Tuotetyyppisen opinnäytetyön diskussiota aloittavat siirrot

Kuten aiemmin on tullut esille, tuotetyyppisen opinnäytetyön diskussiosta ei ole saatavilla valmiita siirtorakennemalleja, jotka antaisivat lähtökohdan tekstinosan siirtojen analysoi-miselle. Pääosin (15/16) yksilukuisissa, alaluvuttomissa tuotetyön diskussioissa ei myös-kään ole muita otsikoita, jotka auttaisivat tekstinosan funktioiden ja niitä todentavien siir-tojen tunnistamisessa. Tuotetöiden diskussioiden lyhyys (yleensä alle 3 sivua) taas osoit-tautui analyysivaiheessa ongelmaksi siksi, että kompaktisti kirjoitetussa tekstissä näkö-kulmat vaihtuvat tiuhaan ja eri funktiot vaikuttavat asettuvan usein päällekkäin ja sulautu-van yhteen jopa samassa lauseessa. Etenkin diskussioita aloittavat siirrot sisältävät usei-ta eri näkökulmia hyvin tiivistetyssä muodossa. Pieni osa aloitususei-tavoisusei-ta on niin ainutker-taisia sekamuodosteita, että niitä on vaikea varmuudella luokitella mihinkään konventio-naaliseen siirtotyyppiin. Taulukossa 7.1 (s. 126) näkyvän luokittelun olen tehnyt siirtojen salienteimman funktion perusteella.

Käytännössä tuotetyön diskussiota aloittavan siirron ja sen funktion tunnistaa parhaiten suhteuttamalla aloitussiirtoa seuraavaan siirtoon. Tuotetöiden diskussioissa aloitusta seu-raava siirto keskittyy tavallisimmin opinnäytetyön prosessin esittelyyn ja kommentointiin.

Koska siirtotyyppi esiintyy tuotetyöaineistossani taajaan, diskussion aloituksenakin kuusi (6/16) kertaa, olen antanut sille aineistoni siirtoluokittelussa oman nimen: PROSESSI-SIIRTO. Siirtotyypin tunnistaa yleensä diskussion aloitussiirtoja säännönmukaisempien leksikaalisten vihjeiden (esimerkiksi peräkkäisten työvaiheiden nimeäminen ja toimintaa kuvaavat verbit) sekä siirrolle ominaisen aikamuodon (imperfekti) perusteella. Seuraa-vassa aloitusjaksossa samanaikaisuutta ilmaiseva temporaalirakenne (kirjallisuutta tut-kiessamme huomasimme ja kirjallisuuteen perehtyessämme huomasimme) toimii pui-teadverbiaalina (D32) ja jäsentää toiminnan vaiheita, samoin kuin ajan adverbiaali (kirjal-lisuuteen perehtymisen jälkeen):

Esimerkki 7.15

Opinnäytetyön tekemisen aloitimme masennuksesta kertovan kirjalli-suuden kartoituksella. Teimme hakuja eri kirjastoihin, kuten Tukholman-kadun koulun kirjastoon, pääkaupunkiseudun kunnallisiin kirjastoihin, sekä Terveystieteiden kirjastoon. Kirjallisuutta tutkiessamme huomasimme, että masennuksesta kertovaa kirjallisuutta löytyi pääasiallisesti vain lääke-tieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Hoitotieteen näkökulmasta dep-ressiota ei ollut juurikaan tutkittu, joten myös valmis kirjallisuuskatsaus jäi hoitotieteen näkökulman osalta vähäiseksi. Meidän työtämme palvelevaa kirjallisuutta löytyi paljon vähemmän kuin odotimme, joten myös kirjallisuu-den rajaaminen helpottui.

135

Kirjallisuuteen perehtyessämme pohdimme, mitä oleellisia tietoja tarvit-sisimme kirjallisuuskatsaukseen, jotta se palvelisi myös potilasoppaan te-kemistä. Kirjallisuuteen perehtymisen jälkeen teimme rungon kirjallisuus-katsaukselle, josta ilmeni mitä tietoja kartoitamme. Tämä helpotti kirjalli-suuskatsauksen tekemistä ja työnjakoa kirjallikirjalli-suuskatsauksen kirjoittamis-vaiheessa. (D32, tuote)

PROSESSISIIRROSSA opinnäytetyöprosessia kuvataan ja arvioidaan yleensä kronologi-sessa järjestyksessä vaihe kerrallaan, samaan tapaan kuin tutkimustyyppisissä töissä tutkimuksen päätuloksia esitellään ja kommentoidaan tulos kerrallaan. Tätä tukevan pää-telmän ammattikorkeakoulun toiminnallisten opinnäytetöiden prosessia mukailevasta ra-portoinnista on tehnyt Jääskeläinen (2005: 63, 73), joka on vertaillut hanke- ja tutkimus-raportoinnin eroja. Hänen esimerkissään hankkeena tehdyn opinnäytetyön viimeinen luku etenee kronologisesti ja sisältää rinnakkain sekä opinnäytetyön prosessin kuvausta että arviointia. Aineistossani kronologia määräytyy yleensä joko opetussuunnitelmaan kirjatun opinnäytetyön vaiheistuksen mukaan tai opinnäytetyöhön sisältyvän tuotteen tekemisen tai toiminnan toteuttamisen vaiheiden perusteella.

Seuraavassa esimerkissä (7.16) opinnäytetyöprosessin ja sen vaiheiden arviointi aloittaa diskussion taustoittamatta. Ensin tehdään deduktiivinen yleistys koko prosessin onnistumisesta, minkä jälkeen prosessin osia tai vaiheita arvioidaan elaboroiden. Koko siirron aikamuoto on imperfekti.

Esimerkki 7.16

Työskentelyprosessi eteni suunnitelmien mukaan. Kansio valmistui ajallaan ja palautimme sen sovitusti kesäkuussa 2002. Tietojen kerääminen kansiota varten oli aikaa vievää, sillä hankimme tietoa puhelimitse, internetistä, kirjal-lisuudesta ja opintokäynneillä. Ensimmäinen tavoite siis toteutui kesään mennessä kansion valmistuttua. Syksyllä ryhdyimme kokoamaan kansion taustalla olevaa tietoa kirjallisuuskatsausta varten ja työstämään raporttia opinnäytetyöprosessista. Aikataulu oli kiireisempi kuin keväällä ja työskente-lyssä jouduttiin pitämään taukoa viimeisen käytännön harjoittelun aikana.

Myös muut koulutehtävät veivät aikaa opinnäytetyön tekemiseltä. Yhteistyö päiväsairaalan kanssa onnistui, vaikka työskentelyämme hieman hankaloitti se, että työryhmällä ei ollut selkeää yhteistä näkemystä kansiosta. Erilaisia toiveita oli runsaasti, emmekä mitenkään pystyneet toteuttamaan kaikkia.

(D14, tuote)

Tuotetyyppisen opinnäytetyön diskussio voi siis alkaa suoraan siirtotyypillä PROSESSI-SIIRTO. Tällainen aloituskonventio on lukijalle vaativa, sillä se edellyttää prosessin kulun tunnetuksi ilman erillistä kertaavaa taustoitusta. Todennäköisesti esimerkin 7.16 siirto, joka sisältää runsaasti opinnäytetyön tekijöiden subjektiivista positiivista evaluointa, onkin kohdennettu erityisesti opinnäytetyötä arvioivalle opettajaohjaajalle.

Aineistoni tuotetöiden prototyyppinen diskussio alkaa kuitenkin useimmiten (8/16) ni-menomaan taustoittaen siirtotyypillä TAUSTATIETO, jossa annetaan lukijalle seuraavien siirtojen ymmärtämisessä tarpeellista tietoa (ks. esimerkki 7.17). Tavallisimmin diskussio-ta aloitdiskussio-tavassa TAUSTATIETOSIIRROSSA määritellään työkokonaisuus (Koulutus hui-pentuu opinnäytetyöhön, jonka tulisi olla yhteydessä työelämään ja opiskelijan omaan

136

asiantuntemukseen) tai kerrataan työn tarkoitus ja tavoitteet (vrt. jonka tarkoituksena on) sekä implikoidaan eri keinoin jakson arvioivaa luonnetta. Esimerkissä 7.17 tästä ovat merkkeinä adverbiaali mielestämme ja positiivisesti evaluoivan onnistua-verbin toisto.

Esimerkki 7.17

Meille on koko ensihoitajakoulutuksen ajan puhuttu siitä, kuinka ammatti-korkeakoulusta valmistuu oman erikoisalansa työelämän asiantuntijoita.

Koulutus huipentuu opinnäytetyöhön, jonka tulisi olla yhteydessä työelä-mään ja opiskelijan omaan asiantuntemukseen. Mielestämme opinnäyte-työmme on onnistunut näissä tavoitteissa hyvin. Olemme työstäneet työ-elämän yhteistyökumppanin tarpeisiin räätälöidyn täydennyskoulutuksen koulutusmateriaalin, jonka tarkoituksena on helpottaa tulevaisuudessa ta-pahtuvaa yhteistoimintaa sekä keskinäistä ymmärrystä yhteisissä ensihoito-tehtävissä. Valitsemamme aihe jaksoikin kiinnostaa molempia koko projek-tin ajan ja totesimme useaan otteeseen, että olimme onnistuneet valitse-maan hyvän opinnäytetyön toteutusmallin. (D2, tuote)

Siirtotyypissä on samoja lingvistisiä aineksia kuin yleensä diskussion keski- ja loppujakso-jen omaa oppimista reflektoivissa siirroissa. Tyypillistä on, että tällaisen kokoavan TAUS-TATIETOSIIRRON jälkeen diskussio jatkuu sarjalla PROSESSISIIRTOJA, joissa aloitus-siirrossa nimetyn tavoitteen tai kokonaisuuden toteutumista arvioidaan opinnäytetyön vaihe kerrallaan oman toiminnan näkökulmasta esitettynä (esimerkkejä luvussa 7.4.2).

Eron REFLEKTIOSIIRTOON olen tunnistanut muun muassa sen perusteella, miten siirto suhteutuu sitä seuraaviin siirtoihin.

Prosessin kommentointiin voidaan edetä myös aloittamalla diskussio TAUSTATIE-TOSIIRROLLA, jossa osoitetaan prosessin lähtökohdaksi tarjoutuva tutkimus- tai kehit-tämistarve¹⁴⁶. Seuraavista esimerkeistä näkyy, että tarvetta voidaan perustella subjektiivi-sesti (7.18), professionaalisubjektiivi-sesti (7.19), toimeksiantajan toiveisiin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen vedoten (7.20) tai tutkimustietovajeeseen (7.21) vedoten:

Esimerkki 7.18

Opinnäytetyömme valintaan vaikutti vahvasti se, ettemme ole aikaisemmin saaneet riittävästi tietoa lapsen menetyksestä ja siitä koituvasta surus-ta. (D6, tuote)

Esimerkki 7.19

Saimme opinnäytetyön aiheen JAKE-hankkeelta. Valmistumme periopera-tiivisiksi sairaanhoitajiksi, joten kivunhoito tulee olemaan osa työtäm-me. Tämän vuoksi kiinnostuimme aiheesta. Koemme hyvän kivunhoi-don tärkeäksi osaksi laadukasta hoitotyötä. (D15, tuote)

146 Vrt. Swalesin (1990) johdanto-osan CARS-mallin tutkimustarve tai -aukko (engl. niche).

137 Esimerkki 7.20

Opinnäytetyö aiheiden esittelytilaisuudessa syksyllä 2001 kerrottiin mahdol-lisuudesta tehdä opinnäytetyö kansainvälisenä yhteistyönä Viron yhteistyön-tahojen kanssa. Kiinnostuimme tästä ajatuksesta ja aloimme pohtia aihetta.

Opinnäytetyöryhmässämme on kätilöopiskelijoita ja yksi psykiatriseen sairaanhoitoon suuntautuva opiskelija. Pyrimme löytämään aiheen, jo-ka palvelisi jo-kaikkien tulevaa ammattiin valmistumista. Aluksi saimme idean lapsen kehityksen tukemisesta. Myöhemmin jaoimme sen psyykkisen ja motorisen kehityksen tukemiseen. Aiheen laajuuden vuoksi rajasimme työmme käsittelemään lapsen ensimmäistä ikävuotta.

Pidämme aihepiirin valintaa mielekkäänä, koska se on aina, erityisesti täällä hetkellä ajankohtainen. Lähes joka päivä joukkotiedotusvälineis-sä käydään keskustelua lasten kasvatuksesta ja vanhemmuuteen liit-tyvästä problematiikasta. Myös Viron yhteistyötahomme oli tyytyväinen aiheen valintaamme. (D27, tuote)

Esimerkki 7.21

Opinnäytetyön tekemisen aloitimme masennuksesta kertovan kirjallisuuden kartoituksella. Teimme hakuja eri kirjastoihin, kuten Tukholmankadun kou-lun kirjastoon, pääkaupunkiseudun kunnallisiin kirjastoihin, sekä Terveystie-teiden kirjastoon. Kirjallisuutta tutkiessamme huomasimme, että masennuk-sesta kertovaa kirjallisuutta löytyi pääasiallisesti vain lääketieteellisestä nä-kökulmasta tarkasteltuna. Hoitotieteen nänä-kökulmasta depressiota ei ollut juurikaan tutkittu, joten myös valmis kirjallisuuskatsaus jäi hoitotieteen nä-kökulman osalta vähäiseksi. Meidän työtämme palvelevaa kirjallisuutta löy-tyi paljon vähemmän kuin odotimme, joten myös kirjallisuuden rajaaminen helpottui. (D32, tuote)

Mikäli diskussio alkaa, edellisten esimerkkien tapaan, tutkimus- ja kehittämistarpeen osoittamisella, seuraavissa siirroissa pyritään osoittamaan, miten tarpeeseen on omalla tutkimus- tai kehittämistyöllä vastattu. Konventio on sama kuin Swalesin (1990) johdanto-osan CARS-mallissa. Tuotetyön diskussiossa nämä siirrot etenevät prosessin kulkua seu-raten. Kaikissa edeltävissä esimerkeissä siirto aloitetaan imperfektillä, jonka perusteella lukija voi olettaa jatkoa tapahtumasarjalle. Samaa merkitystä vahvistaa aloittavan siirron kytkentä opinnäytetyöprosessin aloitustilanteeseen (esimerkki 7.19: saimme aiheen JA-KE-hankkeelta) tai -vaiheisiin. Myös monet leksikaaliset valinnat (esim. vaiheen tai sitä edustavan tilanteen nimeäminen esimerkissä 7.20: Opinnäytetyö aiheiden esittelytilai-suudessa) tukevat tätä tulkintaa, samoin kuin seuraavaan toimintaan suhteuttava ajan adverbi aluksi (esimerkki 7.20) tai verbi aloitimme (esimerkki 7.21), jotka kaikki antavat signaaleja tekstinkulun prosessinmukaisesti etenevästä jatkosta.

Aineistoni tuotetyyppisten töiden diskussioista iso osa jäsentyy edellä esittämääni ta-paan alkaen kokoavalla TAUSTATIETOSIIRROLLA ja jatkuen lineaarisesti opinnäytetyön prosessin vaiheita kommentoivalla esittelyllä. Toinen mahdollinen aloituskonventio on kokoavan TAUSTATIETOSIIRRON osalta samantapainen, mutta aloittavan siirron jäl-keen teksti jatkuukin siirroilla, jotka osittavat prosessia jonkin muun jäsentämisperiaatteen kuin kronologian mukaan. Mahdollista on, että vaiheistus ja sen mukainen

esittämisjärjes-138

tyksen valinta perustuvat opinnäytetyön tekijöiden omaan arvioon tai kokemukseen siitä, mikä osa prosessissa on ollut onnistunutta tai tärkeää ja mainitsemisen arvoista, samaan tapaan kuin tärkeimmät tutkimustulokset seuloutuvat käsiteltäviksi tutkimustyyppisen työn diskussiossa. Prosessia on mahdollista tarkastella esimerkiksi suhteessa omaan oppimi-seen. Esimerkin 7.22 diskussio jatkuu aloittavan TAUSTATIETOSIIRRON jälkeen oman ammatillisen kehittymisen arviointiin (vrt. kehittyä-verbin toisteisuus) fokusoivalla reflekti-olla. Aloitusvirkkeen ”tulos” määrittyy tässä diskussiota aloittavassa siirrossa ’oppimistu-lokseksi’, jota evaluoidaan sitä seuraavissa siirroissa vaihe tai osatulos kerrallaan. Pro-sessin aikana laadittu tuote (perehdytyskansio) on tässä määrittelyssä siis vain osa opin-näytetyön tulosta.

Esimerkki 7.22

Kokonaisuudessaan olemme tyytyväisiä työmme tulokseen. Perehdytys-kansio muodostaa mielestämme eheän kokonaisuuden ja asiat ovat sieltä helposti löydettävissä. Prosessi on ollut pitkä ja haasteellinen ja se on vaa-tinut meiltä järjestelmällisyyttä sekä joustavuutta ja työn jatkuvaa proses-sointia. Tehdessämme työtä ryhmänä olemme kehittyneet ryhmätyötai-doissa sekä olemme oppineet työskentelemään suunnitelmallisemmin ja johdonmukaisemmin. Olemme myös kehittyneet perustelemaan valinto-jamme ja päätöksiämme paremmin. (D1, tuote)

Esimerkki 7.22 muistuttaa joiltakin lingvistisiltä tunnusmerkeiltään aineiston REFLEKTIO-SIIRTOJA, mutta muun muassa sen sijainti diskussion aloitusasemassa ohjaa tulkitse-maan siirron TAUSTATIEDOKSI.

Komppa (2012: 120) on suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen kirjoitelmien retorista rakennetta tutkiessaan havainnut, että niitä aloittavat joko deduktiiviset tai induktiiviset osat toimivat pääsääntöisesti orientoivassa funktiossa muuhun kirjoitelmaan nähden. Ai-neistoni tuotetöiden diskussion taustoittavan aloitussiirron, samoin kuin monen aloittavan TULOSSIIRRON, suhde niitä seuraaviin siirtoihin vaikuttaa olevan hyvin samantapainen.

Tuotetöiden diskussiota aloittaville siirroille on ominaista, että ne orientoivat työn on-nistumisen evaluointiin. Edeltävä esimerkki (7.22) tuo hyvin esiin niille ominaisen ten-denssin aloittaa diskussio nimenomaan positiivisella evaluoinnilla: Kokonaisuudessaan olemme tyytyväisiä työmme tulokseen. Lindeberg (2004: 82) pitää tulosten positiivista evaluointia tekstinosan alkuasemassa funktioltaan tekijän oman kontribuution suorana promootiona. Muita suoria promotoivia toimintoja samassa positiossa ovat työn tai sen tulosten keskeisyyden tähdentäminen ja tutkimus- ja kehittämistarpeen korostaminen.

Useista edeltävistä esimerkeistä on nähtävissä (esimerkit 7.19–7.21), että promotoivat aloituskonventiot ovat tuotetöiden diskussioissa hyvin yleisiä. Osa aineiston aloituksista on Lindebergin (2004: 84) luokittelun mukaan tulkittavissa epäsuoraksi promootioksi, jos-ta hän pitää yhtenä esimerkkinä tutkimustekstin RAJOITUSSIIRTOA.

Seuraava esimerkkisiirto (7.23) alkaa negatiivisella evaluaatiolla Opinnäytetyömme tekemisessä koimme vaikeimmaksi asiaksi aiheen rajaamisen, jonka kirjoittajat seu-raavissa virkkeissä kääntävät kuitenkin edukseen osoittamalla olevansa tietoisia työnsä mahdollisista puutteista ja keinoista kompensoida niitä. RAJOITUSSIIRTOJEN tapaan siinä tunnistetaan ja arvioidaan oman työn epäkohtia tai katvealueita ja samalla retorisesti

139

lisätään uskottavuutta – tai kuten esimerkissä 7.23 eksplisiittisesti todetaan: luotettavuut-ta.

Esimerkki 7.23

Opinnäytetyömme tekemisessä koimme vaikeimmaksi asiaksi aiheen ra-jaamisen. Mielestämme saimme kuitenkin laitettua keskeisimmät asiat ai-heesta kirjallisuuskatsaukseemme. Materiaalia aiai-heestamme löytyi paljon ja käytimmekin runsaasti aikaa materiaalin valitsemiseen. Tekemämme ohje-lehtisen tiedot on otettu kirjallisuuskatsauksestamme, jonka tietojen oikeelli-suutta olemme perustelleet jo kirjallisuuskatsauksemme kappaleessa 6, jo-ka käsitteli jälkihoito-ohjelehtisen sisältöä ja ulkoasua. Samassa jo- kappalees-sa olemme käsitelleet hyvän kirjallisen potilasohjeen ominaisuuksia. Ohje-lehtisen ovat tarkastaneet myös X:n sairaalan asiantuntijat ja he tekivät muutoksia ohjelehtisen kappaleeseen, Sydänlihaksen verenkierrosta huo-lehtivat sepelvaltimot, yksinkertaistamalla tekstiä. He ovat nyt hyväksyneet ja katsoneet ohjelehtisen heille soveltuvaksi. Tämä antaakin ohjelehtisel-lemme lisää luotettavuutta. (D3, tuote)

Tuotetyön ja tutkimustyön diskussioiden yksi ilmeinen ero onkin siinä, että vain tutkimus-tyyppisen työn diskussio alkaa erillisellä luotettavuutta eksplisiittisesti evaluoivalla ME-NETELMÄSIIRROLLA. Tuotetöissä sitä vastoin mahdollinen luotettavuuden evaluointi limittyy vetoketjumaisesti koko prosessin vaiheiden esittelyyn, kuten myöhemmin tulee esille (ks. luku 7.5.2).

Edeltävien esimerkkien (7.22 ja 7.23) aloitukset havainnollistavat hyvin myös toista meistä painotuseroa tutkimus- ja tuotetöiden diskussioiden aloituskonventioissa: ne il-mentävät tekijää toisiinsa verrattuna eri tavoin. Tuotetyön diskussiota aloittavassa siirros-sa tuodaan usein selvästi esiin tekijyyttä joko ilmaisemalla se persoonapronominin (7.24:

meille) tai persoonapäätteen (7.25: olemme) ja possessiivisuffiksin (7.25: asettamamme) avulla tai evaluoimalla työn merkitystä henkilökohtaisesta näkökulmasta suhteuttavan adverbiaalin (7.25: mielestämme) avulla:

Esimerkki 7.24

Meille on koko ensihoitajakoulutuksen ajan puhuttu siitä, kuinka ammatti-korkeakoulusta valmistuu oman erikoisalansa työelämän asiantuntijoita. - - (D2, tuote, siirron aloitus)

Esimerkki 7.25

Olemme mielestämme saavuttaneet opinnäytetyölle asettamamme tavoit-teet hyvin. - - (D10, tuote, siirron aloitus)

Possessiivisuffiksi voidaan liittää nominien lisäksi verbeihin ja partisiippeihin (asetta-mamme). Tekijää voidaan tuoda esiin myös oma- ja itse-pronominien avulla (Luukka 1992: 141), kuten aineiston ainoan hankkeistamattoman tutkielman aloituksessa:

140 Esimerkki 7.26

Opinnäytetyön alku oli erittäin hankalaa, koska itselläni ei ollut minkäänlais-ta kuvaa siitä minkälainen työstä tulisi. - - (D13, tutkielma, siirron aloitus) Aineiston tuotetöiden diskussiota aloittavat siirrot on pääsääntöisesti kirjoitettu monikon 1.

persoonassa, koska opinnäytetyöllä on tavallisesti vähintään kaksi tekijää. Tekijään viit-taava yksikön tai monikon 1. persoona mainitaan tuotetöiden diskussiota aloittavan siirron ensimmäisessä tai viimeistään toisessa virkkeessä 11 kertaa (11/15). Tutkimustyyppisten töiden diskussoissa taas näin suora persoonan esiintuonti on kauttaaltaan vähäisempää.

Tutkimustyön diskussio alkaa yksikön tai monikon 1. persoonassa vain kolme (3/19) ker-taa. Tavallisempaa on viitata tekijään passiivilla, jolloin persoona jää spesifioimatta. Näin taphtuu myös seuraavassa kirjallisuukatsaustyyppisen työn diskussiota aloittavassa siir-rossa:

Esimerkki 7.27

Opinnäytetyön aiheeksi valittiin aggressiivisen potilaan kohtaaminen hoito-työssä, koska aggressiivisuus ja väkivalta on merkittävästi lisääntyneet vii-me vuosien aikana hoitotyössä. - - (D5, kirjallisuuskatsaus, siirron aloitus) Tutkimustyyppisissä töissä on myös yleistä valita kolmas persoona (ks. esimerkit 7.28 ja 7.29), jolloin tarkastelun lähtökohdaksi otetaan esimerkiksi opinnäytetyö, sen aihe tai to-teutettu tutkimus (samoin Majapuro – Kangasharju 1999: 71):

Esimerkki 7.28

Opinnäytetyöni tarkoitus on selittää miten kouluterveydenhoitaja voi tukea koulukiusattuja. (D34, tutkimus)

Esimerkki 7.29

Opinnäytetyöni tarkoitus on kartoittaa ja analysoida Helsingin pelastuslai-toksella ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa tapahtuneet työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. (D30, tutkimus)

Tapa ikään kuin inhimillistää elottoman tai abstraktin olennon aktiiviseksi toimijaksi ja siir-tää huomion tekijän sijasta tuotokseen. Konventio on ominainen nimenomaan aineiston tutkimustyyppisille opinnäytetöille.

Seuraava tuotetyön diskussio (esimerkki 7.30) poikkeaa muusta aineistosta erityisesti siinä, että sen aloituksen tulkinta tutkimustekstin konventioiden varassa on lukijalle erityi-sen vaativa tehtävä.

Esimerkki 7.30

Olemme mielestämme saavuttaneet opinnäytetyölle asettamamme tavoit-teet hyvin. Meillä on alusta lähtien ollut selkeä kuva siitä, millainen työmme tulee olemaan. Tämän johdosta työ on edennyt sujuvasti, eikä siihen ole

141

tarvinnut tehdä muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Työ on vaatinut pitkäjänteistä paneutumista aiheeseen. (D10, tuote)

Siirrossa on REFLEKTIOSIIRROLLE ominaisia kielenaineksia, kuten tekijän eksplikointi ja oman toiminnan avoin positiivinen evaluointi (olemme -- saavuttaneet -- hyvin). Siir-ron topiikki vain on nyt eri: onnistumista arvioidaan pikemminkin työn tavoitteiden kuin oman oppimisen kannalta. Myös siirron paikka olisi aineistossani REFLEKTIOSIIRROLLE epäkonventionaalinen.

Aukkoisessa siirrossa 7.30 ei kuitenkaan eksplikoida työn tavoitteita tai aihetta eikä esitellä suunnitelmaa, johon työ perustuu, mikä olisi odotuksenmukaista. Vaikka siirto rakenteeltaan muistuttaa diskussiota aloittavaa TAUSTATIETOSIIRTOA, sen propositio-naalinen sisältö jää miltei tyhjäksi eikä jakso siten täytä siirtotyypin konventionaalista funktiota. Esimerkkisiirron aukkoisuus tukee oletustani siitä, että tuotetyön diskussiota aloittavan TAUSTATIETOSIIRRON olennaisin funktio on orientoida lukijaa tulevaan teks-tiin. Prototyyppinen kokoava TAUSTATIETOSIIRTO tuo joko eksplisiittisesti tai implisiitti-sesti esiin opinnäytetyön tekijöiden käsityksen siitä, mikä on työn keskeisin tulos tai muu kokonaisuus, jota vasten diskussion seuraavat siirrot jäsentyvät ja jota vasten ne ovat tulkittavissa.

Toisaalta esimerkki 7.30 osoittaa tuotetyyppisten opinnäytetöiden skemaattisen ra-kenteen vakiintumattomuutta ja tekstinosien funktioiden limittymistä toisiinsa. Kyseisen siirron voi nimittäin nähdä jatkavan saumattomasti edeltävästä tekstinosasta, joka sisäl-tää seikkaperäisen kuvauksen opinnäytetyön prosessista¹⁴⁷. Koko diskussion funktioksi jää silloin tehostaa retorisesti kokonaisvaikutelmaa onnistuneesta prosessista.

Tekstin aloitustapa ja aloitukseen valittu topiikki avaavat kenties myös erilaisia luki-jasuhteita, lukijuuksia, olettamalla jotain vastaanottajan kiinnostuksen kohteista (vrt.

Komppa 2002: 73). Ni Ketut Mirahayuni (2002: 48) on verrannut tutkimustekstin johdanto- ja diskussio-osien aloitustapoja. Hän pitää odotuksenmukaisena sitä, että diskussiot, toi-sin kuin johdannot, voivat alkaa taustoittamatta, koska diskussiot pohjautuvat juuri edel-tävässä tekstissä esitettyyn yhteiseen tietoon. Tällainen asioiden itsestään selväksi olet-taminen tekstin informaatiorakenteessa luo käsitystä kirjoittajuudesta ja vastaanottajuu-desta, lukijuudesta (Heikkinen 2000a: 138). Edellisessä esimerkissä (7.30) kirjoittajien voi tulkita luottavan siihen, että lukija tuntee ennakolta opinnäytetyön tulokset, sen prosessin tai luonteen ammattikorkeakoulussa. Näin ajateltuna diskussiota aloittavalla siirrolla voi-daan nähdä olevan opinnäytetyötekstissä kaksoisfunktio: yhtäältä se aloittaa diskussio-osaa ja orientoi sen lukemiseen, mutta toisaalta se samalla rakentaa koko tekstin koko-naisrakenteessa luontevan siirtymän tulososasta diskussioon.

Tuotetyöaineistossani prosessiin eri tavoin kytkeytyvä TAUSTATIETOSIIRTO diskus-siota aloittavana siirtona on kuitenkin niin tyypillinen ja johdonmukainen konventio, että sen perusteella lukija voi ennakoida lukemansa diskussiotekstin jatkuvan nimenomaan opinnäytetyön prosessin kulkua seuraten. Skemaattisilta tekstikonventioilta vaikuttavat myös tutkimustyyppisten töiden diskussioiden aloitukset, jotka säännönmukaisesti keskit-tyvät joko tutkimustuloksiin tai tutkimusmenetelmiin. Diskussion kokonaisrakenne – sa-moin kuin koko opinnäytetyön toteuttamistapa – on usein siis jo aloittavasta siirrosta pää-teltävissä tai ennakoitavissa.

147 Vrt. luku 5, s. 85, aineiston topiikkipohjainen opinnäytetyön kokonaisrakenne.

142

In document Tekstilaji ja yhteisö : Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön diskussio tekstinä (sivua 134-142)