Ympäristön piirteet ja ympäristösuunnittelu

5.2 Asukkaiden turvallisuuskokemukset

5.2.3 Ympäristön piirteet ja ympäristösuunnittelu

Ympäristön erilaiset piirteet ja ympäristösuunnittelu muodostavat yhden asukkaiden turvalli-suuskokemuksiin vaikuttavan teeman, joka voitiin nostaa aineistosta esille. Erilaiset asiat ym-päristössä ja alueella, kuten rakentaminen, rakennusten sijoittelu, valaistukset, kevyenliiken-teenväylät ja ympäristön avaruus, vaikuttavat asukkaiden turvallisuuskokemusten muodostu-miseen. Myös edellisessä luvussa käsitelty sosiaalinen kontrolli on osa ympäristönsuunnitte-lua. Nämä tekijät ovat yksi turvallisuuslähtöisten suunnitteluperusteiden osa CPTED-mallissa (ks. esim. Laitinen 2003, 16–27). Tutkimukseni aineistosta voitiin havaita tämän teeman mu-kaisia tekijöitä, joilla on vaikusta asukkaiden kokemaan turvallisuudentunteeseen asuinalueel-la.

Tesoman aineiston analyysissä ilmeni, että yleisilmeen parantaminen ja avaruus muun muassa Tesomajärven ja Vanamonpuiston alueilla lisäisi turvallisuutta alueilla. Avaruutta ja näky-vyyttä tulisi lisää, mikä kohentaisi alueiden viihtyisyyttä ja valoisuutta. Toisena tekijänä voi-daan mainita erilaisiin reitteihin, kevyenliikenteenväyliin ja yleiseen kuntoon liittyvät tekijät.

Neljä haastateltavaa mainitsi selvien ja hyvien reittien vaikuttavan turvallisuudentunteeseen.

Lisäksi Tampereen kaupungin tekemät katusuunnitelmat Virontörmään ja Ristimäenkadulle koettiin turvallisuutta lisääviksi tekijöiksi.

” Ja sitten tämmöisten yleisten alueiden, meillä on aivan fantastinen Tesoma-järven ympäristö, mutta todella niin olisi aika paljon tekemistä sen viihtysyyden vuoksi. Ja siellä kun on hyvä tää kevyen liikenteen väylien verkosto, niin sitten sitä Vanamon puistoa, joitakin puita siitä karsittua, että sais vähän avaruutta siihen. … Et siinä mielessä, et alueenahan Tesoma on ihan huippu ja jos sitä yleisilmettä vielä pystytään kohentamaan. Virontörmän ja Ristimäenkadun katu-suunnitelmat lisäisivät viihtyisyyttä. Just tämmösillä pienillä asioilla sitä yleis-ilmettä, kun kohennetaan. Ja sekin luo sitten taas tietyllä tapaa sitä turvallisuu-dentunnetta, kun valaistukset on kunnossa ja on siistit jalkakäytävät ja niin se yleisilme jo antaa sen hyvän fiiliksen. (6 vuotta Tesomalla asunut 52-vuotias nainen)

Muotialan aineistosta puolestaan havaittiin, että ympäristön suunnittelulla on merkittävä ase-ma asukkaiden turvallisuuskokemusten muodostumisessa asuinalueella. Kaikki haastatelluista henkilöistä oli sitä mieltä, että alueen avaruus, mataluus, rakennusten suuntaus ja näkyvyyksi-en muodostuminnäkyvyyksi-en sekä se, ettei alueella ole pimeitä paikkoja, vaikuttavat myönteisellä taval-la asuinalueen turvallisuuteen. Voidaankin päätellä, että kontekstitekijät eivät vaikuta siihen, onko ympäristösuunnittelulla merkitystä turvallisuudentunteeseen asuinalueella. Sekä Muo-tialassa että Tesomalla asukkaat kokivat, että alueen ja reittien avaruus, hyvät näkyvyydet sekä rakennusten sijoittelu vaikuttavat turvallisuudentunteen lisääntymiseen asuinalueella.

Nykyisin suositaan rakentamisessa niin sanottua tiivistä ja matalaa rakentamistapaa. Tesoman aineiston analyysissä kuitenkin ilmeni erilaisia näkemyksiä sille, miten tiivis ja toisaalta taas väljä rakentaminen vaikuttaa turvallisuudentunteeseen asuinalueella. Tesomalla haastatelluista henkilöistä kaksi henkilöä koki, että laajat ja väljät asumistilat sekä alueen sisäinen rakenne vaikuttaa turvallisuudentunteeseen myönteisellä tavalla. Toisin sanoen väljän rakentamisen koettiin lisäävän turvallisuudentunnetta alueella. Yksi haastatelluista tesomalaisista puoles-taan kertoi tiiviyden ja sen, että kaikki on lähellä lisäävän turvallisuudentunnetta Tesomalla.

Asuinalueen tiiviyteen ja avaruuteen liittyvät tekijät näyttäytyivät kuitenkin Muotialan aineis-tossa merkittävämpänä kuin Tesomalla. Tähän saattaa olla syynä se, että alue ei ole vielä ko-konaisuudessaan valmis ja rakentamisen tiiviyttä voidaan seurata sekä siihen saattaisi olla mahdollista myös vaikuttaa. Aineistosta ilmenikin, että alueella on kerätty esimerkiksi adres-sia liian tiivistä rakentamista vastaan. Kokonaisuudessaan kuitenkin Muotialan aluetta pidet-tiin avarana ja lisäksi ensimmäisessä vaiheessa kaavoitettu puoli Hallilantiestä koetpidet-tiin sopi-van väljästi rakennetuksi. Kuitenkin neljä haastateltua asukasta pelkäsi, että Hallilantien toi-sesta puolesta tulee liian ahdas, jolloin myös ongelmia saattaisi syntyä alueelle:

”Joo no toi, kun seuraa tota kun rakennetaan tohon, että rakennetaan vähän lii-an tiheeseen. Se ei oo kyllä, tontit on vähän liilii-an pieniä. Se ei oo kyllä mikään hyvä asia. Siihen, miten se vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa se, minkälaista porukkaa on niin kuin muuttamassa alueelle, vähän se siitä riip-puu.” (Vuoden Muotialassa asunut 61-vuotias nainen)

Toisaalta myös kaksi haastateltavaa koki, että tiivis rakentaminen parantaa turvallisuudentun-netta asuinalueella, koska tällöin sosiaalinen kontrolli, valvonta ja avun saaminen läheltä hel-pottuu:

” … Että se pelkkä valohan ei riitä. Vaan nää näköesteet ja sokkeloisuudet ja nää niin kun. Et vaikka talot on tiiviisti yhdessä niin kaduthan on silleesti auki.”

(5 vuotta Muotialassa asunut 39-vuotias mies)

Asuinalueen tiiviyteen ja avaruuteen liittyviin tekijöihin voidaan liittää Newmanin näkemys vierekkäisten alueiden väliin jätettävästä turvallisuutta lisäävästä vyöhykkeestä (Laitinen &

Aromaa 2005, 90–99). Myös rakennusten sijoittelu ja asuinalueen elävöittäminen (Jacobs 1961; Newmann 1977) on mahdollista liittää asuinalueen tiiviyteen. Voidaan olettaa, että teo-rioissa tiiviyden ja alueen elävyyden ajatellaan lisäävän sosiaalista kontrollia ja sitä kautta turvallisuudentunnetta asuinalueella. Toisaalta Newmanin (1977) näkemyksen alueiden välei-hin jätettävistä turvallisuutta lisäävistä vyöhykkeistä voidaan ajatella viittaavan siihen, että asuinalueella tarvitaan myös väljyyttä ja avaruutta. Tämän voidaan nähdä lisäävän samalla näkyvyyksien muodostumista alueella. Näin voidaankin päätellä, että koko aineistosta ilmen-neet erilaiset näkemykset tiiviydelle ja avaruudelle asuinaluekontekstissa tukevat tässä tutki-muksessa hyödynnettyjä näkökulmia CPTED-mallista.

Myös valaistuksen voidaan ajatella olevan tärkeä tekijä asukkaiden turvallisuuden kannalta.

Tämän tutkimuksen asiantuntijahaastattelussa tuli ilmi, että valaistuksen riittävyys ja miellyt-tävyys parantavat asukkaiden viihtyvyyttä ja samalla myös turvallisuuden kokemista alueella.

Aineistosta tehdyt havainnot tukevat tätä ajatusta, sillä Tesomalla kerätyssä aineistossa pääosa vastaajista oli sitä mieltä, että valaistus lisää turvallisuutta. Ainoastaan yksi asukas kertoi, ettei valaistuksella ole välttämättä niin suurta merkitystä, sillä hän ei pelkää pimeää. Muo-tialan alueella puolestaan kaikki haastatteluun osallistuneet henkilöt kokivat valaistuksen pa-rantavan turvallisuutta alueella. Voidaankin sanoa, että valaistus parantaa asukkaan turvalli-suudentunnetta kontekstitekijöistä riippumatta.

Puolestaan valaistuksen määrä ja laatu koettiin kummallakin asuinalueella pääsääntöisesti hyväksi. Tesomalla kuitenkin kahden haastatellun mielestä valaistuksessa on puutteita. Muu-ten koko aineistossa valaistuksen määrään ja laatuun oltiin tyytyväisiä. Muotialan alueella kaksi haastateltavaa kuitenkin ajatteli, että käytetty valaisintyyppi ja niin sanottu oranssi valo ei valaise parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä huolimatta valaistus koettiin miellyttävänä ja riittävänä.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin roskien, graffitien ja rikottujen paikkojen vaikutusta turvallisuudentunteeseen. Roh´n ja Oliverin (2005) sekä McCrean ym. (2005) mukaan yleinen

siisteys parantaa turvallisuuden kokemista alueella. Aineistosta tehtyjen havaintojen mukaan Tesomalla roskaamista esiintyy huomattavan paljon, graffiteja ja rikottuja paikkoja puolestaan jonkin verran, mutta näillä tekijöillä ei ole vaikutusta asukkaiden turvallisuudentunteeseen.

Tesomalla asukkaat kokivatkin niiden vaikuttavan viihtyisyyteen, mutta ei turvallisuudentun-teen muodostumiseen. Muotialan alueella puolestaan roskia, graffiteja ja rikottuja paikkoja ei ollut havaittu lähes laisinkaan. Viisi haastateltua oli sitä mieltä, että siisteys parantaa turvalli-suuden kokemista alueella. Toisaalta taas puolet Muotialan vastaajista pohti siisteyden paran-tavan viihtyisyyttä alueella mutta ei turvallisuudentunnetta.

Voidaankin päätellä, että siisteydellä ei ole suurta merkitystä turvallisuuden kokemisessa asuinalueella. Aineistosta tehdyt havainnot eivät siis tue Roh´n ja Oliverin (2005) sekä Mc-Crean ym. (2005) näkemyksiä siisteyden vaikutuksesta turvallisuuden tunteeseen. Tämän tut-kimuksen aineistosta oli kuitenkin mahdollista päätellä, että silloin, kun alue koetaan siistinä ja viihtyisänä, sen ajatellaan parantavan myös turvallisuuden kokemista alueella. Voidaan ajatella, että siisteys on turvallisuutta tukeva seikka, mutta ei kielteisellä tavalla turvallisuutta vähentävä tekijä asuinalueella.

Asuinalueen siisteyteen ja sen vaikutukseen asukkaan turvallisuudentunteeseen voidaan liittää myös Horellin (1982, 169–181) ja Mannisen (2000, 17–19) näkemykset. He kirjoittavat, että jos asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen julkisiin tiloihin, silloin myös alueesta huolehditaan helpommin. Tutkimukseni aineistossa tämä tuli ilmi Tesoman asuinalueen osal-ta. Tesoman alueella haastatelluista yhdeksästä asukkaasta kahdeksan osallistui aktiivisesti jonkinlaiseen toimintaan, jolla pyritään kehittämään asuinaluetta. Samalla he kaikki osallis-tuivat jossakin määrin myös asuinalueensa siistinä pitämiseen ja siellä järjestettävään talkoo-työhön. Horellin (1982, 169–181) ja Mannisen (2000, 17–19) ajatukset siitä, että osallistumi-nen ja kiinnostus omaa asuinaluetta kohtaan lisää myös sosiaalista kontrollia ja turvallisuu-dentunnetta asuinalueella, tukee Tesoman aineistosta tehtyjä päätelmiä. Tesoman aktiiviset asukkaat kokivat olonsa alueella pääsääntöisesti turvalliseksi. Toisaalta voidaan myös todeta, että yksi haastateltu asukas, joka ei ollut aktiivisessa toiminnassa mukana, ei kokenut oloaan alueella turvattomaksi.

Kuitenkaan Muotialan aineistosta ei voitu nostaa esille Horellin (1982, 169–181) ja Mannisen (2000, 17–19) ajatuksia. Lukuun ottamatta adressin keräämistä liian tiivistä rakentamista vas-taan Muotialassa ei ole syntynyt aktiivista toimintaa ympäristön kehittämiseksi. Tähän voi-daan ajatella olevan syynä se, että alue on iältään nuori eikä kehittämistyöhön ole ollut

tarvet-ta. Voidaankin päätellä, että asuinalueen iällä ja muilla viihtyvyys- sekä ympäristötekijöillä on vaikutusta siihen, millaista toimintaa alueelle muodostuu. Toisaalta se vaikuttaa myös sa-malla siihen, vaikuttavatko osallistuminen ja ympäristöstä huolehtiminen asukkaan turvalli-suuden kokemiseen.

5.2.4 Häiriökäyttäytyminen ja liikennevaarat asuinalueella

Erilaiset häiriökäyttäytymiset ja sosiaaliset ongelmat asuinympäristössä voivat vaikuttaa asukkaiden turvallisuudentunteiden muodostumiseen. Kuten koetun turvattomuuden kaaviosta (ks. KUVIO 4) ilmenee, sosiaalinen epäjärjestys on yksi turvattomuutta aiheuttava tekijä. Häi-riökäyttäytyminen viittaa käyttäytymisnormien ja sosiaalisen kontrollin puuttumiseen sekä viranomaisten kyvyttömyyteen puuttua ongelmiin. (Roh & Oliver 2005 sekä McCrea ym.

2005)

Tesoman aineistosta voitiin päätellä, että häiriökäyttäytymisellä on jonkinlaista vaikutusta turvallisuudentunteeseen Tesoman alueella. Tesomalla toteutetuissa haastatteluista seitsemäs-sä tuli esille niin sanottu nuorten mopoilu ja mopojengikäyttäytyminen Tesoman liikekeskuk-sella. Tämä johtui siitä, että kyseessä oleva mopokäyttäytyminen, oli noussut esille kesällä 2009. Aihe oli asukkaille edelleen ajankohtainen ja erityisesti asia pohditutti heitä ajatellen seuraavaa kesää 2010.

Tesoman aineiston analyysissä kävikin ilmi, että kahdelle vastaajista nuorisojengit liikekes-kuksella vaikuttavat turvallisuudentunteeseen heidän liikkuessaan samanaikaisesti mopojen-gien kanssa. Molemmat näistä vastaajista olivat miespuolisia henkilöitä. Viisi naispuolista vastaajaa puolestaan oli kuullut tai itse huomioinut nuorisokokoontumisen, mutta heitä nuor-ten toiminta ei häirinnyt. Tehtyjen havaintojen mukaan ominaista aineistolle kuinuor-tenkin oli, että nuorison mopoilua, kokoontumista ja siihen liittyvää epämiellyttävää käytöstä korostet-tiin, mutta omaan turvallisuuteen sen ei koettu vaikuttavan. Toisaalta asukkaat kokivat myös, että kyseinen käyttäytyminen vaikuttaa muiden turvallisuuteen hyvin paljon. Lisäksi aineis-tosta nousi esille, että kokoontuminen koetaan väliaikaisena ilmiönä ja se, miten jokainen sen kokee, on yksilöllistä.

” Niin siinä liikekeskuksella kesälläkin kokoontuu se mopoporukka, niin muahan se ei häiritse täällä, paitsi silloin kun mä olen liikenteessä siellä, niin se häirit-see. Kun nehän ajaa kun päättömät kanat siellä. Ja sitten kun ne vetää siellä-niitähän ne häirittee siellä, kun on ne kerrostalot siinä, kun ne vetää kulmat,

ve-telee parvekkeiden alta ja pitkin pihoja ja, niitä on 30–35 sitten aina, kun Länsi-portti menee kiinni yhdeksältä. Niin sitten ajelee siellä pitkin Länsiportin parve-kealuetta ja kaikkee, ja tehdään ja tullaan ne raput, niin ne sanookin, että kyllä se on semmoista menoa sitten. … Niin joo, ei mulla jos mulla on polkupyörä mukana niin ei mulla mitään, mä pääsen siitä reippaasti, mutta jos oot kävellen ja yksin, niin eihän sitä yhtään tiedä, kun takaapäin voi joku tulla ja mennä ja sorkalla kaataa, tulee vauhdilla, kun nehän ei välitä mitään.” (40 vuotta Teso-malla asunut 66-vuotias mies)

Lisäksi Tesomalla kerätyssä aineistossa mainittiin erilaiset kokoontumiset esimerkiksi uima-rannoilla ja muutama vuosi sitten kirkon edustalla. Näiden erilaisten kokoontumisten koettiin pääasiassa vaikuttavan viihtyvyyteen ja luovan niin sanottua epävarmuutta ja epämiellyttäviä kokemuksia ohikulkiessa. Kokoontumisten hallitsemiseen kaksi haastateltavaa toivoi apua poliisilta. Aineistosta ilmeni myös, että liikekeskuksella olevan ravintolan edustalla olevat asiakkaat saavat aikaan epävarmuuden tunteita. Neljä haastateltavaa mainitsi, että he kiertävät nämä joukot kauempaa, koska ovat kuulleet puheita huumeidenkäytöstä kyseisessä paikassa.

Myös yksi asukas koki uhaksi taloyhtiössä asuvat huumeidenkäyttäjät. Lisäksi aineistosta ilmeni, että itsensäpaljastaja, joka on liikkunut Tesomajärven ympäristössä 1970-luvulta alka-en, pelottaa haastatelluista yhtä naishenkilöä. Myös muissa haastatteluissa kerrottiin, että it-sensäpaljastaja pelottaa naispuolisia henkilöitä alueella.

Tesoman aineistosta voitiinkin päätellä, että häiritsevä käyttäytyminen ja erilaiset sosiaaliset ongelmat, kuten alkoholismi ja huumeidenkäyttö, vaikuttavat asukkaiden turvallisuudentun-teisiin. Nämä havainnot siis tukevat Roh´n ja Oliverin (2005) sekä McCrean ym. (2005) nä-kemyksiä häiriökäyttäytymisen vaikutuksesta koettuun turvattomuuteen ja sitä kautta asuk-kaan turvallisuudentunteeseen asuinalueella.

Tesoman aineistoa analysoitaessa kävi kuitenkin ilmi, että omalla käyttäytymisellä ja liikku-misella voidaan varautua mahdolliseen epämiellyttävään tai vaaralliseen tilanteeseen joutu-mista. Vaikka asukkaat eivät suoranaisesti pelkäisi häiritsevää käyttäytymistä, siihen siitä huolimatta varaudutaan tietyllä tasolla, ja siten se vaikuttaa turvallisuuskokemuksen muodos-tumiseen. Aineistosta voitiin havaita, että Tesoman niin kutsuttu mopojengi-ilmiö, oli monelle asukkaalle merkittävä, koska kyseistä käyttäytymistä ei ollut ennen havaittu. Mopokokoon-tumisesta puhutaan alueella paljon, ja siksi siitä on muodostunut monille asukkaille tärkeä

teema. Moni asukas ei kuitenkaan välttämättä koe sen vaikuttavan omaan turvallisuuteensa, mutta muiden ihmisten turvallisuutta sen koetaan uhkaavan.

Puolestaan Muotialassa häiritsevää käyttäytymistä ei asuinalueella koettu esiintyvän. Kol-masosa haastateltavista koki, että on hyvä, että alueella ei ole niin sanottua lähiöravintolaa tai lähikauppaa, koska se aiheuttaisi häiritsevää käyttäytymistä ja mahdollisesti niin kutsuttua kokoontumista alueelle. Tämä oli myös tekijä, jonka koettiin lisäävän turvallisuudentunnetta alueella. Yksi asukas puolestaan, joka asui asumattoman tontin vieressä, jossa oli ennen niin sanottua hökkelirakentamista, koki kyseisen alueen turvattomaksi. Tontilla oli asunut alkoho-lisoituneita asukkaita ja tyhjä sekä pimeä tontti tuntui pelottavalta. Myös toinen haastateltava viittasi kyseisen tontin asukkaisiin, jotka hänen vaimonsa oli kokenut hieman epämääräisiksi.

Niin sanotut hökkelirakennukset on nykyisin purettu ja alueelle ollaan rakentamassa uusia asuntoja. Lisäksi yksi haastateltava koki Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen asukkaan herättäneen huomiota erilaisuudellaan. Tätä ei kuitenkaan koettu pelottavana tekijänä asuin-alueella.

Muotialan aineistosta onkin mahdollista päätellä, että asuinalue koetaan rauhalliseksi ja sen ajatellaan myös olevan yksi turvallisuutta lisäävä tekijä alueella. Epävarmuutta kahdelle asukkaalle loivat Nekalassa sijaitsevat kaupungin vuokratalot ja väliaikaisasunnot. Suoranai-sesti nämä eivät vaikuttaneet asukkaiden turvallisuuskokemuksiin Muotialan asuinalueella, mutta liikuttaessa Nekalan ohi, alue koettiin turvattomaksi. Koko aineistosta tehdyistä ha-vainnoista voidaan nostaa esille, että häiriökäyttäytyminen asuinalueella luo asukkaille epä-varmuuden tunteita ja vaikuttaa muun muassa liikkumiseen alueella. Vaikka asukkaat eivät pelkäisi häiritsevää käyttäytymistä, siitä huolimatta sitä ei koeta miellyttävänä ja epämääräisiä tilanteita pyritään välttämään.

Tutkimukseni asuinalueet eroavatkin toisistaan hyvin paljon, ja kontekstitekijöillä voidaan ajatella olevan tärkeä merkitys siihen, kuinka paljon ja minkälaista häiriökäyttäytymistä alu-eella esiintyy. Esimerkiksi alueen koko, asukasmäärä ja palvelurakenne vaikuttavat suuresti häiriökäyttäytymisen esiintymiseen. Aineistosta voitiin kuitenkin huomata, että mikäli häiriö-käyttäytymistä havaitaan alueella, se aiheuttaa epävarmuuden tunteita alueen asukkaille asuinalueesta riippumatta.

Häiriökäyttäytymisen ja erilaisten sosiaalisten ongelmien on jo aikaisemmin todettu vaikutta-van asukkaan turvallisuudentunteeseen (Roh & Oliver 2005; McCrea ym. 2005). Aineistosta

tehdyt päätelmät siis tukevat jo aiemmin esitettyjä näkökulmia. Kuviosta 4 nähdään, että tässä tutkimuksessa koettu turvattomuus muodostuu fyysisestä ja sosiaalisesta turvattomuudesta sekä liikenneturvattomuudesta. Liikenneturvattomuutta voidaankin käsitellä häiriökäyttäyty-misen rinnalla, sillä se vaikuttaa asukkaiden turvallisuudentunteisiin ollen yhdenlaista häirit-sevää käyttäytymistä. Aineistosta ilmenikin, että liikenne ja sen aiheuttamat vaarat ovat osa asukkaiden turvallisuuskokemusten muodostumista asuinalueilla. Liikenteen ja liikennekäyt-täytymisen voidaan siis sanoa olevan merkittävä turvallisuuskokemukseen vaikuttava tekijä asuinalueilla.

Tesomalla neljä haastateltavaa koki liikenteen olevan ongelma ja viihtyisyyttä sekä turvalli-suutta vähentävä tekijä asuinalueella. Erityisesti lasten, mutta myös vanhusten ja oman turval-lisuuden kannalta ajateltuna liikennemäärien kasvaminen, rekkaliikenne, ylinopeutta ajaminen ja suojatiekäyttäytyminen koettiin vaaralliseksi. Kolme haastatteluun osallistunutta kertoi pel-käävänsä liikennettä Tesomalla.

” Autoilijoita on sekä liikaa, että ne on vaarallisia. Tää nyt on keskusteltu laa-jemmaltikin, mutta tossa Ristimäenkadun ja Tesomankadun risteys on aika hurja paikka. Ja sit myös tuolla liikekeskuksella, mutta ei se niin, kun siellä on ne va-lot. Mut tosta kuitenkin lapset kulkee kouluun ja muuta ja autoilijat ei kyllä yh-tään pysähdy tohon risteykseen. Ne vaan paahtaa suoraan siitä, se on aika pe-lottavaa.” (3 vuotta Tesomalla asunut 34-vuotias nainen)

Liikenneturvallisuus koettiin myös Muotialassa turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä. Viisi Muotialassa haastateltua henkilöä koki liikenteen epävarmuustekijänä mutta myös pelottavana asiana alueella. Vaarallisina paikkoina koettiin liikenne Muotialantiellä, ylitykset Hallilantiel-lä ja liikenne pihateilHallilantiel-lä erityisesti lasten kannalta ajateltuna. Aineistosta tehdyistä havainnois-ta onkin mahdollishavainnois-ta päätellä, että liikenneturvallisuus on tärkeä osa turvallisuuskokemuksen muodostumista asuinalueilla. Tätä tukee Kytän ym. (2008, 84) määritelmä siitä, että liikenne-turvallisuus voidaan luokitella yhdeksi turvattomuuden kokemisen osaksi (ks. KUVIO 3).

5.2.5 Henkilökohtaiset ja yksilölliset tekijät

Aikaisemmin tässä tutkimuksessa on tullut ilmi, että turvallisuuskokemukset ovat jokaisen henkilökohtaisia kokemuksia ja usein esimerkiksi sukupuoleen, ikään tai kulttuuritaustaan sidottuja (ks. esim. Niemelä ja Lahikainen 2000, 9–10; Koskela 2009, 105; Roh & Oliver 2005). Aikaisemmin viitattiin myös Koskelan (2009, 103–107) määritelmään turvallisuudesta

koettuna ja henkilökohtaisena käsitteenä. Koskela lainasi eri tutkijoita (Pantazis 2000; Kern 2005; Jackson ym. 2008), joiden mukaan turvallisuuskokemukset ovat sidoksissa ihmisen omiin elämänkokemuksiin mutta myös niihin yhteyksiin, joita yksilöllä on erilaisiin yhteisöi-hin.

Myös tämän tutkimuksen aineistosta ilmeni, että turvallisuuskokemukset ovat yhteydessä su-kupuoleen, ikään ja esimerkiksi yksilöllisiin tekijöihin. Esimerkiksi Tesomalla naisista vain yksi kertoi nauttivansa yksinolosta metsässä pimeällä. Kaikki miespuoliset henkilöt (3) taas kokivat, että fyysinen koko suojaa heitä ja antaa mahdollisuuden puolustautua. Kaksi naisasu-kasta puolestaan ei pääasiassa liiku ollenkaan pimeällä tai ilta-aikaan Tesomalla.

”Valaistus on nykyään aika kehnoa, että en todellakaan kulje siellä valaisun ai-kana. … Pimeällä en nykyään liikukaan enää. Ikä ja terveys on siinä esteenä hiukan.” (37 vuotta Tesomalla asunut 67-vuotias nainen)

Myös Muotialan aineistosta voitiin päätellä, että sukupuolella ja yksilöllisillä tekijöillä on vaikutusta turvallisuuskokemusten muodostumiseen. Esimerkiksi kolme Muotialan naisvas-taajista mainitsi, että Vihiojan lenkkipolun suojaisat ja valaisemattomat kohdat ovat pimeällä pelottavan tuntuisia. Toisaalta myös yksi mieshenkilö koki reitin epämiellyttäväksi mutta ei kuitenkaan pelottavaksi. Lisäksi Muotialan alueella yksi haastatelluista ei liiku pimeän aikaan laisinkaan henkilökohtaisten kokemusten vuoksi. Tämä tukee aikaisemmassa tutkimuskirjalli-suudessa esille tulleita näkemyksiä siitä, että niin sanotulla välillisellä uhrikokemuksella on merkitystä ihmisen turvallisuudentunteeseen (Kyttä ym. 2008, 74–75) Miespuoliset henkilöt puolestaan eivät kokeneet alueella liikkumista laisinkaan pelottavana.

Koko aineistosta on kuitenkin mahdollista nostaa esille havaintoja, joiden mukaan yksilöllisil-lä tekijöilyksilöllisil-lä ei ole niin suurta merkitystä Muotialan alueella kuin Tesomalla. Vaikka yksilölli-set ja henkilökohtaiyksilölli-set syyt vaikuttavat jollakin tasolla myös Muotialassa asukkaiden miseen, liikkuminen ja alue koettiin kuitenkin hyvin turvallisena alueella. Kokonaan liikku-misen estivät henkilökohtaiset syyt yhdellä henkilöllä, mutta muut uskalsivat liikkua alueella vapaasti myös pimeän aikaan. Esimerkiksi myös ikääntyneiden ihmisten liikkuminen koettiin alueella turvalliseksi.

Kaufmann (1970, 340) määrittelee turvallisuuden inhimillisen ja sosiaalisen arvon siten, että ihmiset luottavat rikollisuutta tapahtuvan mahdollisimman vähän. Tätä määritelmää voidaan-kin soveltaa myös Muotialan alueeseen, sillä liikkuminen alueella koettiin yleisesti

turvalli-seksi, jolloin asukkaat luottavat rikollisuuden vähäiseen määrään. Aineistosta voidaan myös nostaa esille havaintoja, joiden mukaan ilkivaltaa ja rikollisuutta on asukkaiden kokemusten mukaan ollut hyvin vähän alueella. Myös tämän voidaan katsoa tukevan turvallisuuden inhi-millistä ja sosiaalista arvoa sekä sitä kautta alueella liikkumista.

Yksilöllisiin tekijöihin voidaan luokitella lisäksi asukkaan oma käyttäytyminen, elämänko-kemus ja omat asenteet. Tesomalla yhdeksästä haastateltavasta neljä mainitsi näiden tekijöi-den vaikuttavan turvallisuutekijöi-den muodostumiseen alueella. Se, että tuntee oman ympäristönsä ja miten itse käyttäytyy suhteessa muihin ihmisiin, luo turvallisuutta asuinalueella. Myös Muotialassa yksi haastateltava koki, että omalla ympäristötuntemuksella on myönteistä vaiku-tusta turvallisuuskokemuksen muodostumiseen. Nämä kokemukset tukevat Koskelan (2009, 105–106) näkemystä oman ympäristön tuntemisesta ja sen myönteisestä vaikutuksesta turval-lisuudentunteeseen.

5.2.6 Yhteiskunnalliset syyt ja tulevaisuuden epävarmuustekijät

Pelot ja pelon kokeminen ovat yksi osa turvallisuuskokemusta. Siihen, mitä kukin yksilö pel-kää, vaikuttaa monet erilaiset seikat. Niemelä ja Lahikainen (2000, 9–10) kirjoittavatkin, että turvattomuusajattelu on muuttunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Nykyisin turvattomuu-den pääaiheuttajat ovat maailmanlaajuisia, kuten maailmantilanteeseen, ympäristöön tai kult-tuurin arvoihin sidottuja.

Turvallisuuden kokemiseen vaikuttavat yhdeltä osalta globaalit tekijät, jotka aikaansaavat erityisesti turvattomuutta. Vastakohtana globaaleille tekijöille ovat niin sanotut läheiset asiat, jotka puolestaan lisäävät turvallisuutta. Jos kuitenkaan läheiset asiat eivät ole kunnossa, ne luovat turvattomuutta, ja puolestaan globaalien asioiden ollessa hyvin, ne eivät aikaansaa tur-vallisuutta. Näitä läheisiä asioita, joita voivat olla esimerkiksi ihmissuhteet, nimitetään posi-tiiviseksi turvallisuudeksi eli turvallisuutta lisääväksi turvallisuuskehäksi. Puolestaan taas globaaleita kysymyksiä ja ympäristöasioita voidaan kutsua turvattomuutta vähentäväksi tur-vallisuuskehäksi eli negatiiviseksi turvallisuudeksi. (Niemelä & Lahikainen 2000, 9–10)

In document Asuinaluesuunnittelu asukkaiden turvallisuudentunteiden tukijana - Tapaukset Muotiala ja Tesoma (sivua 52-0)