Viihtyisyyteen vaikuttavat tekijät

Viihtyisyyden ajatellaan olevan yksi tekijä asukkaan turvallisuuskokemuksen muodostumi-sessa. Toisaalta viihtyisyys vaikuttaa merkittävästi myös siihen, miten asukas kokee asuinalu-eensa. Tutkimuksen asiantuntijahaastattelussa ilmeni, että viihtyisyys on yksi niistä tekijöistä, joiden avulla asukkaiden turvallisuuskokemuksia pyrittiin parantamaan Muotialassa. Toisaalta myös Tesoman hankkeessa tavoitteena oli viihtyisyyden parantaminen. Alueella viihtyminen lisää siis mahdollisesti myös turvallisuudentunnetta. Luvussa 5.2 ilmenee, että osasta viih-tyisyystekijöistä voidaan havaita yhteys myös turvallisuudentunteeseen.

Tesomalta kerätyn aineiston analyysissä havaittiin, että lähes kaikki haastatteluun osallistu-neet kokivat alueen kattavat palvelut ja luontotekijät viihtyisyystekijöinä.

”Tää luonnonmukainen piha, puita pihassa ja tilava piha. En mistään hinnasta muuttaisi Hervantaan niihin sumppupihoihin. En todellakaan. Ja uimaranta on ihan lähellä. Ja hiihtoladut on tästä lähellä. … Koulut lähellä, lääkärit ja aptee-kit on kaikki tässä niin kun Tesomalla. Kaupat.” (37 vuotta Tesomalla asunut 67-vuotias nainen)

Tesoman aineistosta ilmeni myös, että rakentamiseen liittyvät seikat, kuten rakennuskannan mataluus ja väljyys, lisäävät viihtyvyyttä alueella. Rakennuskanta koettiinkin pääsääntöisesti matalaksi. Toisaalta myös sosiaaliseen kanssakäymiseen, tuttuihin ihmisiin ja yhteisöön vii-tattiin viihtyisyystekijöitä kysyttäessä. Vastaajista kaksi mainitsi, että viihtyisyyttä lisää se, että alueella asuu niin sanottuja tavallisia ihmisiä.

Puolestaan Muotialan viihtyisyystekijöistä tärkeimpinä koettiin persoonallinen rakennustyyli ja matala rakentaminen, puistojen ja luonnon läheisyys sekä rauhallisuus.

”Se mistä mää tykkäsin, kun talot on uusia ja täällä on miun mielestä kivat väri-tykset näissä taloissa, sellaisia murrettuja värejä, ruosteentruskeeta. Ei oo semmoista samanlaista taloo kaikki, vaan on niin kuin hyvin erilaisia nää ra-kennukset ja kerrostalot on aika pieniä loppujen lopuksi. Taitaa olla nelikerrok-siset niitä isoimpia, et se niin kuin lisää viihtyvyyttä. Ja sitten tässä ajan mit-taan, kun tässä tämä puoli Muotialaa on rakentunut niin, täällähän on selvästi kiinnitetty huomiota viihtyvyyteen, että on rakennettu uusia kävelyteitä. Ja sitten esimerkiks tässä ihan vastikään laitettiin tämän kadun varteen puita ja tuota semmoisia vähän persoonalliset katulamput ja näin. Ja se kaava, minkä oon ne-tissä nähnyt, niin mun mielestä siinä on kiva, että siinä on sitä puistookin vähän jätetty ja näin. Mutta viihtyisän mun mielestä tekee tää rakennuskanta ja tää uu-tuus ennen kaikkea ja sitten tää mataluus.” (Vuosi kolme kuukautta Muotialassa asunut 39-vuotias nainen)

Rauhallisuuteen liitettiin myös se, että alueella ei ole niin sanottuja lähiöravintoloita, joista mahdollisesti aiheutuisi häiritsevää käyttäytymistä. Lisäksi sijainti koettiin tärkeäksi viih-tyisyystekijäksi, sillä alueelta on lyhyt matka keskustaan ja hyvät liikenneyhteydet eri suun-tiin. Haastatelluista henkilöistä, joilla on lapsia, kolme koki, että koulu- sekä päiväkotipalve-luiden läheisyys lisää viihtyvyyttä alueella.

Tesoman ja Muotialan aineistoja yhdistää se, että luonto ja sen läheisyys koettiin tärkeänä viihtyisyystekijänä kummallakin asuinalueella. Muotialassa puolestaan korostettiin rakenta-miseen ja persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä, kun taas Tesomalla laajaa palvelutarjontaa.

Erottavana tekijänä oli myös, että Tesomalla sosiaaliset suhteet, tutut ihmiset ja yhteisö vai-kuttivat viihtyisyyden kokemiseen, mutta Muotialassa vain yksi haastatteluun osallistuneista koki samanhenkiset naapurit viihtyisyyden luojana asuinalueella. Tähän eroavuuteen voidaan ajatella olevan syynä se, että Muotiala on nuori asuinalue. Sosiaalisia suhteita ja yhteisölli-syyttä ei ole vielä ehtinyt muodostua alueelle. Tesomalla taas yhteisöllisyys ja niin sanottu talkootoiminta on ehtinyt kehittyä alueella aktiiviseksi toiminnaksi ajan mittaan.

Newmanin (1977) näkemykset paikan hengestä, omaleimaisuudesta ja persoonallisuudesta tukevat molemmilta asuinalueilta tehtyjä havaintoja. Tesomalla viihtyisyyttä lisäävänä tekijä-nä koetut sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys voidaan tekijä-nähdä seikkoina, joilla paikan henkeä rakennetaan asuinalueella. Yhdessä tekeminen ja aktiivinen osallistuminen ovat saaneet ai-kaan yhteisön muodostumista, joka voidaan nähdä myös alueen identiteettitekijänä ja voima-varana. Koskelan (2009, 183) näkemykset siitä, että asukkaiden osallistuminen lisää paikan hengen korostamista, tukee näin ollen myös Tesoman aineistosta tehtyjä havaintoja. Toisaalta taas Muotialassa viihtyisänä koettu persoonallinen rakennustyyli luo asuinalueella omanlaista paikan henkeä. Aikaisemmin jo ilmeni, että Muotialan suunnittelussa on pyritty omaleimaisen ympäristön aikaansaamiseen. Voidaankin ajatella, että tässä on onnistuttu ja ympäristön per-soonallisuus koetaan kerätyn aineiston mukaan yhtenä paikan hengen luojana alueella.

Lisäksi näistä havainnoista voidaan päätellä, että kontekstilla on vaikutusta siihen, millaiset tekijät kullakin alueella vaikuttavat viihtyisyyden kokemiseen. Tässä tutkimuksessa käsiteltä-vät alueet ovat toisiinsa nähden erilaisia ja kummallakin alueella on omat piirteensä, jotka vaikuttavat viihtyisyyden kokemiseen alueella. Toisaalta kontekstin voidaan ajatella vaikutta-van merkittävästi myös siihen, mitkä tekijät vähentävät viihtyisyyttä asuinalueilla. Analyysis-sä ilmenikin, että Tesomalla roskaaminen koettiin kuuden vastaajan mielestä merkittäväksi viihtyisyyttä vähentäväksi seikaksi. Muotialassa taas roskaamista ei pidetty ongelmana.

Toisena tärkeänä viihtyisyyttä vähentävänä tekijänä Tesomalla koettiin liikenne, liikennemää-rien kasvaminen ja vaarallinen liikennekäyttäytyminen. Neljä vastaajaa yhdeksästä mainitsi liikenteen vähentävän viihtyisyyttä alueella. Erityisen vaarallisena koettiin Tesomankadun ylittäminen ja Tesomankadun ja Ristimäenkadun risteyskohta. Asukkaat kokivat liikenteen vaaralliseksi erityisesti lasten kannalta, mutta myös oman liikkumisen kannalta ajateltuna.

Yhtenä syynä liikennekäyttäytymisen vaarallisuuteen arveltiin olevan pitkät suorat. Myös läheinen junarata koettiin riskitekijäksi lasten kannalta ajateltuna.

”Se mikä nyt tiedetäänkin, ihmisten välinpitämättömyys liikenteessä, vähentää viihtyisyyttä. Tesomallakin on se 40 km/h aluerajoitus ja kyllä sieltä muutaman tuntipalkan tienais äkkiä, kun tulisi mittarin kanssa. Että se on ihan kerta kaik-kiaan anteeks antamatonta piittaamattomuutta, että sitä vajaan kilometrin pät-kää ei ihmiset ehdi ajaan rajotusten mukaan.” (6 vuotta Tesomalla asunut 52-vuotias nainen)

Kolmantena viihtyisyyttä vähentävänä tekijänä Tesoman aineiston analyysissä ilmeni erilaiset sosiaaliset ongelmat, kuten huumeidenkäyttäjät, erilaiset jengit ja porukkakokoontumiset lii-kekeskuksella ja uimarannoilla. Erityisesti niin sanotuista mopojengeistä jokainen haastatelta-va kertoi jotakin, haastatelta-vaikka mopojengien ei olisi koettu haastatelta-vaikuttahaastatelta-van omaan viihtyvyyteen tai tur-vallisuuden kokemiseen alueella. Kolme haastateltavaa mainitsi sosiaalisten ongelmien vä-hentävän omaa viihtyvyyttä alueella.

Muotialan aineistosta puolestaan ilmeni, että asuinalueella viihtyisyyttä vähentävät ja viihtyi-syyttä lisäävät tekijät olivat toisiinsa läheisesti yhteydessä. Viihtyiviihtyi-syyttä vähentävänä tekijänä koettiin se, ettei alueella ole pientä lähikauppaa tai kioskia eikä järjestettyä toimintaa. Seitse-män haastateltua koki, että palveluiden tai toiminnan lisääminen lisäisi viihtyvyyttä alueella.

”Et tässä tarvis olla jotain virikkeitä tässä ympäristössä. Sellaisia virikkeitä, jo-tain tapahtumia tai joku jossa voisi pikaisesti käydä, hekee jojo-tain.” (Vuosi kol-me kuukautta Muotialassa asunut 60-vuotias nainen)

Vastakohtaisesti taas kolme haastateltavaa toivoi, ettei alueelle tulisi kauppaa tai niin sanottua lähiöravintolaa. Niiden kautta alueelle voisi syntyä häiritsevää käyttäytymistä ja jengikokoon-tumista. Aineistosta ilmeni myös, että viihtyisyyttä Muotialassa vähentää alueen keskeneräi-syys ja epävarmuus siitä, millaiseksi alue tulevaisuudessa muodostuu. Tähän liittyen aineis-tosta nousi esille, että viihtyisyyttä lisäisi alueen valmiiksi rakentaminen ja ettei alueesta tulisi liian ahtaaksi rakennettu. Aineistosta käy ilmi myös, että alueesta tekisi viihtyisämmän, mikä-li luonnonläheisiä alueita omikä-lisi enemmän.

Tässä työssä jo aikaisemmin ilmeni, että Muotialan alueelle on pyritty suunnittelun avulla luomaan yhteisöllisyyden tunnetta. Tähän on pyritty muun muassa erilaisten kokoontumis- ja

tapaamispaikkojen luomisella sekä niin sanotulla matalalla rakentamisella, jolloin asukasmää-rä ei nouse suureksi. (Muotiala, Rakentamistapaohjeet) Aineiston analyysi kuitenkin osoitti, että aluetta ei koeta yhteisölliseksi eikä alueella ole yhteistä toimintaa. Vastakohtaisesti alu-eelle toivottiin järjestettyä toimintaa tai palvelua, joiden koettaisiin lisäävän alueen elävyyttä ja viihtyisyyttä. On kuitenkin huomioitava, että alue on vielä keskeneräinen eikä yhteistä tai järjestettyä toimintaa ole vielä välttämättä ehtinyt muodostua. Asuinalueen iän voidaankin olettaa vaikuttavan siihen, millaisena asukkaat kokevat yhteisöllisyyden asuinalueella.

Aineistoa tarkasteltaessa havaittiin, että Tesoma eroaa viihtyisyyttä lisäävien tekijöiden osalta Muotialan alueesta. Tähän voidaan nähdä syynä alueiden erilaisuus toisiinsa nähden. Lisäksi Tesoman aineiston analyysissä ilmeni, että näkemykset viihtyisyyttä lisäävistä tekijöistä eroa-vat toisistaan Tesoman aineiston sisällä. Kolme asukasta kuitenkin mainitsi, että viihtyisyyttä lisäisi niin sanottu yleisilmeen parantaminen. Tällä tarkoitettiin esimerkiksi Tesomajärven ja Vanamonpuiston alueen viihtyisyyden parantamista karsimalla ja raivaamalla ylimääräistä ryteikköä pois. Myös infrastruktuuriin liittyvällä katusuunnittelulla, valaistuksen lisäämisellä ja jalkakäytävien kunnossapidolla olisi mahdollista parantaa yleisilmettä. Näiden tekijöiden lisäksi uuden liikekeskuksen toteuttaminen siten, että koko asujamiston viihtyisyys säilyisi, nähtiin tärkeänä yleisilmeen parantamisessa.

Nämä aineistosta esiin nousseet yleisilmettä parantavat seikat ovat samoja kuin ne, jotka il-menivät myös tutkimuksen asiantuntijahaastattelussa. Tesoman lähiöhankkeen puitteissa ei kuitenkaan onnistuttu parantamaan yleisilmettä halutulla tavalla. Siistin yleisilmeen ja alueen persoonallisuuden voidaan nähdä olevan osa Newmanin (1977) turvallisuuslähtöisiä suunnit-teluperusteita. Newmanin (1977) teoria tukeekin aineistosta havaittuja viihtyisyyttä parantavia tekijöitä. Tämän lisäksi aineiston tarkastelussa ilmeni, että asukasaktiivisuuden parantumista toivottiin taloyhtiössä. Erityisesti haluttiin nuorten osallistuvan enemmän talkootyöhön ja puuttuvan aktiivisemmin tapahtuvaan ilkivaltaan.

Koko aineistosta voitiin päätellä, että luonnonläheisyys, metsät ja järvet, ovat tärkeitä viihtyi-syyteen vaikuttavia tekijöitä asuinalueilla. Tesomalla luontotekijät koettiin viihtyisyyttä lisää-viksi tekijöiksi. Toisaalta taas Muotialassa haastatteluun osallistuneet henkilöt ajattelivat, että luontotekijät ovat tärkeitä viihtyisyyden luomisessa ja että luonnonläheisten alueiden lisäämi-nen parantaisi viihtyvyyttä alueella. Muotialan alueella puolestaan tärkeä viihtyisyyttä tuova tekijä oli persoonallinen ja matala rakentaminen sekä siistit katutilat ja

kevyenliikenteen-väylät. Tesomalla taas yleisen siisteyden parantaminen olisi asia, jolla voitaisiin lisätä alueen viihtyisyyttä.

Kolmantena niin sanottuna vastinparina analyysistä ilmeni palvelut ja niiden vaikutus alueen viihtyvyyteen. Palvelut ja alueella järjestettävä toiminta koettiinkin viihtyisyyteen vaikutta-vaksi tekijäksi. Tesomalla palvelut koettiin viihtyisyyttä lisääviksi tekijöiksi ja toisaalta taas Muotialassa, jossa ei esimerkiksi ole lähikauppaa eikä järjestettyä toimintaa laajemmin, palve-luiden vähyyden ajateltiin olevan viihtyisyyttä vähentävä tekijä. Palvepalve-luiden ja toimintojen lisääminen siis parantaisi viihtyvyyttä Muotialan asuinalueella. Tulkintaa palveluiden myön-teisestä vaikutuksesta asuinalueen viihtyvyyteen tukee Jane Jacobsin (1961) teoria. Sen mu-kaan esimerkiksi liiketoiminta monipuolistaa asuinalueen rakennetta ja lisää alueella liikku-mista. Tämän lisäksi voidaan nostaa esille, että nämä kolme niin kutsuttua vastinparia toden-tavat myös sitä, miten erilaiset kontekstitekijät vaikuttoden-tavat viihtyisyyden kokemiseen asuin-alueilla.