VIITTAUS + VAHVISTUS

1) Osastolla 1 potilaiden henkilötiedot, päivä-määrä ja osaston nimi oli kirjattu melkein jokai-sessa hoitotyön loppuarvioinnissa. Hoitajan nimi tai nimikirjaimet oli kirjattu noin puoleen loppuarvioinneista. 2) Osastolla tulisi täsmen-tää oman nimen kirjaamisen tärkeyttä jatkossa.

3) Potilaan vointia oli kirjattu yli puolessa audi-toiduissa loppuarvioinneissa, mutta kirjaaminen oli lähinnä hoitokeskeistä ja niin sanotusti toi-menpideluetteloa. Potilaan psyykkinen vointi oli jäänyt huomioimatta, mutta oletettiin, että hoita-jat tekivät havaintoja psyykkisestä voinnista, mikä kuitenkin jää kirjaamatta hoitotyön loppu-arviointeihin. 4) Osastolla hoidetaan potilaita, jotka ovat olleet vaativissa kolorektaalikirurgi-sissa toimenpiteissä, joita ovat muun muassa syöpäleikkaukset. 5) Syöpäpotilaan hoidossa on tutkimusten mukaan ensiarvoisen tärkeää sekä potilaan että hänen sopeutuminen omais-tensa sairauteen. (D18)

Edellä olevan tekstikatkelman 6.1 ortografinen kappale alkaa TULOSSIIRROLLA (esi-merkin 6.11 siirto 1), jossa esitellään tutkimuksessa saatuja päätuloksia tutkittu osasto kerrallaan.

Esimerkki 6.11

1) Osastolla 1 potilaiden henkilötiedot, päivämäärä ja osaston nimi oli kirjat-tu melkein jokaisessa hoitotyön loppuarvioinnissa. Hoitajan nimi tai nimikir-jaimet oli kirjattu noin puoleen loppuarvioinneista.

Esimerkissä 6.12 (siirto 2) tarkastelunäkökulma, modus ja aikamuoto vaihtuvat: siinä esi-tetään täsmällinen, yhden virkkeen mittainen SUOSITUS, joka kohdennetaan työyhteisöl-le paikan adverbiaalin avulla: osastolla.

141 Analysoin koko diskussion (D18) luvussa 7.4.1.

119 Esimerkki 6.12

2) Osastolla tulisi täsmentää oman nimen kirjaamisen tärkeyttä jatkossa.

Paikan adverbiaali Osastolla ei kuitenkaan spesifioi toimijoita, vaan se viittaa abstraktiin kollektiiviseen ryhmään, jota norminomainen suositus velvoittaa toimimaan (ks. Shore 1986: 46). Suosituksen deonttisesti velvoittava merkitys syntyy modaalisesta verbistä tulee (ISK: 1668). Esimerkin 6.12 SUOSITUKSEN eli korjaavan toimenpide-ehdotuksen esittämiseen motivoi siirron 1 (ks. esimerkki 6.11) toisessa virkkeessä todettu epätyydyt-tävä ja varauksitta ilmaistu eli ilmeisen varmana pidetty tulos, joka tutkimuksessa on saa-tu esiin. Konditionaali (saa-tulisi) taas on aineistoni SUOSITUSSIIRROISSA ensisijaisesti käy-tetty tunnusmerkitön modus, mutta tässä sillä voidaan tulkita olevan myös suositukseen sisältyvää velvoitetta lieventävä merkitys.

Esimerkin 6.13 TULOSSIIRROSSA (siirto 3) esitellään edelleen tuloksia kuvaten niitä, mutta niitä myös kommentoidaan mahdollista selitystä tapaillen: mutta oletettiin, että hoitajat tekivät havaintoja psyykkisestä voinnista. Opinnäytetyön tekijöiden omaa mennyt-tä prosessinaikaista toimintaa, myös mentaalista, kuvataan etenkin tutkimustyyppisten opinnäytetöiden diskussioissa säännönmukaisesti passiivissa ja imperfektissä.

Esimerkki 6.13

3) Potilaan vointia oli kirjattu yli puolessa auditoiduissa loppuarvioinneissa, mutta kirjaaminen oli lähinnä hoitokeskeistä ja niin sanotusti toimenpideluet-teloa. Potilaan psyykkinen vointi oli jäänyt huomioimatta, mutta oletettiin, että hoitajat tekivät havaintoja psyykkisestä voinnista, mikä kuitenkin jää kirjaamatta hoitotyön loppuarviointeihin.

Siirto 3 päättyy preesensissä esitettyyn yleistykseen saaduista tuloksista: mikä kuitenkin jää kirjaamatta hoitotyön loppuarviointeihin. Rakenne, jonka muodostavat myöntömuotoi-nen verbi jäädä ja abessiivimuotoimyöntömuotoi-nen infinitiivilauseke, on diskussiossa tyypillimyöntömuotoi-nen kerrot-taessa tuloksista, jotka ovat epätoivottuja tai odotuksenvastaisia. Verbiliiton avulla tulos-ten odotuksenvastaisuutta voi hienovaraisesti implikoida. Rakenne on passiivinen, henki-lötekijää ei ole merkitty näkyviin, vaan se on pääteltävä kontekstista. (Vrt. ISK: 1262.) Mikko T. Virtanen (tekeillä) on verrannut jäädä + mAttA -rakennetta kieltosanakieltoon ja todennut, että rakenne ohjaa aina tulkitsemaan ilmausta evaluatiivisessa kehyksessä.

Kieltosanakiellon evaluatiivinen merkitys ei ole yhtä kiinteä tai kontekstista riippumaton.

Esimerkki 6.13 kuvaa hyvin sitä, ettei toisiinsa usein limittyvien siirtojen tulkinta aineis-tossa ole aina yksioikoista. Oman haasteensa analyysiin tuo luonnollisesti myös se, ettei-vät opinnäytetöiden tekijät ole rutinoituneita tutkimustekstin kirjoittajia ja heidän asiateks-tin tuottamisen perusvalmiudetkin vaihtelevat.¹⁴²

Esimerkissä 6.13 aikamuoto vaihtuu siirron sisällä, mutta topiikki pysyy samana, ja koko siirrossa keskitytään osastokohtaisten tulosten esittelyyn. Siirron sisään jäävä im-perfektissä esitetty kommentoiva tai selittävä jakso (mutta oletettiin, että hoitajat tekivät havaintoja psyykkisestä voinnista) kuitenkin havainnollistaa, että siirrot voivat tekstissä

142 Aineistossa on mukana eri arvosanan (asteikko 1–5) saaneita opinnäytetöitä. Koko aineis-ton tekstianalyysissä arvosanaan ei kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota.

120

lomittua myös niin, että yhdessä siirrossa on aineksia useammasta siirtotyypistä (samoin esim. Mauranen 2000: 312). Aikamuodon vaihtuminen perfektistä imperfektiin ja edelleen preesensiin viittaa siihen, että myös näkökulma vaihtuu: siirtoa aloittavasta tulosten to-teamisesta siirrytään kahden lauseen mittaiseen työtoiminnan kuvaukseen, jota voisi pi-tää tuloksia selittävänä siirtona, SELITYSSIIRTONA. Propositionaalista asennetta ilmai-sevan olettaa-verbin vuoksi tekstijakson voisi tulkita myös TULOSSIIRRON sisään jää-väksi PÄÄTELMÄKSI tai hoitajien toiminnan kuvauksen perusteella TOIMINTAYMPÄ-RISTÖSIIRROKSI, jotka molemmat kuitenkin liittyvät opinnäytetyössä käytettyyn mene-telmään. Preesensmuotoinen jää kirjaamatta taas viittaa yleistävään päätelmään, että tutkimuksessa havaittu puute kirjaamiskäytännössä olisi jatkuva ja sellaisena epätoivottu.

Tempuksen vaihtelun lisäksi siirrossa 3 kiinnittää huomiota tekijän epäspesifinen il-maiseminen: oletettiin. Tulkitsen passiivimuotoisen varauksellisen olettaa-verbin viittaa-van tekstin kirjoittajien eli opinnäytetyön tekijöiden tekemään arvioon tilanteesta. Imper-fektin voi tulkita etäännyttävän opinnäytetyön kirjoittajia arviointitilanteesta ja kirjoittamis-hetkestä. Tekijän, samoin kuin arvionvaraisen päätelmän epäspesifistä ilmaisemista selit-tänee se, että kirjoittajat pyrkivät välttämään esittämässään päätelmässä konfliktia työ-elämälukijan kanssa. Tiililä (2007: 133–134) pitää tämäntyyppisiä ihmissuhteita ja vuoro-vaikutusta palvelevia tekstikonventioita osoituksena kirjoittajan diplomaattisuudesta. Dip-lomaattisuus on kohteliaisuutta (vrt. Brown ja Levinson 1978) laajempi käsite, ja Tiililän (mt.) aineistossa sitä ilmentää muun muassa persoonamuotoisten verbien välttäminen vastaanottajaa velvoittavia ilmauksia tuotettaessa. Opinnäytetyöaineistossani ammatti-korkeakouluopiskelijat tekevät muun muassa havaintoja, päätelmiä ja suosituksia tarkas-telemansa hoitohenkilöstön ja samalla kenties myös potentiaalisen työyhteisönsä puut-teellisistakin toimintatavoista. Esimerkiksi osa suosituksista voisi olla suoraan esitettyinä potentiaalisesti vastanottajan kasvoja uhkaavia, joten niitä pyritään eri keinoin lieventä-mään. Marja-Liisa Kuronen (2004: 276) pitää tällaisten hienotunteisten kielellis-retoristen valintojen käyttöä merkkinä ”asiakasystävällisen diskurssin” hallinnasta.

Aineistossani edellisen kaltaisia monitulkintaisia jaksoja, sulaumasiirtoja, joissa tekstin eri funktiot asettuvat sisäkkäin tai lankeavat yhteen, esiintyy jonkin verran. Yleensä ne on siirtoanalyyttisissä tutkimuksissa luokiteltu jakson salienteimman eli ilmeisimmän funktion mukaan (esim. Dudley-Evans 1994: 227, Holmes, R. 1997). Toinen vaihtoehto olisi tode-ta, ettei tietty yksittäinen siirto ole yksiselitteisen varmasti luokiteltavissa minkään tietyn tyypin edustajaksi. Omassa analyysissäni olen nimennyt siirron sen ilmeisimmän funktion mukaan, mutta tuonut samalla tarkastelussani esiin tulkinnan reunaehtoja.

Tekstikatkelman siirrossa 4 (esimerkki 6.14) päälauseen aikamuoto vaihtuu ja saajen tulosten esittelyn keskeyttää TOIMINTAYMPÄRISTÖSIIRTO, joka antaa lukijalle tu-losten arvioinnissa tarpeellista taustatietoa tutkitusta yhteisöstä toimintaympäristönä.

Esimerkki 6.14

4) Osastolla hoidetaan potilaita, jotka ovat olleet vaativissa kolorektaaliki-rurgisissa toimenpiteissä, joita ovat muun muassa syöpäleikkaukset.

Tätä taustoittavaa siirtoa aloittavan lauseen aikamuoto on yleispätevää asiantilaa ilmai-seva geneerinen preesens (ISK: 1527), jolla aineistossa yleisemminkin todetaan pysy-väksi arvioituja tietoja. Siirtoa aloittava paikan adverbiaalilla paikannettu

passiivimuotoi-121

nen lause (Osastolla hoidetaan potilaita) viittaa samoin geneeriseen toimintaan, siihen mitä tutkitulla osastolla yleensä tehdään (Shore 1986: 46–47).

Esimerkissä 6.15 kappaleen ja samalla yhden tutkimustyyppisen työn diskussiolle ominaisen syklisesti toistuvan TULOSSIIRROSTA alkavan siirtosarjan päättää siirto 5, jossa edelleen taustoitetaan tuloksia, mutta tällä kertaa viittaamalla aikaisempiin tutki-muksiin niiden lähdettä kuitenkaan eksplikoimatta.¹⁴³

Esimerkki 6.15

5) Syöpäpotilaan hoidossa on tutkimusten mukaan ensiarvoisen tärkeää sekä potilaan että hänen omaistensa sairauteen sopeutuminen.

Tällä aiempaa tutkimustietoa referoivalla VAHVISTUSSIIRROLLA perustellaan ja koros-tetaan saatujen tulosten merkitystä ja merkityksellisyyttä: psyykkisen voinnin kirjaaminen olisi erityisen tärkeää kyseisen potilasryhmän kohdalla. Tässä esimerkkisiirrossa spesifi-oimaton viittaus tukee jakson ilmeisintä vahvistusfunktiota, josta leksikaalisena merkkinä on genetiivimuotoisella adverbilla ensiarvoisen intensifioitu adjektiivi tärkeä. VAHVIS-TUSSIIRTO asemoituu aineistossani tyypillisesti sen siirron jälkeen, jonka propositiota tekstissä tähdennetään. VAHVISTUKSEN muihin funktioihin tutkimustekstissä palaan erikseen myöhemmin.

Tutkimusaineistossani siirron pituus vaihtelee lauseesta useisiin kappaleisiin (samoin Swales 2004: 229). Tyypillisimmillään siirto on lausetta pidempi ja ortografista kappaletta lyhyempi tekstijakso. Näissä esimerkeissä siirrot ovat enimmäkseen muutaman virkkeen mittaisia, ja esimerkiksi kappaleraja voi auttaa tunnistamaan siirtymäkohtia (samoin Dud-ley-Evans 1986: 135). Siirto voi kuitenkin vaihtua myös lauserajalla tai jatkua useankin kappalerajan yli.

Seuraava lyhyt tekstikatkelma 6.2 toisesta aineistoni tutkimustyyppisen opinnäytetyön (D39, tutkimus) diskussiosta havainnollistaa erityisesti näkökulman ja siirron funktion vaihtumista tekstissä:

Tekstikatkelma 6.2

1) TAUSTATIETO:

TEORIA + VIITTAUS

2) PÄÄTELMÄ

1) Tutkimuksissa on noussut esille naisten tarve saada lisää tietoa synnytyksen kulusta, sen aikai-sista toimenpiteistä, sekä siihen liittyvistä epä-säännöllisyyksistä ja komplikaatioista. (Ahonen 2001: 128; Vallimies-Patomäki 1998: 168.) 2) Saadut tulokset antavat viitteitä siitä, että aikakau-silehtien artikkeleissa esiintyvät kokemuksellisissa kuvauksissa käsitellään vähäisesti synnytyksen aikaisia toimenpiteitä, epäsäännöllisyyksiä ja komplikaatioita.

143 Seuraavaa kappaletta aloittava TULOSSIIRTO aloittaa taas uuden syklin. Syklisiä siirtosar-joja on kuvattu tarkemmin analyysiluvussa 7.4.1.2.

122

Katkelman 6.2 kappaletta aloittavassa siirrossa 1 kerrotaan referoiden aikaisemmista tutkimustuloksista (Tutkimuksissa on noussut esille) ja osoitetaan eksplisiittisen tekstiviit-teen avulla käytetyt lähteet, joihin ne perustuvat. Näin TAUSTATIETO- ja VIITTAUSSIIR-TO sulautuvat yhdeksi taustoittavaksi siirtotyypiksi, jota kutsun TEORIASIIRROKSI (lisää esimerkkejä luvussa 7). Propositionaalisesti siirrossa 1 ilmaistaan, että aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan naiset eivät saa riittävästi haluamaansa tietoa synnytyksestä. Teksti-viitteen jälkeisessä siirrossa 2 taas päätellään nyt opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tuloksiin perustaen, että tilanne on edelleen sama: tutkitut lehtiartikkelit tarjoavat vain vä-hän naisten toivomaa tietoa. Tulkitsen siirron 2 deduktiiviseksi PÄÄTELMÄKSI lähinnä sen aikamuodon (preesens) perusteella: saadut tulokset antavat viitteitä. Mikäli aikamuo-to olisi imperfekti, luokittelisin sen TULOKSEKSI. Myös ilmauksessa eksplikoitu varauk-sellisuus (antavat viitteitä) kertoo subjektiivisesta päättelystä eikä niinkään faktojen to-teamisesta, mikä aineistossa yleensä tehdään varauksitta.

TAUSTATIETOSIIRTO alalajeineen on aineistossani vapaasti liikkuva siirtotyyppi. Se voi sijaita tekstin eri kohdissa ja kytkeytyä siirtojen tulkinnassa eri suuntiin: eteen- tai taaksepäin, kun taas tietyt siirrot vaikuttavat noudattavan konventionaalista esiintymisjär-jestystä (vrt. vuoron etu- ja jälkijäsen keskustelussa, ISK: 976–977). Esimerkiksi SUOSI-TUS seuraa yleensä TULOSTA eikä toisin päin. Tietty siirto ei voi esiintyä missä asemas-sa tahanasemas-sa, vaan sen sijainnisasemas-sa on havaittavisasemas-sa tiettyä loogista tendenssiä. (Vrt. myös Hasan 1985: 54.) Luvussa 7.4.1.2 kuvaan aineiston siirroille tyypillistä tapaa järjestyä pareiksi ja tietyntapaisiksi siirtosarjoja¹⁴⁴ todentaviksi ketjuiksi.

Tyypilliset siirtojen järjestykseen, vuorotteluun ja sijaintiin tekstikokonaisuudessa liitty-vät tekstikuviot hahmottuvat analyysissäni vähitellen ja vasta toistuessaan koko aineis-tossa riittävän usein. Yksittäisen tekstiesimerkin analysoinnissa tekstilajin tyypilliset ra-kenteet eivät välttämättä tulekaan esiin (Kalliokoski ja Mäntynen 2004: 10), vaan esimer-kiksi abstraktin rakennepotentiaalin esittämiseksi tarvitaan useita tekstejä (Mäntynen 2006: 48).

Osa ilmauksista toistuu aineistossa niin usein, että voisi puhua fraseologiasta. Seu-raavissa esimerkeissä olen korostanut niitä sananvalintoja, jotka ilmentävät aineistossani johdonmukaisesti tiettyjä siirtotyyppejä ja niiden funktioita. Ensimmäinen esimerkeistä (esimerkki 6.16) on SUOSITUSSIIRTO, mikä on eksplikoitu leksikaalisesti siirron alussa:

kehittämisehdotuksena.

Esimerkki 6.16

Kehittämisehdotuksena esitämme toisen kansion tuottamista opinnäyte-työnä. Kansio voisi sisältää tietoa erilaisista toimintamahdollisuuksista, ku-ten päivä- ja työkeskuksista ja erilaisku-ten yhdistysku-ten toiminnasta. (D14, tuo-te)

Huomiota kiinnittää myös siirrossa käytetty persoonamuotoinen performatiiviverbi: esi-tämme. Sen käytön opinnäytetyötekstin SUOSITUSSIIRROISSA voi tulkita korostavan tehdyn esityksen tärkeyttä (ISK: 1671). Performatiiviverbillä esitetty ohjailu ilmaisee eks-plisiittisesti ohjailijan eikä ohjailtavan toimintaa (Kankaanpää, S. 2006: 60), mikä toisaalta

144 Henna Makkonen-Craig (2005: 124) on käyttänyt tämäntyyppisistä tekstikuvioista nimitystä toimintasarja.

123

korostaa tekstissä esitettävien suositusten institutionaalista luonnetta; opinnäytetyön teki-jät tietävät, että opinnäytetyön tekstilajissa kuuluu tehdä selkeitä toimenpide- ja jatkotut-kimusehdotuksia. Esimerkki 6.16 sisältää myös siirtotyypille tunnusmerkkisesti modaalisia aineksia (esim. voisi), jotka yleisemmin implikoivat mahdollisuutta, mutta direktiivisissä ilmauksissa myös ohjeen funktiota (ISK: 1669).

Esimerkissä 6.16 (kansio voisi sisältää) kehittämisehdotus eli SUOSITUSSIIRTO esi-tetään konditionaalissa, mikä on tunnusmerkitön tapa esittää pyyntöjä ja lieventää ilmai-sua diskussioiden toimintaehdotuksissa läpi koko aineistoni. Se on tämän siirtotyypin ominaispiirre (ks. myös aiempi esimerkki 6.12, s. 119: osastolla tulisi täsmentää). Poik-keama konventiosta kiinnittäisi heti ainakin analysoijan huomion. Esimerkissä on kysees-sä deonttisesti modaalinen ilmaus (ISK: 1481), joka toteutetaan konditionaalilla.

Moduksen, samoin kuin tempuksen vaihtuminen yleisemminkin signaloi aineistossani muutosta ja siten näkökulman ja siirron vaihtumista toiseksi. Persoonatekijän ilmaisemi-nen taas voi vaihdella saman siirron sisälläkin: persoona voidaan merkitä näkyviin eri tavoin tai sitä ei tuoda ilmi – kulloisenkin tarkoituksen mukaan. Seuraavassa yhtä diskus-sioesiintymää päättävässä esimerkissä 6.17 kirjoittajat viittaavat itseensä sekä institutio-naalisessa roolissa opinnäytetyön tekijöinä että henkilökohtaisemmin pronominin ja ver-bin persoonamuodon (mon. 3.) avulla. Tarkoitteen tunnistaa samaksi kotekstin perusteel-la.

Esimerkki 6.17

Työn onnistumiseen vaikutti luonnollisesti opinnäytetyön tekijöiden väli-nen yhteisymmärrys. Meillä oli samat päämäärät; jossain vaiheessa jou-duimme keskustelemaan hieman siitä miten päämääriin päästään. (D18, tutkimus, lopetus)

Seuraavat siirtotyypit taas ovat tunnistettavissa jo eksplisiittisten leksikaalisten piirteiden-sä perusteella. Esimerkispiirteiden-sä 6.18 on nimetty siirron teemapaikalla MENETELMÄSIIR-ROSSA tyypillisesti esiintyvä topiikki (tutkimuksen reliaabelius), jota edelleen elaboroi-daan imperfektissä (mm. aineisto; haastattelut litteroitiin):

Esimerkki 6.18

Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa tässä työssä sitä, että kaikki käytettä-vissä oleva aineisto on otettu huomioon. Haastattelut litteroitiin ja itse haastattelutilanne oli rauhallinen ja äänitteet teknisesti korkeatasoisia.

(D23, tutkimus)

Opinnäytetyön (O25) johdantoluvusta otetussa esimerkissä 6.19 taas käytetään taajaan diskussiossa TAUSTATIETOSIIRROLLE tunnusomaista abstraktia leksikkoa (tarkoitus, tavoite) tai verbejä, jotka implikoivat tavoitteellisuutta (pyrkiä) ja samalla luovat siirtotyypil-le sisäistä siirtotyypil-leksikaalista koheesiota.

124 Esimerkki 6.19

Opinnäytetyömme tarkoituksena on Helsingin Pelastuslaitoksella ensihoi-tokentällä työskentelevien henkilöiden potilasluokittelutietämyksen kartoit-taminen monipotilastilanteissa. Tavoitteemme on tuottaa tietoa, jonka avul-la voidaan tuoda esille potiavul-lasluokittelun tiedollisissa valmiuksissa esiintyvät vahvuudet ja puutteet. Tarkoituksena on kartoittaa ensihoitohenkilöstön tiedollisia valmiuksia triagetilanteissa, selvittää mahdollinen lisäkoulutuksen tarve sekä mahdollisuuksien mukaan joko järjestää aiheeseen liittyen täy-dennyskoulutustilaisuus jo kentällä toimiville henkilöille ja alan opiskelijoille.

Pyrimme myös edistämään triagekoulutuksen kehittämistä Helsingin am-mattikorkeakoulu Stadian ensihoitaja AMK-tutkinnossa. (O25, tutkimus, joh-dantoluku)

Diskussion TAUSTATIETOSIIRRON yksi tunnusmerkki on, että se toistaa parafrastisesti johdannossa esitetyn opinnäytetyön tarkoituksen (esimerkki 6.20), jota Swales (1990:

141–142) taas pitää CARS-mallissaan konventiona osoittaa, miten tutkimus täyttää joh-dannossa esitellyn tutkimusaukon. Johjoh-dannossa tarkoitus ilmaistaan konventionaalisesti preesensissä, kun taas diskussiossa tempus on yleensä imperfekti. Aineistossani aika-muodot voivat kuitenkin varioida (esimerkki 6.20).

Esimerkki 6.20

Opinnäytetyömme tarkoitus oli kerätä tietoa Helsingin Pelastuslaitoksen operatiivisen toimialan henkilöstön vahvuuksista sekä puutteista monipoti-lastilanteisiin liittyvissä toiminnoissa. (D25, tutkimus, aloitus)

Huomionarvoista siis on, että kun samansisältöisen tekstijakson tekstiyhteys vaihtuu, myös sen funktio saattaa vaihtua. Seuraavassa luvussa esittelen tarkemmin siirtojen jä-sentymistä ja funktioita aineistoni tarjoamassa kontekstissa.

125

In document Tekstilaji ja yhteisö : Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön diskussio tekstinä (sivua 118-125)