Vuorovaikutussuhteet ja muut ihmiset

Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet näyttäytyivät aineistossa tärkeässä asemassa tutkimus-teeman kannalta ajateltuna. Edellisessä kappaleessa ilmeni, että sosiaaliset suhteet ovat mer-kittävä asukkaan viihtyvyyteen vaikuttava tekijä. Lisäksi aineiston analyysissä selvisi, että samanaikaisesti sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on turvallisuus-kokemuksen muodostumisessa yksi avaintekijä. Tätä tukee myös Niemelän (2000) näkemys siitä, että turvattomuutta voidaan tarkastella ihmisten sosiaalisten suhteiden ja niiden laadun näkökulmasta. Tässä aineistossa sosiaaliset suhteet tukivatkin turvallisuuden muodostumista asuinalueella.

Tesomalla yhdeksästä haastatellusta asukkaasta seitsemälle sosiaaliset suhteet ja tutut ihmiset asuinympäristössä olivat tärkeitä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Sosiaalisista suhteista syntyi porukkaan kuulumisen tunne, ja lisäksi avun saaminen naapurilta tai tutulta koettiin helpommaksi. Toisaalta myös tiedonkulku parani ja siten erilaisiin tilanteisiin oli helpompi varautua. Lisäksi ympäristöstä muodostui erilainen kuva, kun ihmisiä tunsi alueella. (Ks.

myös Anttonen ym. 1980, 80–81; Koskela 2009, 106)

”… Niin on sillä kyllä merkitystä niillä sosiaalisilla suhteilla, että on hyvä tietää, että on lähellä joku semmoinen, keltä voi pyytää apua, jos tarvii.” (3 vuotta Te-somalla asunut 34-vuotias nainen)

Puolestaan Muotialan aineistossa sosiaaliset suhteet näyttäytyivät erilaisena kuin Tesoman aineistossa, kun tarkastellaan turvallisuuden kokemista. Haastatelluista henkilöistä neljä koki, että sosiaaliset suhteet vaikuttivat myönteisesti turvallisuudentunteeseen alueella. Viidelle sosiaaliset suhteet puolestaan vaikuttivat jossakin määrin turvallisuuden tunteeseen, mutta niillä ei kuitenkaan koettu olevan välitöntä vaikutusta turvallisuuden kokemiseen. Aineistosta voitiin kuitenkin nostaa esille havaintoja, joissa ilmeni, että sosiaaliset suhteet lisäävät turval-lisuutta. Sosiaaliset suhteet luovatkin tunteen siitä, että alueella asuu niin sanottuja kunnollisia ihmisiä. Esimerkiksi tuttujen kasvojen näkeminen, sosiaalisen kontrollin parantuminen ja tun-ne alueelle kuulumisesta lisäävät turvallisuudentuntun-netta.

Koko aineistosta voitiin havaita, että sosiaaliset suhteet lisäävät niiden asukkaiden turvalli-suudentunnetta, joille on syntynyt sosiaalisia suhteita alueella. Puolestaan taas ne, joille ei ole muodostunut sosiaalisten suhteiden verkostoa ja jotka eivät ole osallistuneet yhteistoimintaan asuinalueella, eivät koe sosiaalisten suhteiden vaikutusta turvallisuudentunteelle niin merki-tyksellisenä. Asukkaat eivät tunne oloaan turvattomaksi, vaikka sosiaalisia suhteita ei olekaan asuinalueella. Tätä tukee Funkin ym. (2007) näkemys siitä, että yhteiseen toimintaan osallis-tuminen ei ole sidoksissa koettuun turvallisuuden tunteeseen. Aineistossa asukkaat kuitenkin kokivat, että sosiaaliset suhteet lisäisivät viihtyvyyttä asuinalueella ja yhteisöllisyyden tuntua, joka parantaisi samalla yhteisestä ympäristöstä sekä muista asukkaista huolehtimista.

Kuten jo aiemmin tuli ilmi, molemmilta asuinalueilta kerätystä aineistosta voitiin päätellä, että asuinalueen tarjoamilla palveluilla, ympäristötekijöillä ja asuinalueen iällä on vaikutusta siihen, miten paljon sosiaalisia suhteita sekä yhteistoimintaa alueella on muodostunut. Kon-tekstilla on siis vaikutusta siihen, millaiseksi asukkaan sosiaalinen verkosto alueella muodos-tuu. Kuitenkaan kontekstin ei voida nähdä vaikuttavan siihen, miten sosiaaliset suhteet vaikut-tavat turvallisuudentunteeseen. Sosiaaliset suhteet lisäävät sekä Muotialassa että Tesomalla ainoastaan niiden asukkaiden turvallisuudentunnetta, joille sosiaalisia suhteita on muodostu-nut omalla asuinalueella. Tällöin voidaan päätellä, että sosiaalisten suhteiden vaikutus turval-lisuudentunteeseen on riippuvaista kontekstista ainoastaan niillä asukkailla, joilla sosiaalisia suhteita on muodostunut. Voidaan ajatella, että näille asukkaille asuinaluekonteksti mahdol-listaa sosiaalisten suhteiden muodostumisen ja samalla lisää heidän turvallisuudentunnettaan asuinalueella.

Toisaalta taas aineistosta voitiin havaita, että niiden asukkaiden, joille ei ole muodostunut sosiaalisia suhteita asuinalueella, turvallisuudentunne ei ole riippuvainen

asuinaluekontekstis-ta. He eivät koe asuinaluetta turvattomaksi, vaikka sosiaalisia suhteita ei ole muodostunut.

Tällöin voidaan ajatella, että kontekstitekijöillä ei ole vaikutusta heidän turvallisuudentuntee-seensa, koska myöskään se, ettei sosiaalisia suhteita ole syntynyt, ei vaikuta asukkaan turval-lisuudentunteeseen heikentävästi.

Sosiaalisiin suhteisiin liittyy myös niin sanottu naapuriapu. Jokainen haastatelluista niin Te-somalla kuin Muotialassakin kertoi, että heillä on mahdollisuus saada naapurilta tai muulta asuinalueen tutulta ihmiseltä apua, jos on tarvetta. Muotialassa kuitenkin esiin nousi havainto-ja, joiden mukaan on jokaisen ihmisen luonteesta riippuvaista, keneltä apua pyytää. Kaksi Muotialassa haastateltua asukasta kertoi, että niiltä, joihin taloyhtiössä on tutustunut voi pyy-tää apua, mutta tarvittaessa avun hakee mieluummin asuinalueen ulkopuoliselta henkilöltä kuin vieraalta ihmiseltä alueen sisältä:

” Nää tietyt keihin on tutustunut, niistä tavallaan semmosta, että jos ollaan pi-hassa ja tulee joku juttu, niin voi tulla käymään niin kun sisällä välillä. Että voi jättää lapset vähäksi aikaa, et sen tyyppistä. Ja jos jotain sattuu tarviimaan, niin voi kysäistä sattuuks teillä oleen. Mut ei sitten kovin helposti sitten sellaisilta, joita ei tunne. Ehkä se on semmoista suomalaista luonnetta, että ei kovin helpos-ti, että meenpäs nyt vaan lainaamaan tai kysymään. Ehkä se sitten, jos ei saa niitä tuttuja kiinni, niin sit sen hankkii, niin kun eri tavalla.” (6 vuotta Muo-tialassa asunut 37-vuotias mies)

Naapuriapu kuitenkin koettiin turvallisuuden kannalta tärkeäksi tekijäksi molemmilla alueilla.

Erityisesti sosiaalisten suhteiden ollessa asuinalueella hyvät naapuriavun merkitys turvalli-suuden kokemisessa korostui. Myös luottamus naapureihin koettiin tärkeänä molemmilla alu-eilla (ks. myös Kyttä ym. 2008, 78–79).

Sosiaalisiin suhteisiin ja muiden ihmisten vaikutukseen voidaan tässä yhteydessä liittää myös asukkaiden kokemukset maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten asukkaiden vaikutuksesta tur-vallisuudentunteeseen. Tesomalla haastatelluista henkilöistä kaksi mainitsi maahanmuuttaja-taustaisten asukkaiden luovan epävarmaa tunnetta ja toinen kertoi pelänneensä maahanmuut-tajataustaista naapuriaan:

” Täs yhtä miestä mä pelkäsin, kun meidän alakerrassa asui noita kosovolaisia.

Niiden vieraita, kun ne aina jyräs, huusi ja tempo, sitten ne metelöi yölläkin.

Mut ne on onneksi muuttanut pois meiltä. Ei tarvi sitäkään enää pelätä.” (37 vuotta Tesomalla asunut 67-vuotias nainen)

Puolestaan Muotialan alueella kerätystä aineistosta voitiin havaita, että kaksi haastateltavista suhtautui varauksellisesti ulkomaalaisiin henkilöihin ja heidän erilaiseen kulttuuritaustaansa.

He kokivat, että turvallisuutta parantaa se, että alueella ei ole erityisen paljon ulkomaalais-taustaisia asukkaita. Kuitenkin myönteisessä mielessä ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrään asuinalueella viittasi kaksi haastateltua. He kokivat hyväksi asiaksi, että alueella on sekoitettu keskenään ihmisiä, joilla on erilaiset etniset taustat. Heistä toisen mielestä se myös lisää turvallisuutta asuinalueella. Tesomalla puolestaan yksi haastatelluista henkilöistä ajatteli, että alueella ei ole maahanmuuttajia niin paljoa, että heihin liitettäviä epävarmuuden tunteita olisi tarvinnut alueella kokea.

On kuitenkin mahdollista päätellä, että maahanmuuttajien erilainen kulttuuritausta ja tavat aiheuttavat jossakin määrin epävarmuuden tunteita osalle haastateltavista. Erityisesti silloin, jos ulkomaalaistaustaisia henkilöitä ajatellaan olevan alueella paljon. Heitä ei kuitenkaan koe-ta välttämättä uhkaksi asuinalueella, mutkoe-ta niin sanottu erilaisuus aiheutkoe-taa epävarmuuden tunteita.

Rakenteellisella väkivallalla tarkoitetaan turvallisuuden olevan sidoksissa muun muassa etni-syyteen ja ihonväriin (Koskela 2009, 105). Tätä tukee myös Ahmedin (2003, 189) näkemys siitä, että pelko yhdistää mutta myös erottaa ihmisiä. Ahmedin mukaan pelko on myös tunne, joka on sitoutunut historiaan sekä yhteiskunnallisiin merkityksiin. Erilaisen kulttuurin koke-minen epävarmuustekijänä voidaankin liittää historiallisiin syihin ja yhteiskunnallisiin merki-tyksiin. Tässä tutkimuksessa asukkaat eivät kuitenkaan itse koe niin sanottua rakenteellista väkivaltaa, vaan aineisto tukee ajatusta, että rakenteellista väkivaltaa on olemassa esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia ihmisiä kohtaan. Aineistosta voitiin päätellä, että epävarmuutta aiheut-tavat erilaisten kulttuurien yhteensovittaminen ja niiden kanssa eläminen. Tällöin niin sanottu rakenteellinen väkivalta pysyy yllä, vaikka suunnittelussa pyrittäisiin edistämään erilaisten ihmisten sijoittumista asuinalueelle. Esimerkiksi Muotialan alueelle on asiantuntijahaastatte-lun mukaan pyritty sekoittamaan erilaisia ihmisiä tarjoamalla monenlaisia asumisvaihtoehto-ja, jotta sosiaalinen mosaiikkimaisuus toteutuisi. Tästä huolimatta asukashaastatteluissa tuli esille, että joillekin haastatelluille henkilöille erilaisten kulttuurien sekoittaminen aiheuttaa epävarmuuden tunteita.