Tutkimustyyppisen opinnäytetyön diskussiota aloittavat siirrot

Tutkimustyyppisen opinnäytetyön diskussion ja sitä edeltävän tekstinosan konventionaa-linen raja tutkimustekstin kokonaisrakenteessa on melko helposti hahmotettavissa (ks.

myös luku 5.3.2). Samoin diskussion aloitustavat vaikuttavat aineistossani konventionaa-listuneen tiettyihin kaavoihin, joista osa on aiemmista tutkimuksista tuttuja, mutta osa mitä ilmeisimmin tälle aineistoille ominaisia.

145 Lisäksi aineiston ainoa tutkielma (1/40) alkaa TAUSTATIETOSIIRROLLA.

127

Kuten taulukosta 7.1 (s. 126) käy ilmi, tutkimustyyppisten töiden diskussiot alkavat ta-vallisimmin joko TULOSSIIRROLLA (8/19) tai MENETELMÄSIIRROLLA (8/19). Tyypillisin diskussiota aloittava TULOSSIIRTO alkaa yleistyksellä tutkimuksen tuloksista, ja sitä seu-raa tulosta tukevien elaboroivien esimerkkien sarja (ks. esimerkit 7.1 ja 7.2).

Esimerkki 7.1

Tämän tutkimuksen perusteella voitaisiin todeta Å:n Pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön potilasluokittelutietämyksen olevan tyydyttävää.

Tätä mittasivat kysymykset 3, 4, 5, 6 ja 10. Oikeiden vastausten määrä vaih-teli runsaasti eri kysymysten välillä; primaaritriageen liittyvät toiminnot osal-listujat hallitsivat vaihtelevasti. Vain kolme neljästä tiesi, mistä potilaasta triage aloitetaan. Enemmän kuin neljä viidestä tiesi potilaan tutkimisen ole-van nopea ja yksinkertainen toimenpide. (D25, tutkimus)

Esimerkki 7.2

Kartoituksen tulosten perusteella “kuntoremontin tukiaisella“ on mer-kitystä työntekijöiden työhyvinvointiin. Yksilön henkisiin voimavaroihin ja työyhteisöön liittyvät luennot saivat aikaan muutoksia työntekijöiden työhy-vinvointiin. Lähinnä heidän suhtautumisensa työhön, työtovereihin sekä eri-laisiin ongelmiin muuttui. (D24, tutkimus)

Kokoava yleistys tuloksista esitetään tyypillisesti preesensissä indikatiivimuotoisena väite-lauseena, ja usein se on merkitty myös päättelyä ilmaisevin lekseemein: tämän tutkimuk-sen perusteella, kartoituksen tulosten perusteella, tutkimustulosten mukaan sekä verbi todeta. Mahdollinen vaikkakin harvinaisempi on konditionaalissa varauksellisesti esitetty deduktiivinen väittämä, kuten esimerkissä 7.1 (voitaisiin todeta). Siirtoa aloittavan yleis-tyksen indikatiivimodus sekä preesensin pysyvyyttä ja jatkuvuutta indikoiva tempus sen sijaan merkitsevät väittämän varmaksi. Elaborointi sen sijaan säännönmukaisesti jatkuu imperfektissä, mikä on tavanomaisin yksittäisten tulosten esittämisen aikamuoto aineis-tossani. TULOSSIIRRON toinen tunnusmerkki on kvantifioivien ilmausten käyttö (Hopkins ja Dudley-Evans 1988). Aineistoni kvantitatiivisten opinnäytetöiden diskussioissa ne ovat-kin tyypillisiä, kuten edellä esitetystä esimerkistä 7.1 näkyy: kolme neljästä (ks. myös seu-raavan sivun esimerkkiä 7.4: 29 prosenttia).

Myös esimerkissä 7.3 diskussio alkaa preesensissä esitetyllä deduktiivisella yleistyk-sellä tutkimuksen päätuloksesta, jota sitä seuraavat imperfektissä esitetyt esimerkit tuke-vat.

Esimerkki 7.3

Suomessa ensihoidon ammattilainen saa intuboida hyvin kirjavalla tie-totaito-tasolla. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa oli selkeät pätevyys-vaatimukset, niihin sisältyi vaatimus tutkinnosta sekä näyttö onnistuneista intubaatioista. Säännöllistä ja pakollista intubaatiotaidon ylläpitokoulutusta järjestettiin selvityksemme mukaan ulkomailla useammin kuin Suomessa.

Suomessa sitä järjestettiin muutamassa sairaanhoitopiirissä ja muutama suunnitteli sellaisen järjestämistä. Säännöllistä ensihoidon ammattilaisten suorittamien intubaatioiden seurantaa ei suoritettu Suomessa. Kuitenkin suunnitelmia tällaisen seurannan järjestämiseksi oli. Ulkomailla asiaa oli

128

enemmän pohdittu ja lähes kaikissa vastauksissa kerrottiin seurantaa har-joitettavan. Ainoastaan Yhdysvalloista saadussa vastauksessa vaadittiin vähimmäissuoritemäärää onnistuneita intubaatioita vuodessa. Suomessa jotkut vastaajat kertoivat suunnittelevansa vähimmäissuoritemäärän aset-tamista. (D12, tutkimus)

Seuraavan esimerkin (7.4) yksittäinen diskussio, jonka aloituksessa esitellään tulosten kokoamisen sijaan peräkkäin iso joukko erillisiä tutkimustuloksia, sen sijaan alkaa (siirto 1) suoraan imperfektillä, joka raportoivana aikamuotona implikoi yleensä toistuvien tapah-tumien sarjaa (vrt. ISK: 1458).

Esimerkki 7.4

1) Tutkimustulosten mukaan episiotomian leikkaamisen yleisyys tutkimus-ajanjakson aikana hoidetuissa synnytyksissä (345) oli suhteellisen pieni.

Ainoastaan 29 % synnytyksistä hoidettiin siten, että leikattiin episiotomia.

Valtaosa, jopa 71 % synnytyksistä, hoidettiin siis ilman episiotomian leik-kaamista.

2) Episiotomian käytön lisääntyminen liittyi 1920-luvulla vaiheeseen, jolloin siirryttiin synnyttämään kotioloista sairaalaan. Silloin myös synnytysasen-noksi vakiintui selällään synnyttäminen. Huippunsa toimenpiteen suosio saavutti 1980-luvun alussa, jolloin esimerkiksi Yhdysvalloissa tehtiin episiotomia yli 80 %:lle ensisynnyttäjistä. (Lede ym. 1996: 1399; Halmes-mäki 2001: 49.) 3) Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan valtaosa leikatuista episiotomioista (66 %) tehtiin ensisynnyttäjille. (D4, tutkimus) TULOSSIIRTOA seuraa tässä diskussiossa, kuten monissa muissakin aineiston esiinty-missä, erillinen VIITTAUSSIIRTO (siirto 2), joka tukee tai täydentää juuri edellä esitettyä väittämää. Toisinaan tällaiset aiempaa tutkimusta referoivat tai siihen viittaavat siirrot ja TULOSSIIRTO sulatuvat yhteen, kuten seuraavissa aloituksissa (esimerkit 7.5 ja 7.6):

Esimerkki 7.5

Tutkimuksemme tulokset ovat hyvin yhdenmukaisia aikaisemmin ulko-mailla tehtyjen tutkimusten kanssa. Potilaat pitivät tiedonsaantia kaikkein tärkeimpänä asiana hoitojen edetessä. Se toi elämään turvallisuuden, jatku-vuuden ja selviytymisen tunnetta. Usko lääketieteeseen ja suhde hoitohen-kilökuntaan, varsinkin omaan hoitajaan koettiin merkittävänä, mikä ilmeni myös Cambellin tutkimuksessa. (D40, tutkimus)

Esimerkki 7.6

Tutkimustulokset traumatiimin hoitamista potilaista korreloivat hyvin kirjallisuuskatsauksessa esiteltyjen tutkimusten kanssa. Traumapoti-laista huomattava osa oli miehiä ja iältään 16 – 40-vuotiaita. Kirjallisuuden mukaan yleensä traumapotilaista miehiä on kaksi kolmasosaa (Sampalis - Denis - Lavoie 1999, Stiffler - Baker 2001). N:n traumapotilaiden kohdalla luku on vieläkin suurempi (87,6 %). (D7, tutkimus)

129

Aineiston tutkimustyyppisten diskussioiden aloitusasemassa TULOSSIIRRON kanssa yhtä yleisiä ovat taustoittavat siirtotyypit (yhteensä (11/19): MENETELMÄSIIRROT (8/19) ja kokoavat TAUSTATIETOSIIRROT (3/19). Dudley-Evansin (1994: 227) mukaan proto-tyyppinen diskussio alkaakin taustoituksella, jota lukija tarvitsee ymmärtääkseen tulokset.

Myös R. Holmesin (1997) ja Lindebergin (2004) tutkimuksissa taustoittavat aloitukset oli-vat tutkimusartikkeleiden diskussioissa tavallisia. Yleensä kokoavassa TAUSTATIETO-SIIRROSSA toistetaan parafrastisesti johdanto-osassa aiemmin esitetty tutkimuksen tar-koitus tai tavoitteet, sen topiikki tai tutkimustarve ja muistutetaan esimerkiksi tutkimusky-symyksistä (ks. esimerkit 7.7 ja 7.8).

Esimerkki 7.7

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Oy XYZ Ab:n sairaankuljetuksen asiakkaiden tyytyväisyyttä kyselyn tekoajankohtana keväällä 2002. Tarkoi-tuksena ei ollut mitata asiakkaiden tyytyväisyyttä, vaan päämääränä on pal-velun laadun parantaminen. (D16, tutkimus)

Esimerkki 7.8

Työn tarkoituksena oli selvittää aikakausilehtien artikkeleissa synnytyksen kulusta välittyvää kokemuksellista kuvaa. (D40, tutkimus)

Lindeberg (2004: 155) pitää TAUSTATIETOSIIRTOA ”lukijaystävällisenä retorisena akti-na”. Tyypillisesti siirto toistaa tai kiteyttää opinnäytetyön tarkoituksen. Siitä on eksplisiitti-senä merkkinä leksikaalinen kiteytymä opinnäytetyön tarkoituksena on ~ oli, joka toistuu fraasin tavoin diskussioiden lisäksi opinnäytetyön johdannoissa ja tiivistelmissä. Esimer-kiksi aineistoni tiivistelmissä opinnäytetyön, työn tai tutkimuksen tarkoitus mainitaan yh-teensä 27 kertaa (27/40). Työn tarkoitusta kertaava siirto saattaa diskussioissa sijoittua myöhemmäksikin kuin tekstin aloitusasemaan, mikä on yleisemminkin ominaista tälle vapaasti sijoittuvalle siirtotyypille aineistossani.

Seuraavan esimerkin TAUSTATIETOSIIRROSSA (esimerkki 7.9 siirto 1) tuodaan en-sin esiin tutkimuksen yleinen aihe (Lääkemyrkytyspotilaaseen liittyviä tutkimuksia sairaa-lan ulkopuolisessa ensihoidossa) ja kerrataan tutkimustarve (mutta ne koskevat --) sekä mainitaan tärkeimmät aiemmat tulokset. TULOSSIIRROSSA (siirto 2) tutkimustarpeeseen vastataan välittömästi oman tutkimuksen tuloksilla:

Esimerkki 7.9

1) Lääkemyrkytyspotilaaseen liittyviä tutkimuksia sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa on tehty varsin vähän. Suhtautumiseen liittyviä tutkimuksia on runsaasti, mutta ne koskevat lähes poikkeuksetta sairaalan hoitohenkilökun-taa tai lääkäreitä. Useissa tutkimuksissa on tullut esiin kielteisyys itsetuhoi-sia ja päihdepotilaita kohtaan. 2) Tässä tutkimuksessa tuli ilmi, että suhtau-tuminen myös sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa on samansuuntaista.

(D23, tutkimus)

130

Kun erityyppisten töiden diskussioita aloittavia taustatietosiirtotyyppejä vertaa keskenään, eroja voidaan havaita. Tutkimustyyppistä opinnäytetyötä aloittavassa TAUSTATIETO-SIIRROSSA opinnäytetyö määrittyy lähinnä tutkimukseksi, jonka tuloksia seuraava teksti esittelee ja kommentoi. Tuotetyön diskussiota aloittava TAUSTATIETOSIIRTO sen sijaan määrittää tarkastelun lähtökohdaksi koko opinnäytetyöprosessin ja kytkee sen usein vielä laajempiin oppimis- ja osaamistavoitteisiin (ks. luku 7.3.2).

Kaikkein yleisin (8/19) taustatietoa antava siirtotyyppi tutkimustyyppisten töiden dis-kussioiden aloituksissa on MENETELMÄSIIRTO. Se keskittyy opinnäytetyössä käytettyi-hin tutkimusmenetelmiin ja niiden luotettavuuden tai eettisyyden arviointiin. Aineistolleni on erityistä, että tämä siirtotyyppi esiintyy konventionaalisesti nimenomaan diskussion aloitusasemassa eikä samassa positiossa esiinny mitään muita menetelmää koskevia kuvauksia tai pohdintoja. Prototyyppinen diskussiota aloittava MENETELMÄSIIRTO on yleensä myös otsikoitu ja sisältää preesensissä esitettyä referointia menetelmäkirjallisuu-desta. Referointi on tavallisesti osoitettu lähdeviittein. Näin menetelmäkirjallisuus toimii kehyksenä oman tutkimuksen menetelmien kommentoinnille. Esimerkkinä tästä on seu-raava diskussion aloitus:

Esimerkki 7.10

6.1 Tutkimuksen luotettavuus

Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden arvioimiseksi ei ole yhtä selkeitä kriteerejä kuin kvantitatiivisen tutkimuksen (Nieminen 1997: 215). Laadulli-sen tutkimukLaadulli-sen luotettavuuden tarkastelu alkaa tutkimusongelman tarkas-telusta ja tarkemmin siitä, antaako tutkimusaineisto vastauksen tutkimuson-gelmiin. Arviointia helpottavat esimerkiksi seuraavat kysymykset: Onko ai-neiston hankinta tehty siten, että hankintatapa ja aiai-neiston laatu ovat luotet-tavia? Onko onnistuttu saamaan tiedonantajia, jotka ovat tunteneet tutkitta-van ilmiön? Ovatko he tuottaneet monipuolista vai kapea-alaista informaa-tiota? Onko kirjallinen aineisto kattavaa, monipuolista ja valaisevaa? (Krau-se - Kiikkala 1996: 130 - 131.) (D11, tutkimus, aloituskappale)

Esimerkkisiirto jatkuu edelleen seuraavassa kappaleessa elaboroinnilla (ks. esimerkki 7.11), jossa kirjallisuuden avulla esiteltyä topiikkia eli tutkimuksen luotettavuuden toteu-tumista tarkastellaan yksityiskohtaisesti omaan tutkimusprosessiin suhteutettuna. Aika-muoto on jälleen raportoiva imperfekti.

Esimerkki 7.11

Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysin avulla. (D11, tutkimus)

Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä tarkastelevat siirrot kattavat merkittävän ison osan tutkimustyyppisten töiden diskussioista. Yleensä tätä topiikkia käsitellään niissä vä-hintään typografisen kappaleen verran, mutta useimmiten taustatiedon käsittely jatkuu vielä pidempään, jopa useita alalukuja. Siirtotyypin laajuudelle on ominaista ylittää orto-grafisen kappaleen raja. Esimerkkinä on menetelmän eettisyyteen fokusoiva koko

alalu-131

vun mittainen MENETELMÄSIIRTO (7.12), joka seuraavassa alaluvussa jatkuu tutkimuk-sen luotettavuuden pohdinnalla.

Esimerkki 7.12

7. KARTOITUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS