksi tutkimuksen luotettavuuden ilmaisijoista.

Nykyisin vastausprosenttien arvellaan olevan pääosin alle 50 %:n suuruisia. (Vehka-lahti 2008, 44.) Kihn ja Ihantola (2008, 85–86) toteavat Diamondiin (2000) viitaten, että mikäli vastausprosentti on liian alhainen, tulokset saattavat vinoutua eikä yleis-tyksiä voi tehdä. Mikäli vastaajat edustavat hyvin perusjoukkoa, huoli on aiheeton.

Vastausprosentti oli tutkimuksessa alhainen, mutta vastaajien määrä oli kuitenkin riit-tävä tilastollisen analyysin tekemiseen. Vastaamatta jättämiseen vaikutti todennäköi-sesti se, että kyselyjä tehtiin aluehallinnossa uudistuksen ajankohtaisuuden vuoksi muitakin (Hyvönen ym. 2012). Myös työkiireet sekä aihealueen ja kysymysten arka-luonteisuus saattoivat laskea vastausprosenttia. Palautetta saatiinkin henkilöllisyyden paljastumisen pelkoon liittyen.

Tämän tutkimuksen vastauskatoa pyrittiin vähentämään saatteella, joka herätti mielenkiinnon tutkimusta kohtaan ja innosti vastaamaan kyselyyn. Lisäksi oletettiin, että helpoin tapa vastata olisi juuri sähköinen lomake, sillä nykyään suurin osa työ-ajasta vietetään tietokoneen ääressä. Tällöin lomakkeen täyttäminen olisi helppoa aloittaa ja jatkaa myöhemmin ja lähettää napin painalluksella. Vastausprosentin nos-tamiseksi kysely lähetettiin kaikkiaan viisi kertaa, mistä jo alkoikin tulla negatiivista palautetta. Osa lomakkeista oli täytetty vain osittain (25 kpl), mutta alhaisen vastaus-prosentin vuoksi nekin otettiin mukaan tutkimukseen.

Vastaamatta jättämisen syitä olivat palautteen mukaan mm. se, että uudistuksen voimaantulosta oli kulunut liian lyhyt aika mielipiteen muodostamiseksi (1kpl), liian lyhyt aika töissä ympäristöhallinnossa (2kpl), kysymykset kehnoja tai hankalia (2kpl), kyselyillä kiusataan ihmisiä, ei johda mihinkään (1kpl), henkilöllisyyden paljastumisen pelko (useita). Alkula (1999, 67, 139) toteaa, että vastauskatoa aiheuttaa lisäksi tutki-muksen aihe. Mikäli se koetaan mielekkääksi ja tärkeäksi oman elämän kannalta, an-netaan tietoja asiasta mielellään. Yhdentekeviin tai etäisiin asioihin suhtaudutaan va-rauksellisesti. Tämän tutkimuksen vastauskatoon tuskin aiheen yhdentekevyys on vaikuttanut, sillä kyseessä on kohderyhmän oma työ ja siihen vaikuttavat asiat.

Tutkimuksen yhteydessä pohdittiin tilastollisen merkitsevyyden testaamisen tar-peellisuutta, sillä kyseessä on kokonaistutkimus eikä otanta. Testauksessa tutkitaan, voiko otoksesta saatuja tuloksia yleistää perusjoukkoon, ja onko sattuman todennä-köisyys muuttujien väliseen riippuvuuteen tai ryhmien väliseen eroon tarpeeksi pieni.

126

Koska kaikki tutkittavat eivät yleensä kummassakaan asetelmassa vastaa, muodostuu aineistoon kato. Testit eivät kuitenkaan pohjaudu kadon vaikutuksen huomioimi-seen, vaan otannasta aiheutuneiden satunnaisvirheiden todennäköisyyteen. (Heikkilä 2008, 190.) Howellin (1995, 6-7) mukaan otoksen ollessa satunnainen ja riittävän suuri, perusjoukon ominaisuuksia voidaan ennustaa hyvällä tarkkuudella.

Katoanalyysissä pyrittiin osoittamaan, että vastaajat edustavat perusjoukkoa. Ka-toanalyysillä myös osoitettiin, että aineistoa voi käsitellä kuin otosta, vaikka kyseessä onkin kokonaistutkimus. Katoanalyysin perusteella voidaan todeta, että tässä tutki-muksessa kato perustuu sattumaan, jolloin aineistoa voidaan testata ja analysoida kuin otantaan perustuvaa aineistoa.

Katoanalyysi

Aluehallinnon uudistamishankkeen (2008b, 11) mukaan vuoden 2007 lopussa hen-kilöstömäärä silloisissa ympäristökeskuksissa oli 1751. Henkilöstön määrä ELY-kes-kusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilla joulukuussa 2012 oli 1138. Kato-analyysissä on käytetty tilastoja, jotka parhaiten kuvaavat perusjoukkoa, kuten ELY-keskusten talous- ja henkilöstöhallintoyksiköstä saatuja tilastoja henkilöstöstä joulu-kuulta 2012. Lisäksi on käytetty ympäristökeskusten vuoden 2009 joulukuun tilastoja, sillä tarkkuudella kuin ne löytyvät Valtion raportointipalvelun Netra-sivustolta (netra.fi). Tilastojen yhteydessä pitää huomioida, että vertailuryhmissä (2009 ja 2012) on mukana kaikkien tehtävänkuvien edustajat (toisin kuin tutkimuksessa, missä N=1181), mikä saattaa näissä ryhmissä lisätä mm. perus- ja keskiasteen suorittanei-den määriä sekä vaikuttaa ikäjakaumaan.

Tutkimukseen osallistuneiden ja perusjoukon sukupuolijakauma on sama, miehiä oli 61 % ja naisia 39 %. Tiedot sukupuolesta saatiin ELY-keskusten henkilöhaun kautta (ely-keskus.fi). Sukupuolijakauman perusteella vastaajat edustavat pääosin hy-vin perusjoukkoa.

Ikäjakaumat eroavat khiin neliö -testin perusteella tutkimukseen osallistuneiden ja vuoden 2012 henkilöstön välillä tilastollisesti merkitsevästi (p=.008). Tutkimuk-seen osallistuneita 36–45-vuotiaita oli 24 %, kun vuoden 2012 tilaston mukaan tämän ikäisiä oli 19 %. Tutkimukseen osallistuneita 56–65-vuotiaita oli pienempi määrä (27

%) kuin tilastojen mukaan tämän ikäisiä vastuualueella työskentelee (34 %) (taulukko 5).

127 Taulukko 5. Ympäristökeskusten henkilöstön, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen henkilöstön ja

tutkimukseen osallistuneiden ikäjakaumat.

Ikä

25–35 36–45 46–55 56–65 Yhteensä Ympäristö ja luonnonvarat

-vastuualue 2012 (%) 11 19 35 34 99 Tutkimukseen osallistuneet (%) 10 24 37 27 98

Tutkimukseen osallistuneiden koulutustaustaa verrattiin vuoden 2009 ympäristökes-kusten henkilöstön koulutustaustaan (taulukko 6). Tämä antaa viitteitä tutkimuksen perusjoukon koulutusasteesta. Tiedot ovat peräisin valtion raportointipalvelun Inter-net-sivustolta (netra.fi).

Taulukko 6. Perusjoukon ja vastaajien koulutusasteen vertailu.

Koulutusaste Ympäristökeskukset 2009 % Tutkimukseen osallistuneet %

Perus/keskiaste/tuntematon 23 8

Korkea-aste 77 92

Yhteensä 100 100

Ympäristökeskusten henkilöstön (2009) ja tutkimukseen osallistuneiden koulutus-taso on pääosin korkea-asteen koulutus. Khiin neliö -testin perusteella vuoden 2009 tilaston ja tutkimukseen osallistuneiden koulutustaustoissa oli tilastollisesti erittäin merkitseviä (p=.000) eroja, 2009 tilaston mukaan henkilöstössä oli suhteellisesti enemmän alemman koulutustason edustajia kuin tutkimukseen osallistuneissa. Kou-lutusindeksi oli vastaajilla myös hieman korkeampi (6,3) kuin henkilöstöllä joulu-kuussa 2012 (5,2). Tiedot henkilöstön koulutusindeksistä saatiin ELY-keskusten ta-lous- ja henkilöstöhallintoyksiköstä.⁵⁵

Päätehtäväalueet olivat ympäristökeskuksissa ja ovat ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueilla jaettu eri tavoin keskuksesta riippuen. Tämän vuoksi perusjoukon ja tutkimukseen osallistuneiden tehtäväalueita ei voitu vertailla.

55 Koulutustasoindeksi lasketaan seuraavasti:

keskiaste (3,5)

alin korkea-aste (5)

alempi korkeakouluaste (6) ylempi korkeakouluaste (7)

tutkija (8)

muut (1,5)

Henkilöt, jotka ovat suorittaneet esim. maisterin tutkinnot kerrotaan seitsemällä jne. Kaikki luvut tä-män jälkeen lasketaan yhteen ja jaetaan kokonaishenkilömäärällä (ELY-keskusten talous- ja henkilös-töhallintoyksikkö).

128

kään perusjoukon työvuosien määrästä ei saatu tietoja. Sen sijaan verrattiin tehtävän-kuvia ja ympäristötehtäviin käytettyä työaikaa (htv) tehtäväalueittain (taulukko 7) (ks.

Puomio 2012, 9).

Taulukko 7. Tehtävänkuvien ja ympäristötehtäviin käytetyn työajan (htv) vertailu.

Tehtävänkuva Vastaajien lkm Ympäristötehtäviin käytetty työaika (htv) 2011 Ympäristön-/luonnonsuojelu 176 (45 %) 399 (45 %)

Ympäristön tilan seuranta 34 (9 %) 97 (11 %) Alueiden käyttö 48 (12 %) 106 (12 %) Vesivarojen käyttö 99 (25 %) 223 (25 %)

Jokin muu 35 (9 %) 64 (7 %)

Tieto puuttuu 3

Yhteensä 395 889

Taulukosta 7 voidaan todeta, että eniten työtä (henkilötyövuosina mitattuna) tehdään ympäristön- ja luonnonsuojelun tehtävissä (ympäristötehtäviin käytetystä työajasta 45 %). Tutkimukseen osallistujien määrä mukailee henkilötyövuosien määrää, ympä-ristön- ja luonnonsuojelun tehtävissä toimii 45 % vastaajista. Ympäristön tilan seu-rantaan käytetään henkilötyövuosia vähiten (11 %), ja tutkimukseen osallistuneista vähiten (9 %) ilmoitti tehtäväalueekseen tämän. Myös muilla tehtäväalueilla ympäris-tötehtävien henkilötyövuosien ja tutkimukseen osallistuneiden suhteelliset osuudet ovat lähes samat.

Katoanalyysin yhteenvetona voidaan todeta, että sukupuolen, tehtävän kuvan sekä vastaajien työpaikan alueellisen jakautumisen perusteella tutkimukseen osallis-tujat edustavat hyvin perusjoukkoa. Ikäjakaumassa ja koulutustaustassa esiintyi tilas-tollisesti merkitseviä ja erittäin merkitseviä eroja tilastojen ja tutkimukseen osallistu-jien välillä. Erot saattavat kuitenkin olla seurausta siitä, että tilastoissa oli mukana laajempi perusjoukko kuin mikä oli tutkimuksen varsinainen perusjoukko, josta jä-tettiin sellaiset tehtävänimikkeet tutkimuksen ulkopuolelle, jotka eivät liittyneet var-sinaisiin ympäristötehtäviin, kuten aulapalveluhenkilö, sihteeri ja rakennusmies. Täl-löin laajemman perusjoukon koulutustaustassa oli todennäköisemmin mukana enemmän alemman koulutusasteen edustajia kuin tutkimuksen perusjoukossa. Pe-rusjoukkojen erilaisuudella saattaa olla vaikutusta myös ikäjakaumaan.

129