Aineistossa vanhemmuuden diskurssit sisälsivät enemmän diskursseja äitiydestä kuin isyydestä. Kyseessä on ollut lehden valinta tuottaa enemmän äitiyttä koskevia diskursseja.
Toinen kysymys on se, mistä nämä valinnat kertovat ja lehden tekemät valinnat eivät ole syntyneet tyhjiössä. Esimerkiksi tämä voi viestittää äitiyden ensisijaisuutta vanhemmuu-dessa, kun äitiys saa enemmän tilaa lehdessä. Toisaalta tämä voi viestittää konflikteista, joita ilmenee esimerkiksi äitiyden ja työn yhdistämisen välillä. Voi olla, että tämä kertoo molemmista tai voi olla niinkin, että äitien ääni painottuu sen takia, että haastatelluista suurempi osa oli äitejä kuin isiä. Joka tapauksessa, äideille löytyi aineistoista suhteelli-sesti enemmän diskursseja, kuin isille. Janet Goodall (2021) katsoo tutkimuksessa
yhdessä muiden tutkimusten kanssa, että vaikka käytettäisiin sanoja vanhemmat ja van-hemmuus, todellisuudessa diskurssit koskevat edelleen äitejä ja äitiyttä. Tämä toteutui myös tämän aineiston artikkeleissa. Naiset pysyvät usein pääasiallisina lastenhuoltajina, joten keskustelut aiheesta vaikuttaa pääasiassa naisiin. Goodallin (2021) tutkimuksessa tuodaan myös esiin epäkohta siinä, kun monesti miespuoliset asiantuntijat ovat antamassa ohjeita vanhemmille, jotka todellisuudessa ovat suuressa osassa naisia. (Goodall 2021, 105).
Tutkimuksessa aineistosta löydetyt ja analysoidut diskurssit liittyvät muun muassa inten-siiviseen vanhemmuuteen, vanhemmuuden ja työn yhdistämiseen, äitien ja isien rooleihin sekä jaetun tasa-arvoisen vanhemmuuden ihanteeseen, sen toteutumiseen ja toteuttami-seen. Tutkimuksen tuloksena tässä aineistossa vanhemmuuden diskurssit ovat suhteelli-sen sukupuolittuneita, vaikka pohjoismaissa on vallalla tasa-arvoisuhteelli-sen jaetun vanhemmuu-den ihanne (Böök 2001, 17). Tässä aineistossa diskursseina löytyi niin traditionaalista vanhemmuuden diskurssia kuin myös jaetun tasa-arvoisen vanhemmuuden diskurssia ja jotain näiden väliltä olevaa, välimuodon diskurssia. Välimuodon diskurssilla viittaan sii-hen, että artikkelissa saatettiin mainita jaetun tasa-arvoisen vanhemmuuden ihanne, mutta käytännön toteutus ja roolijako oli silti edelleen lähtökohtaisesti sukupuolittunut. Väli-muodon diskurssilla viittaan myös siihen, että vanhemmuus saattoi joltain osin olla jaet-tua, mutta toisilta osin vanhojen traditionaalisten mallien mukaisia.
Meidän Perhe -lehden vanhemmuuden diskursseissa on havaittavissa jaettua tasa-arvoi-sen vanhemmuuden diskurssia joissain perheissä aidosti, mutta suuressa osassa perheitä vaikuttaa diskursseissa ja diskurssien perusteella olevan traditionaaliset roolijaot vallalla, vaikka puhuttaisiinkin ”yhteisestä tiimistä” vanhemmuudessa. Vaikka puhuttaisiin siitä, että vanhemmat ovat tasavertaisia keskenään, työnjako vanhempien välillä vaikuttaa me-nevän silti niin, että perheen äiti on arjen organisoija, metatyön tekijä ja vastuullinen van-hempi, kun taas isälle jää mahdollisuus rennompaan vanhemmuuteen, hassuttelijan roo-liin ja oman työidentiteetin toteuttamiseen vahvemmin. Vaikka suurimmassa osassa per-heitä molemmat vanhemmat olivat töissä, oli artikkeleissa löydettävissä äitien osalta osasta äideistä syyllisyyttä työn ja vanhemmuuden yhdistämisestä ja työn viemästä per-heajasta, kun taas isien puheissa tällaista syyllisyyttä ei ollut, vaikka kaipausta perheen
luokse kyllä. Lisäksi artikkeleissa oli muutamia täysin kotiäideiksi jättäytyneitä traditio-naalisen vanhemmuuden mallin mukaisia äitejä, mutta kaikki artikkeleiden isät olivat tii-viisti mukana työelämässä. Olen koonnut tutkimuksessani löydetyt diskurssit taulukkoon.
Taulukosta voi nähdä mihin artikkeleihin diskurssit pääasiassa perustuivat.
Taulukko 3. Artikkeleissa esiintyneitä diskursseja
Artikkelin nimi Artikkeleissa esiintyneitä diskursseja Alapeukku ei pelota
Meidän Perhe 1/2020 -Äiti organisoijana
-Intensiivinen vanhemmuus Pois pelosta
Meidän Perhe 1/2020
-Jaettu tasa-arvoinen vanhemmuus isän uran jälkeen
-Isyyden ja työn yhdistäminen -Äitiyden ja työn yhdistäminen -Äidinvaisto
”Olemme perhe myös eron jälkeen”
Meidän Perhe 1/2020
-Jaettu tasa-arvoinen vanhemmuus eron jälkeen
”Päätin, että kaikki menee hyvin”
Meidän Perhe 1/2020
-Kotiäitiys Oman elämänsä johtaja
Meidän Perhe 2/2020
-Äitiyden ja työn yhdistäminen -Isyyden ja työn yhdistäminen -Intensiivinen vanhemmuus -Jaettu tasa-arvoinen vanhemmuus Kaikki lähtee pojasta
Meidän Perhe 2/2020
-Jaettu tasa-arvoinen vanhemmuus ja sen ihanne
Elämän suojelija Meidän Perhe 2/2020
-Jaettu tasa-arvoinen vanhemmuus ja sen ihanne
Kulut puoliksi
Meidän Perhe 3/2020
-Äitiyden ja työn yhdistäminen -Äiti organisoijana ja huolehtijana
-Vanhemmuuden jakaminen viikonloppu-jen osalta eron jälkeen
Hassu ja sen isi Meidän Perhe 3/2020
-Isyyden ja työn yhdistäminen -Isä hassuttelijana
Lentoäiti
Meidän Perhe 3/2020
-Äitiyden ja työn yhdistäminen -Äiti organisoijana ja huolehtijana -Äiti ohjaajana
-Isä hassuttelijana -Isä apulaisena
”Vaikeinta on muistaa puhua suomea”
Meidän Perhe 3/2020
-Äiti auktoriteettina -Isä auktoriteettina Harvinaisia huolia
Meidän Perhe 3/2020
-Äiti organisoijana Täysin läsnä
Meidän Perhe 4/2020
-Äiti organisoijana
-Äitiyden ja työn yhdistäminen
-Vanhemmuuden jakaminen viikonloppu-jen osalta eron jälkeen
Tulipalon jälkeen Meidän Perhe 5/2020
-Isä hassuttelijana
-Äiti organisoijana ja huolehtijana Lapsi menee ihon alle
Meidän Perhe 5/2020
-Äiti auktoriteettina -Isä auktoriteettina
-Traditionaalinen vanhemmuus Koko perhe kanavalla
Meidän Perhe 6/2020
-Jaettu tasa-arvoinen vanhemmuus Yhdessä joka hetki
Meidän Perhe 6/2020
-Äitiyden ja työn yhdistäminen -Isyyden ja työn yhdistäminen -Äiti organisoijana
-Isä apulaisena Siitäkin selvisimme
Meidän Perhe 6/2020 -Isyyden ja työn yhdistäminen -Äitiyden ja työn yhdistäminen -Äiti organisoijana
-Kotiäitiys Sparraaja
Meidän Perhe 7/2020
-Äiti organisoijana -Isä hassuttelijana Tunnetko tämän teinin?
Meidän Perhe 7/2020
-Intensiivinen vanhemmuus Kriisien läpi
Meidän Perhe 8/2020 -Äitiyden ja työn yhdistäminen -Jaettu tasa-arvoinen vanhemmuus Suhde päättyi, Kolumbia jäi
Meidän Perhe 8/2020 -Äiti arjen organisoijana ja huolehtijana Etulyöntiasemassa
Meidän Perhe 9/2020 -Kotiäitiys
-Isyyden ja työn yhdistäminen -Traditionaalinen vanhemmuus Tähti ja tenavat
Meidän Perhe 10/2020 -Kotiäitiys
-Isyyden ja työn yhdistäminen -Traditionaalinen vanhemmuus Syntymäsuojelija
Meidän Perhe 10/2020 -Äidinvaisto
”On ollut iso pelastus, että äiti on aina us-konut minua”
Meidän Perhe 11/2020
-Äiti organisoijana ja huolehtijana
Kuten taulukosta selviää, määrällisesti aineistossa löytyi enemmän äitiyttä koskevia dis-kursseja. Tässä aineistossa äidit olivat artikkeleissa enemmän keskiössä, vaikka myös isiä oli haastateltu. Molemmille vanhemmille tarjottiin aineiston diskursseissa tasa-arvoisen jaetun vanhemmuuden rooleja, mutta myös traditionaalisen vanhemmuuden rooleja.
Tässä aineistossa vanhemmuuden diskurssien roolijaossa äideille annettiin lähtökohtai-sesti aina perheen arjen organisoijan ja johtajan rooli. Perinteisen vanhemmuuden rooli-jaon ongelmat eivät olleet aineistossa kokonaan poistuneet, vaan nimenomaan äitiyden ja työn yhdistämisessä diskursseissa esiin tuotiin ongelmia. Näin vanhemmuudesta oli
diskursseissa esillä sukupuolittuneita käsityksiä vanhemmuuteen liittyen. Intensiivinen vanhemmuus puolestaan nousi esiin niin äitien kuin isien diskursseissa. Intensiivinen vanhemmuus ilmeni diskursseissa erityisesti lapsien tubettajaurien tukemisessa.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
Tässä osuudessa tiivistän tutkimuksen pääkohdat, käyn läpi muutamia johtopäätöksiä, esitän jatkotutkimusehdotuksia ja pohdin muun muassa aineistossa esiintyneisiin perhe-muotoihin liittyviä kysymyksiä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin analysoimaan, millaisia vanhemmuuden diskursseja Meidän Perhe -lehden henkilöhaastatteluissa vuonna 2020 on tuotettu. Tutkimuksessa analysoitiin vanhempien ja lehden yhteisesti tuottamaa diskurs-sia vanhemmuudesta. Vanhemmuutta ja sen diskursseja tarkasteltiin vanhemman näkö-kulmasta. Lisäksi vanhemmuutta tarkasteltiin niin äitiyden kuin isyyden näkönäkö-kulmasta.
Vanhemmuutta ei tarkasteltu lasten näkökulmasta ja analyysiin ei otettu myöskään hen-kilöhaastatteluartikkeleissa esiintyneiden asiantuntijoiden kommentteja kulloisenkin ar-tikkelin vanhemmuuden teemaan. Eli diskurssien tarkastelu rajattiin puhtaasti vanhem-pien ja Meidän Perhe -lehden tuottamaan yhteiseen diskurssiin vanhemmuudesta. Tutkimuksessa saatiin tulokseksi 2020vuoden diskursseja vanhemmuudesta Meidän Perhe -lehdessä.
Aineistossa löytyi samoja diskursseja kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Kaikki tulok-sissa nimetyt diskurssit löytyvät myös aikaisemmasta tutkimuksesta. Tutkimustuloksena tämä kertoo sen, että Meidän Perhe - lehdessä tuotetut vanhemmuuden diskurssit toisin-tavat edelleen aikaisemmissa tutkimuksissa löydettyjä diskursseja. Tutkimuksessa analy-soitiin muun muassa diskursseissa tuotettuja vanhemmuuden rooleja, vanhemmuuden ja työn yhdistämisen diskursseja sekä intensiivisen vanhemmuuden diskurssia. Tutkimuk-sen tuloksissa äitien rooli näyttäytyi päävanhemman roolina. Äitiyden ja vanhemmuuden yhdistämiseen liittyi diskursseissa ongelmia ja ristiriitoja, kun isyyden ja vanhemmuuden yhdistäminen oli ongelmatonta. Tässä tutkimuksessa suuressa osassa artikkeleita toistui äitien kohdalta aikaisemmistakin tutkimuksista tuttu sama diskurssi siitä, miten äidin töi-hin pääsyä varten täytyi tehdä erilaisia järjestelyitä sekä töitöi-hin pääsy ei onnistunut niin helposti ja automaattisesti kuin isillä. Diskursseja ja niiden käsittelyä aiheesta voidaan sikäli pitää tärkeänä, että työtä ja perhettä sekä niiden yhteensovittamista koskevan kes-kustelujen kautta on päästy siihen pisteeseen, että äiditkin ovat päässeet käymään ansio-töissä ja perheen sekä ansiotyön yhteensovittamiseen liittyvien järjestelyiden tarve on tunnistettu (Jallinoja 2006, 142-143).
Yhtenä mielenkiinnon kohteena pidin ennen aineistoon tutustumista aikamme yhteiskun-nallisen suuren ilmiön eli Covid-19 pandemian mahdollista näkymistä diskursseissa, koska kaikki aineiston artikkelit olivat vuodelta 2020. Koronavirus tai sen vaikutukset vanhemmuuteen ja perhe-elämään eivät kuitenkaan tullut esiin aineistossa, lukuun otta-matta yhtä artikkelia (Meidän Perhe 8/2020, ”Kriisien läpi”). Toinen ennakko-oletukseni tutkimusaineistosta oli vahva jaetun tasa-arvoisen vanhemmuuden diskurssi. Oletus ei si-nänsä ollut perusteeton, sillä jaettua tasa-arvoista vanhemmuutta pidetään vanhemmuu-den ideaalina pohjoismaissa (Böök 2001, 12-17). Tarkoituksenani oli käsitellä vanhem-muuden diskursseja ilman äitiyden ja isyyden erotteluja. Aineistosta nousi kuitenkin niin vahvasti esiin sukupuolittuneita diskursseja vanhemmuudesta, että en voinut olla käsitte-lemättä niitä äitiyden ja isyyden kannalta. Sukupuolelle vanhemmuudessa ja sen tutki-muksessa ei tule siis olla sokea, sillä tällöin vanhemmuuden epätasapaino jää näkymättö-mäksi (Daly 2013, 223-226).
Koko tutkimukseen lähdin vahvasti sillä oletuksella, että vanhemmuus on jaettua tasa-arvoista vanhemmuutta ja oletin sen näkyvän kattavasti myös vanhemmuuden diskurs-seissa Meidän Perhe -lehdessä. Lähestyin aineistoa analyysivaiheessa siitä näkökulmasta, että mikä kaikki viittaisi nimenomaan vanhemmuuden jakamiseen ja miten jutuissa esi-tetyt diskurssit voisi tulkita nimenomaan jaetun tasa-arvoisen vanhemmuuden linssin läpi.
Alkuoletuksenani ei ollut erilaiset diskurssit äitiydelle ja isyydelle. Lähtökohtaisesti ajat-telin, että lähden tutkimaan vanhemmuuden diskursseja yleisesti, mutta en sulje pois äi-tiyden ja isyyden diskurssien erittelyä ennen tutustumista aineistoon. Tutkimusta tehdessä ja aineistoja useampaan kertaan lukiessa selvisi, että aineistossa löytyi äitiydelle ja isyy-delle erilaisia diskursseja. Diskurssianalyysissä pyrkimyksenä onkin usein tehdä näky-väksi ja maailmaa luovia konstruktioita, niiden vakiintumista ja vaihteluja (Jokinen, Juhila & Suoninen 2016, 22.) Näin tuloksissa tuli esiin äitiydestä ja isyydestä luotuja eri-laisia konstruktioita ja diskursseja.
Lähdin siis tekemään tutkimusta neutraalista näkökulmasta vanhemmuuteen niin, että en pyrkinyt sukupuolittamaan vanhemmuuden diskursseja. Erityisesti analyysivaiheen alku-puolella pyrin lähestymään vanhemmuuden konseptia ”yhteisen vanhemmuuden”
käsityksen kautta niin, että vanhemmuus on jaettua tasa-arvoista vanhemmuutta, riippu-matta vanhemman sukupuolesta tai äiti- tai isäroolista. Tästä lähtökohdasta huoliriippu-matta aineistoa analysoidessani kävi kuitenkin ilmi, että vanhemmuuden diskurssit ovat edel-leen sangen sukupuolittuneita ja tutkimuksessa ei voinut jättää huomioimatta ja käsittele-mättä äitiyden ja isyyden erilaisia diskursseja. Tutkimusaineistoa aineistolähtöisesti lä-hestyessäni tutkimusaineisto onnistui siis yllättämään minut. Myös muissa uudemmissa-kin tutkimuksissa on tunnistettu sukupuolittuneita diskursseja vanhemmuudesta. Esimer-kiksi Kaźmierczakin ja Karasiewiczin (2019) tekemässä tutkimuksessa, jossa 187 puola-laista vanhemmiksi tullutta pariskuntaa osallistui tutkimukseen, jossa vanhemmat arvioi-vat omia roolejaan ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Tuloksissa tuli esiin, että naiset arvottivat vanhemman roolin korkeammalle kuin miehet lapsen syntymän jälkeen, vaikka molemmilla vanhempien roolin arvottaminen nousi. Lapsen syntymän jälkeen miehet kat-soivat elättäjän roolin tärkeämmäksi identiteetilleen. (Kaźmierczak & Karasiewicz 2019, 271.)
Vaikka Suomessa ja pohjoismaissa on pitkään vallinnut tasa-arvoisen vanhemmuuden ideaali (Böök 2001, 12), niin tämänkin tutkimusaineiston diskursseissa painottuu edelleen suhteellisen sukupuolittunut vanhemmuus silloinkin, kun vanhemmat nimeävät vanhem-muuden olevan tasa-arvoista. Koska tutkimusaineistossa nousi yllättävän vahvasti vielä esiin sukupuolittuneet roolit, olisi jatkossa mielenkiintoista samaa aihetta uudelleen. Ai-hetta voisi tutkia samalla tutkimusasetelmalla uudelleen esimerkiksi kymmenen vuoden päästä ja tarkastella silloin, onko jaetun tasa-arvoisen vanhemmuuden ideaalista tullut diskurssien valtavirtaa vanhemmuuden ja perhe-elämän todellisuutta kuvaavissa diskurs-seissa perhelehtien haastatteluissa. Nyt tuloksissa sukupuolittuneissa rooleissa painottui äitiyden vahva rooli vanhemmuuden diskursseissa. Tutkiessaan Kaksplus -lehteä ja Vauva -lehteä myös Minna Kelhällä jäi (2009) yleisvaikutelmaksi lehtien keskittyminen äitiyteen (Kelhä 2009, 37).
Koska tutkimusta oli jollain tavalla rajattava, jäi moni mielenkiintoinen diskurssi analyy-sin ulkopuolelle. Aineistosta tunnistin muun muassa myös arvokasvatusta, tunnekasva-tusta ja yhteisöllisen vanhemmuuden diskursseja. Myös nämä olisivat mielenkiintoisia tutkimusaiheita jatkossa. Arvokasvatukseen liittyen arvoista tunnistin vanhemmille ja
vanhemmuuteen tärkeinä arvoina muun muassa tasa-arvon, liikunnan, terveyden ja lähei-set. Tutkimuksella olisi mielenkiintoista selvittää, että millaisia arvoja diskursseissa ar-votetaan nyt ja tulevaisuudessa liittyen vanhemmuuteen, kasvatukseen ja perheeseen.
Tutkimuksella olisi mielenkiintoista selvittää, esimerkiksi sitä, kuinka kauan arvokasva-tuksessa pidetään samanlaisia arvoja tärkeinä ja mihin suuntaan arvossa pidetyt kasvatus-arvot liikkuvat.
Yksi suurista teemoista vanhemmuuden diskursseissa, joita ei tässä tutkimuksessa analy-soitu, vaan rajattiin pois, oli muun muassa ”yhteisöllisen vanhemmuuden” diskurssi. ”Yh-teisöllisellä vanhemmuudella” viitaan perheen sosiaalisiin suhteisiin, sosiaalisiin verkos-toihin ja tukiverkosverkos-toihin, eli ikään kuin siihen, ketkä kaikki muut osallistuvat vanhem-muuteen vanhempien lisäksi. Aineistossa tuli esiin, että toimivan perhe-elämän kannalta oli tärkeää, että perheellä oli verkostot, jotka pystyivät tarvittaessa auttamaan lastenhoi-dossa ja perheeseen liittyvässä vastuussa. Monessa artikkelissa, esimerkiksi ”Sparraaja”
-artikkelissa, tuotiin esiin toive siitä, että yhteisöllisyyttä vanhemmuutta ja ”koko kylä kasvattaa meininkiä” saisi olla enemmän. Toisaalta aineistossa ”yhteisöllisen vanhem-muuden” mainintojen suuri määrä jopa yllätti.
Tässä aineistossa alkuperäisestä 44 lehdessä olleesta haastattelusta ja lopulliseen analyy-siin päätyneestä 26 haastattelusta vain yhdessä haastattelussa oli muu perhemuoto, kuin vähintään aluksi äidin, isän ja lapsen perhe, vaikka myöhemmin kyseessä olisi ollut ero-perhe tai vain toinen vanhemmista olisi jäänyt huoltajaksi. Tämä yksi haastattelu oli it-sellisen äidin haastattelu (Meidän Perhe 11/2020 ”Minä halusin sinut”), joka ei diskurs-siensa sisällön puolesta päätynyt lopulliseen analyysiin. Muutamissa haastatteluissa oli yksinhuoltajaäitejä, mutta taustalla oli olemassa isä. Artikkeleissa oli näin ollen puutteel-lista representaatiota monimuotoisista perheistä. Kun taas esimerkiksi Silvia Fargionin (2021) tekemässä tutkimuksessa diskursseissa löytyi suuressa määrin representaatiota muunlaisista perhemalleista kuin ydinperhemallista, jossa normalisoitiin muunkinlaisia perhemuotoja (Fargion 2021, 7). Sophie-Claire Valiquette-Tessierin, Marie Pier Vandet-ten ja Julie Gosselinin (2016) tutkimuksessa tuotiin esiin, että tilastojen valossa vanhem-pia ja perheitä ydinperhemallin ulkopuolelta on enemmän ja enemmän muun muassa
Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa ja muissakin maissa (Valiquette-Tessier, Van-dette & Gosselin 2016, 178).
Ydinperhemallilla tarkoitetaan perhettä, jossa on vanhempina äiti ja isä, jotka ovat men-neet naimisiin ensimmäistä kertaa, ja heillä on lapsi tai lapsia. Tutkimuksessa on kritisoitu sitä, että miksi muita perhemalleja ja muunlaista vanhemmuutta on tutkittu vähemmän, kuin ydinperheiden sisällä tapahtuvaa vanhemmuutta (Valiquette-Tessier, Vandette &
Gosselin 2016, 178.) Tässäkin tutkimuksessa tutkittiin diskursseista lähtökohtaisesti ydinperhemallien sisällä elävien vanhempien diskursseja, sillä ydinperhemallista poik-keavia monimuotoisia perheitä ei lehden haastatteluissa ollut paljoakaan. Jatkossa yksi mielenkiintoinen tutkimusaihe olisi tutkia sitä, millaisia diskursseja monimuotoisista per-heistä tuotetaan ja lisääntyykö monimuotoisten perheiden representaatio ja diskurssit Meidän Perhe -lehdessä ja muissa perhelehdissä tulevaisuudessa. Jos perheet esitetään lehdissä lähtökohtaisesti vain ydinperhemallin mukaisina, toisinnetaan vanhoja konstruk-tioita vanhemmuudesta.
LÄHTEET
Abele, Andrea E. & Daniel Spurk. 2011. “The dual impact of gender and the influence of timing of parenthood on men’s and women’s career development: Longitudinal findings.”
International Journal of Behavioral Development 35, 225–232.
Arendell, Terry. 2000. “Conceiving and investigating motherhood: the decade’s scholar-ship.” Journal of Marriage and Family 62:4, 1192–1207.
Beets, Gijs C. N., Aart C. Liefbroer & Jenny de Jong Gierveld. 1997. “Combining em-ployment and parenthood: A longitudinal study of intentions of Dutch young adults.”
Population Research and Policy Review 16, 457–474.
Bernhardt, Eva. 1993. “Fertility and employment.” European Sociological Review 9:1, 25–42.
Bernhardt Eva & Gayle Kaufman. 2012. “Gender, work and childbearing: couple analysis of work adjustments after the transition to parenthood.” Community, Work & Family, 18, 1–18.
Berg, Kristiina. 2008. Äitiys kulttuurisina odotuksina. Väestöntutkimuslaitoksen julkai-susarja D 48/2008. Helsinki: Väestöliitto.
Bianchi, Suzanne M. 2000. “Maternal employment and time with children: Dramatic change or surprising continuity?” Demography 37, 401–414.
Björnberg, Ulla. 2002. “Ideology and Choice between Work and Care: Swedish Family Policy for Working Parents.” Critical Social Policy 22:1, 33–52.
Bleijenbergh, Inge L., Marloes L. van Engen & Claartje J. Vinkenburg. 2012. “Othering women: fluid images of the ideal academic.” Equality, Diversity and Inclusion: An Inter-national Journal 32, 22–35.
Boeckmann, Irene, Michelle Budig & Joya Misra. 2011. “Work-family policies and the effects of children on women’s employment hours and wages.” Community, Work &
Family 14, 139–157.
Boje, Thomas P. 2006. “Working time and caring strategies. Parenthood in different fare states.” Teoksessa Politicising parenthood in Scandinavia: Gender relations in wel-fare states, toim. Anne Lise Ellingsaeter & Arnlaug Leira. Bristol: Policy Press, 195–216.
Borelli, Jessica L., Katherine S. Nelson-Coffey, Laura M. River, Sarah A. Birken, &
Corinne Moss-Racusin 2017a. “Bringing work home: gender and parenting correlates of work-family guilt among parents of toddlers.” Journal of Child and Family Studies 26:6, 1734–1745.
Borelli, Jessica L., Katherine S. Nelson, Laura M. River, Sarah A. Birken & Corinne MossRacusin. 2017b. “Gender differences in work-family guilt in parents of young chil-dren.” Sex Roles 76:5, 356–368.
Burr, Vivien. 2015. Social constructionism. New York: Routledge.
Böök, Marja-Leena. 2001. Vanhemmuus ja vanhemmuuden diskurssit työttömyystilan-teessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Cameron, Deborah & Ivan Panović. 2017. Working with written discourse. Los Angeles:
SAGE.
Cannito, Maddalena. 2020. “Beyond “Traditional” and “New”: An Attempt of Redefini-tion of Contemporary Fatherhoods through Discursive Practices and Practices of Care.”
Men and masculinities 23:3-4, 66–679.
Chouliaraki, Lilie & Norman Fairclough. 1999. Discourse in late modernity: rethinking critical discourse analysis. Edinburgh: Edinburgh University Press.
Coltrane, Scott. 2000. “Research on household labor: Modeling and measuring the social embeddedness of routine family work.” Journal of Marriage and Family 62, 1208–1233.
Conboy, Martin. 2010. Language of newspapers: Socio-historical perspectives. London:
Continuum.
Craig, Lyn. 2006. “Does father care mean fathers share? A comparison of how mothers and fathers in intact families spend time with children.” Gender & Society 20, 259–281.
Daly, Mary. 2013. “Parenting support: Another gender-related policy illusion in Europe?”
Women’s Studies International Forum 41, 223–230.
Dermott, Esther & Tina Miller. 2015. “More than the Sum of Its Parts? Contemporary Fatherhood Policy, Practice and Discourse.” Families, Relationships and Societies 4, 183–96.
Deng, Santino A. & Jay M. Marlowe. 2013. “Refugee resettlement and parenting in a different context.” Journal of Immigrant and Refugee Studies 11:4, 416–430.
Dow, Dawn Marie. 2016. “Integrated Motherhood: Beyond Hegemonic Ideologies of Motherhood.” Journal of Marriage and Family 78:1, 180–196.
Duncan, Simon, Rosalind Edwards, Tracey Reynolds & Pam Alldred. 2003. “Mother-hood, Paid Work and Partnering: Values and Theories.” Work, Employment and Society 17:2, 309–30.
Duvander, Ann-Zofie & Marie Evertsson. 2011. “Parental leave -possibility or trap? Does family leave length affect Swedish women’s labour market opportunities?” European So-ciological Review 27, 435–450.
Elder-Vass, Dave. 2012. The reality of social construction. Cambridge, UK; New York:
Cambridge University Press.
Eskola, Jari & Juha Suoranta. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Fargion, Silvia. 2014. “Synergies and tensions in child protection and parent support:
Policy lines and practitioners cultures.” Child and Family Social Work 19:1, 24–33.
Fargion, Silvia. 2021. “Representations of parenting and the neo-liberal discourse: par-ents' and professionals' views on child-rearing practices in Italy.” Journal of family stud-ies, (ahead-of-print), 1–17.
Forsberg, Hannele. 2003. ”Kriittistä näkökulmaa jäljittämässä.” Teoksessa Perhe mur-roksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä, toim. Hannele Forsberg & Ritva Nätkin.
Helsinki: Gaudeamus, 7–15.
Gergen, Kenneth. 2015. An invitation to social construction. London: Sage Publications Ltd.
Gerson, Kathleen. 1986. Hard choices: How women decide about work, career, and motherhood. Berkeley, CA: University of California Press.
Glass, Jennifer. 1992. “Housewives and employed wives: Demographic and attitudinal change, 1972-1986.” Journal of Marriage and Family 54, 559–569.
Goodall, Janet. 2021. “Parental engagement and deficit discourses: absolving the system and solving parents.” Educational review (Birmingham) 73:1, 98–110.
Gustafson, Per. 2006. “Work-related travel, gender and family obligations.” Work, Em-ployment and Society 20, 513–530.
Hakala, Juha T. 2018. ”Toimivan tutkimusmenetelmän löytäminen.” Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin. 1, Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutki-jalle, toim. Eila Aarnos & Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus, 11–23.
Hawkins, Alan J., Tomi-Ann Roberts, Shawn L. Christiansen & Christina M. Marshall.
1994. “An evaluation of a program to help dual-earner couples share the second shift.”
Family Relations 43, 213–220.
Hayghe, Howard V. 1990. “Family members in the work force.” Monthly Labor Review 113:3, 14–19.
Huttunen, Jouko. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Juva: PS-kustannus.
Jallinoja, Riitta. 2006. Perheen vastaisku. Familistista käännettä jäljittämässä. Helsinki:
Gaudeamus.
Johnson, Elizabeth M. & Ted L. Huston. 1998. “The perils of love, or why wives adapt to husbands during the transition to parenthood.” Journal of Marriage and Family 60, 195–204.
Jokinen, Arja, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. 2016. Diskurssianalyysi: teoriat, peruskä-sitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino.
Järviö, Nina. 2020. ”Translaki ja transpolitiikan nousu.” Teoksessa Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia: talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin, toim. Anna Elomäki & Johanna Kantola, Paula Koskinen Sandberg, Hanna Ylöstalo. Helsinki: Gaudeamus, 101–117.
Jørgensen, Marianne & Louise Phillips. 2002. Discourse analysis as theory and method.
London; Thousand Oaks, Calif.: Sage Publications.
Kangas, Emilia, Anna-Maija Lämsä & Suvi Heikkinen. 2017. “Father Managers (Un) Doing Traditional Masculinity.” Teoksessa Fatherhood in contemporary discourse: focus on fathers, toim. Anna Pilińska. Newcastle upon Tyne, UK: Cambridge Scholars Publish-ing, 17–30.
Kaźmierczak, Maria & Karol Karasiewicz. 2019. “Making space for a new role - gender differences in identity changes in couples transitioning to parenthood.” Journal of gender studies 28:3, 271–287.
Kelhä, Minna 2009. Vääränikäisiä äitejä? Ikä ja äitiyden yhteiskunnalliset ehdot. Hel-sinki: Helsingin yliopisto.
Kinnunen, Ulla, Kaisa Malinen & Katja Laitinen. 2003. ”Työn ja perheen yhteensovitta-minen: perheiden kokemuksia ja ratkaisuja.” Teoksessa Perhe-elämän paletti: Vanhem-pana ja puolisona vaihtelevassa arjessa, toim. Anna Rönkä, Kaisa Malinen & Tiina Lämsä. Jyväskylä: PS-kustannus, 125–147.
Kiviniemi, Kari. 2018. ”Laadullinen tutkimusprosessina.” Teoksessa Ikkunoita tutkimus-metodeihin. 1, Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle, toim.
Eila Aarnos & Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus, 195–208.
Kluwer, Esther S., José A. M. Heesink & Evert van de Vliert. 2002. “The division of labor across the transition to parenthood: A justice perspective.” Journal of Marriage and Family 64:4, 930–943.
Korvela, Pirjo. 2003. Yhdessä ja erikseen -perheenjäsenten kotona olemisen ja tekemisen dynamiikka. Helsinki: Stakes.
Lock, Andrew & Thomas Strong. 2010. Social constructionism: sources and stirrings in theory and practice. Cambridge, UK; New York: Cambridge University Press.
Lowe, Pam, Ellie Lee & Jan Macvarish. 2015. “Growing better brains? Pregnancy and neuroscience discourses in English social and welfare policies.” Health, Risk & Society 17:1, 15–29.
MacDermid, Shelley M., Ted L. Huston & Susan M. McHale. 1990. “Changes in mar-riage associated with the transition to parenthood: Individual differences as a function of sex-role attitudes and changes in the division of household labor.” Journal of Marriage and Family 52, 475–486.
Maclean, Emmalie, Brooke Andrews & Arena Eivers. 2021. “The Motherload: Predicting Experiences of Work-Interfering-with-Family Guilt in Working Mothers.” Journal of child and family studies 30:1, 169–181.
Mainland, Mike, Susan M. Shaw & Andrea Prier. 2017. “Parenting in an era of risk: Re-sponding to the obesity crisis.” Journal of Family Studies 23:1, 86–97.
Martin, Claude. 2017. “Parenting as a public problem in a neoliberal Era: A changing regime in France?” Journal of Comparative Family Studies 48:3, 303–314.
Maume, David J. 2006. “Gender differences in restricting work efforts because of family responsibilities.” Journal of Marriage and Family 68, 859–869.
McDonald-Harker, Caroline. 2016. Mothering in marginalised contexts. Narrative of women who mother in and through domestic violence. Toronto: Demeter Press.
McDonnell, Cadhla, Nancy Luke & Susan E. Short. 2019. “Happy Moms, Happier Dads:
Gendered Caregiving and Parents’ Affect.” Journal of family issues 40:17, 2553–2581.
Mederer, Helen J. 1993. “Division of labor in two-earner homes: Task accomplishment versus household maintenance as critical variables in perceptions about family work.”
Journal of Marriage and Family 55, 133–145.
Perälä-Littunen, Satu. 2007. “Gender Equality or Primacy of the Mother? Ambivalent Descriptions of Good Parents.” Journal of Marriage and Family 69:2, 341–351.
Peters, Eleanor. 2012. “I blame the mother: Educating parents and the gendered nature of parenting orders.” Gender and Education 24:1, 119–130.
Pilcher, Jane. 2000. “Domestic Divisions of Labour in the Twentieth Century: Change Slow A-Coming.” Work, Employment and Society 14:4, 771–80.
Potsi, Antoanetta, Antonella D’Agostino, Caterina Giusti & Linda Porciani. 2016.
“Childhood and capability deprivation in Italy: A multidimensional and fuzzy set ap-proach.” Quality and Quantity 50:6, 2571–2590.
Presser, Harriet B. 1989. “Can we make time for children? The economy, work schedules, and childcare: Population Association of America, 1989 Presidential Address.” Demog-raphy 26:4, 523–543.
Raley, Sara. Suzanne M. Bianchi & Wendy Wang. 2012. “When do fathers care? Moth-ers’ economic contribution and fathMoth-ers’ involvement in childcare.” AJS: American Jour-nal of Sociology 117, 1422–1459.
Raunio, Kyösti. 2004. Olennainen sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus.
Rönkä, Anna, Kaisa Malinen & Tiina Lämsä. 2009. ”Pikkulapsiperheiden arjen paletti.”
Teoksessa Perhe-elämän paletti: Vanhempana ja puolisona vaihtelevassa arjessa, toim.
Anna Rönkä, Kaisa Malinen & Tiina Lämsä. Jyväskylä: PS-kustannus, 11–19.