Ympäristötehtävien onnistumista kuvaavat ulottuvuudet

Vastaajat kokivat ympäristötyön onnistumisen viiden ulottuvuuden kautta. Ensim-mäinen ”suhtautuminen uudistuksen aikaansaamaan toimivuuteen” -ulottuvuus ku-vaa, miten uudistus on vaikuttanut ympäristötyön toimivuuteen tavoitteiden saavut-tamisen ja luonnon- ja ympäristönsuojelun paransaavut-tamisen kautta. Toinen ”suhtautu-minen Euroopan Unionin säädöksiin työssä” -ulottuvuus kuvaa henkilöstön mielipi-teitä Euroopan Unionin säädösten vaikutuksista työhön. Kolmas ”suhtautuminen resurssien määrään” -ulottuvuus kuvaa taloudellisten ja henkilöstöresurssien määrän muutoksen vaikutuksia työssä. Neljäs ulottuvuus ”suhtautuminen ympäristön- ja

58 Pääsääntönä pidetään, jos Kaiserin testi antaa tuloksen 0.6 tai enemmän, korrelaatiomatriisi sopii pääkomponenttianalyysiin (ks. esimerkiksi Metsämuuronen 2001, 22).

59 Pääsääntönä pidetään, että kommunaliteetin pitäisi ylittää arvon 0.30, muutoin ko. muuttuja kannat-taa poiskannat-taa, sillä se voi sekoitkannat-taa tulkinkannat-taa (ks. esimerkiksi Metsämuuronen 2001, 21).

144

luonnonsuojeluun” kuvaa suojelutavoitteen edistämisen merkitystä henkilöstölle.

Viides ulottuvuus ”suhtautuminen omaan työhön uudistuksen jälkeen” kuvaa uudis-tuksen vaikutuksia työtehokkuuteen sekä henkilöstön mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa työtä koskeviin asioihin (taulukko 9).

Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa esitetään muuttujat, jotka ovat latautuneet pääkomponenteille. Seuraavissa sarakkeissa ovat muodostuneet pääkomponentit la-tauksineen ja viimeisessä sarakkeessa esitetään kommunaliteetit. Ominaisarvot ja se-litysosuudet esitetään taulukon lopussa. Muodostuneet pääkomponentit selittävät 54

% kaikkien muuttujien kokonaisvaihtelusta. Pääkomponentti 1. Suhtautuminen uu-distuksen aikaansaamaan toimivuuteen selittää 16 % kaikkien muuttujien kokonais-vaihtelusta. Voimakkaimmat lataukset kohdistuvat uudistuksen vaikutuksiin ympä-ristön- ja luonnonsuojelun parantamisessa, lisäksi latautuivat ympäympä-ristön- ja luon-nonsuojelun edistämiseen liittyvät seikat sekä uudistuksen vaikutus tuloksellisuuteen.

Tässä komponentissa on lisäksi mukana uudistuksen tavoitteiden toteutuminen. Ta-voitteista mukaan latautuivat pyrkimykset taloudelliseen tehokkuuteen, selkeään työnjakoon, työn tehostamiseen, parempaan asiakaspalveluun ja verkostomaisten toimintamallien käyttöön.

Pääkomponentti 2. Suhtautuminen EU-säädöksiin työssä selittää muuttujien ko-konaisvaihtelusta 11 %. Suurin latausarvo oli EU:n liika ympäristöhallinnon ohjeis-taminen -muuttujalla. Lisäksi komponentille latautuivat liian tiukat ja vaikeaselkoiset säädökset, jotka eivät myöskään sovi Suomen olosuhteisiin, sekä säädösten toteutta-minen on liiaksi pakkosuojelua ja vaikeaa käytännössä. Kolmas pääkomponentti se-littää 9 % muuttujien vaihtelusta. Voimakkaimmat lataukset liittyvät henkilöstöre-surssien vähäisen määrän aiheuttamaan työn vaikeutumiseen ja henkilöstörehenkilöstöre-surssien määrän muutokseen uudistuksen myötä. Komponentille latautuivat myös taloudel-listen resurssien vähäisen määrän aiheuttama työn vaikeutuminen ja määrän muutos uudistuksen myötä, sekä työajan riittämättömyyden aiheuttama työn vaikeutuminen.

Myös neljäs pääkomponentti selitti 9 % muuttujien vaihtelusta. Komponentti koostuu muuttujista, jotka liittyvät ympäristön- ja luonnonsuojelun kehittämiseen.

Voimakkaimmin latautuivat muuttujat, joiden mukaan ympäristöhallinnon kehittä-misellä pitäisi pyrkiä ympäristön- ja luonnonsuojelukeinojen lisäämiseen. Edelleen viides komponentti selittää muuttujien vaihtelusta 9 %. Komponentti koostuu uu-distuksen jälkeen työhön liittyvistä asioista. Voimakkaimmin komponentille latautui-vat omaan työhön paneutuminen sekä ajankäyttö päätehtäväalueen hoitamisessa. Li-säksi komponentille latautui työteho, muiden tehtävien suuri määrä ja vaikutusmah-dollisuudet omaan työhön.

145 Taulukko 9. Pääkomponenttien lataukset, kommunaliteetit, ominaisarvot ja selitysasteet.

146

Taulukon muuttujien selitykset:

Toimivuus

C1 Aluehallintouudistuksella on ollut ympäristönsuojelua parantava vaikutus.

C2 Aluehallintouudistuksella on ollut luonnonsuojelua parantava vaikutus.

A1 Mitä yleisesti ajattelette aluehallintouudistuksesta ympäristöhallinnon osalta?

D21 Mitkä ovat kaiken kaikkiaan aluehallintouudistuksen vaikutukset ympäristönsuoje-lun edistämiseen?

D1 Aluehallinnon kehittämisellä on pyritty taloudellisen tehokkuuden lisäämiseen. Ta-voite on toteutunut hyvin.

A13 Miten uudistus on kaiken kaikkiaan vaikuttanut Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuu-alueiden tuloksellisuuteen?

D2 Aluehallinnon kehittämisellä on pyritty selkeään työnjakoon aluehallinnon ja ministe-riöiden välillä. Tavoite on toteutunut hyvin.

D5 Aluehallinnon kehittämisellä on pyritty työn tehostamiseen päällekkäisten töiden kar-simisella. Tavoite on toteutunut hyvin.

D22 Mitkä ovat kaiken kaikkiaan aluehallintouudistuksen vaikutukset luonnonsuojelun edistämiseen?

D3 Aluehallinnon kehittämisellä on pyritty parempaan asiakaspalveluun. Tavoite on to-teutunut hyvin.

D6 Aluehallinnon kehittämisellä on pyritty verkostomaisten toimintamallien käyttöön.

Tavoite on toteutunut hyvin.

EU

E3 EU ohjeistaa liikaa Suomen ympäristöhallintoa.

E2 EU-säädökset ovat liian tiukkoja.

E5 Kaikki EU-säädökset eivät sovi Suomen olosuhteisiin.

E9 EU-säädösten toimeenpano on liiaksi "pakkosuojelua".

E6 EU-säädösten toteuttaminen on vaikeaa käytännön työssä.

E1 EU-säädökset ovat vaikeaselkoisia.

Resurssit

B6 Kuinka paljon henkilöstön vähäinen määrä vaikeuttaa työtänne tällä hetkellä?

A12 Kuinka paljon henkilöstöresurssit päätehtäväalueellanne ovat muuttuneet uudistuk-sen myötä?

B5 Kuinka paljon taloudelliset seikat vaikeuttavat työtänne?

A11 Kuinka paljon taloudelliset resurssit päätehtäväalueellanne ovat muuttuneet uudis-tuksen myötä?

B7 Kuinka paljon työajan riittämättömyys vaikeuttaa työtänne?

Suojelu

D11 Ympäristöhallinnon kehittämisellä tulisi pyrkiä aluehallinnossa käytettävissä olevien luonnonsuojelukeinojen lisäämiseen.

D9 Ympäristöhallinnon kehittämisellä tulisi pyrkiä parempaan luonnonsuojeluun.

147 D8 Ympäristöhallinnon kehittämisellä tulisi pyrkiä parempaan ympäristönsuojeluun.

D10 Ympäristöhallinnon kehittämisellä tulisi pyrkiä aluehallinnossa käytettävissä olevien ympäristönsuojelukeinojen lisäämiseen.

Oma työ

B3 Kuinka hyvin pystytte tällä hetkellä paneutumaan omaan työhönne?

B4 Kuinka paljon kaiken kaikkiaan työteho on muuttunut uudistuksen myötä?

B1 Kuinka paljon aikaa käytätte päätehtäväalueenne hoitamiseen tällä hetkellä?

B8 Kuinka paljon muiden tehtävien suuri määrä vaikeuttaa päätehtäväalueenne hoita-mista tällä hetkellä?

B2 Kuinka hyvin pystytte tällä hetkellä vaikuttamaan työtänne koskeviin asioihin?

Ympäristötyöhön liittyvistä ulottuvuuksista muodostettiin keskiarvomuuttujat ja ni-mettiin ne pääkomponenttien mukaisesti. Kunkin keskiarvomuuttujan reliabiliteetti arvioitiin Cronbach’s alpha -kertoimen avulla, jonka korkeat arvot ilmentävät, että mittarin osiot mittaavat samantyyppistä asiaa. Testin tulokset sijoittuvat 0.7-0.9 vä-lille, jolloin keskiarvomuuttujat ovat riittävän luotettavia.⁶⁰ Keskiarvomuuttujien kes-kiarvot, keskihajonnat ja Cronbach’s alphan arvot esitetään taulukossa 10.

Taulukko 10. Keskiarvomuuttujien keskiarvot, keskihajonnat ja Cronbach’s alphan arvot.

Keskiarvo-

muuttuja N Keskiarvo Keskihajonta Cronbach’s

alpha

Toimivuus 381 3,7646 ,61231 .89

EU 382 3,67 ,698 .83

Resurssit 387 3,8873 ,53259 .76

Suojelu 384 1,5853 ,64562 .83

Oma työ 386 3,4777 ,56676 .73

Keskiarvojen perusteella vastaajat kokivat, että resurssit ovat vähentyneet (ka 3,9) ja uudistuksen tavoitteet eivät ole toteutuneet (ka 3,7). Vastaajat suhtautuivat negatiivi-sesti EU-säädöksiin (ka 3,7) ja omaan työhön uudistuksen jälkeen (ka 3,5). Erityinegatiivi-sesti huomioitavaa on, että ympäristön- ja luonnonsuojelun parantamiseen suhtauduttiin positiivisesti (ka 1,6).

60 Cronbach’s alphan arvon pitäisi olla yli 0.7 (Metsämuuronen 2001, 21–25; Tähtinen ja Isoaho 2001, 129; Heikkilä 2004, 187).

148