Tutkimuksessani on kolmenlaista aineistoa. Pääaineisto koostuu 40:stä ammattikorkea-koulun opinnäytetyötekstistä. Tekstikokonaisuus on laajuudeltaan yhteensä 1480 sivua.
Tekstiaineiston analysoinnin avulla on tarkoitus vastata kysymykseen, millainen teksti ammattikorkeakoulun opinnäytetyöteksti on. Selvittääkseni, miksi sen on juuri sellainen kuin on, hyödynnän tutkimuksessani muitakin aineistoja.
Toinen tärkeä aineisto on peräisin ohjatusta kyselystä, jolla kartoitin opinnäytetyön opettajaohjaajien käsitystä siitä, mitkä opinnäytetyön tekstikonventiot ovat työelämäluki-jaa palvelevia. Kyselyaineistosta saamieni tulosten (ks. luku 4) ja opinnäytetyö- ja tutki-musteksteistä aiemmin tehtyjen lingvististen tutkimusten perusteella olen kohdentanut tekstiaineistoni analyysin erityisesti opinnäytetyötekstin diskussio-osaan. Diskussiosivuja aineistossani on yhteensä 140. Diskussioon kohdennetun siirtoanalyysin avulla tutkin opinnäytetyötekstin paikallista, osaltaan koko tekstin tarkoituksia palvelevaa funktionaa-lista jaksojäsennystä. Analyysin tulokset esitän kahden aineistostani poimitun ja koko aineistoon suhteutetun esimerkkidiskussion avulla. Tutkimusasetelmani (ks. luku 1) mu-kaisesti analysoin diskussion siirtojaksoja osana tekstikokonaisuuden kontekstissaan vaiheittain ilmentämiä ja tuottamia merkityksiä.
Kolmantena aineistona voi pitää tutkimukseeni koottua tietoa opinnäytetyön kielenul-koisesta kontekstista, jolla tässä kohdin tarkoitan lähinnä yhteisöllistä ja institutionaalista kontekstia (konteksteista laajemmin esim. Pietikäinen ja Mäntynen 2009: 36). Luvussa 3 rajaamani ja esittelemäni kielenulkoinen kontekstitieto on genreteoriaan (Swales 1990, Bhatia 1993) perustuvaa diskurssiyhteisön määrittelyä lukuun ottamatta koottu pääosin muualta kuin lingvistisestä tutkimuksesta. Tietoa ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön kohdentuvista odotuksista ja rajauksista on saatavilla myös säädöksistä, opinnäytetyöoh-jeistuksesta sekä opinnäytetyön tekstikonventioihin liittyvästä kotimaisesta keskustelusta.
Tutkimukseni kyselyosio on toteutettu samassa yhteisössä, josta tekstiaineisto on kerätty, ja luvussa 3 mainitsemani opinnäytetyön kirjoittamisoppaat ovat olleet aineistooni kuulu-vien opinnäytetöiden kirjoittajien käytössä. Lisäksi olen itse toiminut tutkitussa yhteisössä opinnäytetyön tekstinohjaajana sekä opinnäytetyön kehittäjänä vuodesta 1997. Tämä positioni tarjoaa mahdollisuuden tarkastella opinnäytetyötekstejä samalla sekä tutkijan että diskurssiyhteisöä edustavan informantin roolissa. Kaikkinensa tekstinulkoisen kon-tekstitiedon tavoitteena on tihentää tekstiaineiston kuvausta ja tulkintaa tavalla, jota gen-reteoreetikot (esimerkiksi Bhatia 1993, 2004 ja 2006, Eggins ja Martin 1997: 236–237) pitävät tekstilajin tutkimisessa tähdellisenä.
26
2.1 Opinnäytetyöt
Tutkimukseni tekstiaineisto on kerätty joulukuussa 2002 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian (vuodesta 2008 Metropolia Ammattikorkeakoulu) terveysalan27 opiskelijoilta, joi-den tekstinohjaukseen suomen kielen ja viestinnän opettajana osallistuin opinnäytetyö-prosessin aikana lukuvuosina 2000–200228. Aineistoon kuuluu yhteensä 40 opinnäytetyö-tekstiä.
Aineiston opinnäytetyöt on tehty terveysalan ammattikorkeakoulututkinnossa (laajuus 140 ov eli 210 op). Tekijöinä on yhteensä 80 opiskelijaa hoitotyön ja ensihoidon koulutus-ohjelmista. Hoitotyön koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa 3,5-vuotinen sairaan-hoitajan ammattikorkeakoulututkinto29 ja heti sen jälkeen jatkaa terveydenhoitajan (160 ov) tai kätilön (180 ov) tutkintoon erillisessä suuntautumisvaihtoehdossa. Ensihoidon kou-lutusohjelman ainoa suuntautumisvaihto on nelivuotinen ensihoitajan tutkinto, joka pohjaa ensin suoritettuun sairaanhoitajan tutkintoon. Hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmien opiskelijoista valtaosa suorittaa pelkästään sairaanhoitajan tutkinnon. Laajemmat, suun-tautumisvaihtoehdolliset tutkinnot ovat siis kaksoistutkintoja. Kaikki aineistoni opinnäyte-työt on koulutusohjelmasta riippumatta tehty sairaanhoitajan tutkinnon kolmen viimeisen lukukauden aikana.
Aineiston opinnäytetyöt jakautuvat koulutusohjelmittain ja suuntautumisvaihtoehdoit-tain seuraavasti:
Hoitotyön koulutusohjelma 32 opinnäytetyötä
sairaanhoitaja 25 opinnäytetyötä
kätilö 4 opinnäytetyötä
terveydenhoitaja 2 opinnäytetyötä
sairaanhoitaja ja kätilö30 1 opinnäytetyö
Ensihoidon koulutusohjelma 8 opinnäytetyötä
ensihoitaja 8 opinnäytetyötä Helsingin ammattikorkeakoulun terveysalalta syyslukukaudella 2002 valmistuvien opin-näytetöiden tekijöitä informoitiin lukukauden aikana siitä, että heillä oli mahdollisuus pa-lauttaa opinnäytetyönsä paperitulosteen lisäksi levykkeellä tekstitiedostona tutkimustar-koitusta varten. Informaatio annettiin sekä toimialan31 suomen kielen ja viestinnän
27 Koulutusalan virallinen nimi on sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (OKM 2012), mutta tutki-mukseni aineisto on kerätty pelkästään terveysalan koulutusohjelmaopiskelijoilta.
28 Tekstinohjaajan työni yhteisössä on alkanut jo vuonna 1997 ja jatkuu edelleen.
29 Tutkintonimike on sairaanhoitaja (AMK) erotuksena aiemmista opistotason tutkinnosta. Vas-taavasti myös kätilön, terveydenhoitajan ja ensihoitajan tutkintonimikkeet ovat lyhenteellisiä.
Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintonimikkeiden lyhenne on YAMK.
30 Opinnäytetyön tekijöiden on mahdollista ryhmäytyä yli koulutusohjelma- tai suuntautumis-vaihtoehtorajojen.
31 Toimialalla tarkoitan koko Stadian Sosiaali- ja terveysalaa tuolloisena hallinnollisena yksik-könä. Aineistonkeruuaikana vuonna 2002 siihen kuului 15 koulutusohjelmaa.
27
joissa32, ohjaustilanteissa sekä sähköpostilla jaetussa tiedotteessa. Levykkeet pyydettiin toimittamaan opinnäytetöitä ohjaavalle suomen kielen ja viestinnän opettajalle eli tämän tutkimuksen tekijälle. Lukukaudella hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmissa valmistu-neesta noin 80 opinnäytetyöstä toimitettiin minulle levykkeillä 45 työtä. Levykkeiden luo-vutustilanteessa informoin vielä kertaalleen suullisesti opiskelijoita siitä, että töitä tullaan käyttämään aineistona tekstintutkimuksen alaan kuuluvassa tutkimuksessani. Näin var-mistin opiskelijoilta luvan käyttää heidän luovuttamiaan tekstejä. Levykkeillä olevista teks-titiedostoista 4033 todettiin aineistoon kuuluviksi ja käyttökelpoisiksi tutkimuksessani ja koottiin yhdeksi sähköiseksi tietokannaksi tutkijan käyttöön. Aineistoni opinnäytetyöt ovat julkisia asiakirjoja, ja niiden kansitettuja paperiversioita on säilytetty Metropolia Ammatti-korkeakoulun kirjastossa Helsingissä.34 Tekstiaineisto on esitelty kokoavasti liitteessä 1.
Opinnäytetyökokonaisuuden työmäärämitoitus ammattikorkeakoulututkinnossa oli ai-neistonkeruuaikana 10 opintoviikkoa (15 opintopistettä) eli arviolta 400 opiskelijatyötuntia.
Opinnäytetyöprosessi oli ohjeistettu suoritettavaksi kolmen lukukauden eli 1,5 vuoden aikana. Aineistoni opinnäytetöistä suurin osa on tehty kahden opiskelijan yhteistyönä (vaihtelu 1–5 opiskelijaa), mikä oli toimialan suositus35, jonka mukaan myös ohjausre-surssi määriteltiin. Sivumäärältään tekstit ovat 18–65-sivuisia (keskimäärin 37 sivua).
Niiden ulkoasu on tehty yhtenäisin asetteluin (esim. fontti, riviväli ja marginaalit) ja lähde-merkinnöin (tekstiviite ja lähdeluettelo). Opiskelijoilla on tätä varten jo opintojen ensim-mäiseltä lukukaudelta alkaen käytössä ohjeistus Kirjallisen työn ohjeet, joka on saatavis-sa muun muassaatavis-sa ammattikorkeakoulun intranetistä.
Aineiston opinnäytetöissä käytettyjen lähteiden määrä vaihtelee 15:stä 74:ään (kes-kiarvo noin 35). Käytetyt lähteet ovat pääosin kirjallisia ja suomenkielisiä. Myös englan-ninkielisiä lähteitä, etenkin tieteellisiä alkuperäisartikkeleita ja ammatillisia asiantuntija-artikkeleita, käytetään paljon. Töistä 32:ssa (32/40) on vähintään yksi englanninkielinen lähde, useimmissa enemmän. Joissakin opinnäytetöissä jopa puolet lähteistä on englan-ninkielisiä. Jokaisessa opinnäytetyössä on kaksi tiivistelmälehteä: suomenkielinen ja eng-lanninkielinen. Ne molemmat on tallennettu toimialan ohjeistuksen mukaan myös ammat-tikorkeakoulun kirjaston sähköiseen tiivistelmätietokantaan. Liitteitä opinnäytetöissä on 0–
8 kappaletta. Mikäli kyseessä on tuotetyö, prosessin aikana tehty tuote on yleensä nimet-ty opinnäytenimet-työtekstin ensimmäiseksi liitteeksi. Mikäli tuotteen formaatti antaa myöten, se on liitetty osaksi opinnäytetyötekstiä ja on tarkasteltavissa myös opinnäytetyön kirjasto-kappaleessa.
Hankkeistettuja eli toimeksiantoina tehtyjä, työelämän tilaustöitä aineistostani on val-taosa eli 3636. Määrä on prosentuaalisesti sama kuin Stadian terveysalan koulutusohjel-mien hankkeistettujen opinnäytetöiden määrä aineistonkeruuaikana: 90 %.
Toteuttamistavoiltaan aineistoni opinnäytetyöt jakautuvat seuraavasti:
32 Työpajoissa järjestetään ryhmämuotoista tekstinohjausta opiskelijan opinnäytetyöprosessin eri vaiheisiin. 33
Hylätyistä levykkeistä osa ei auennut tiedoston tallennusvirheen tai levykevian vuoksi ja osa oli perusaineistoon kuulumattomia ns. toisia opinnäytetöitä, joita aineistonkeruuaikana tehtiin kai-kissa kaksoistutkinnoissa.
34 Vuonna 2012 Metropoliassa tehdyn arkistointipäätöksen mukaan opinnäytetyöt hävitetään, kun niiden valmistumisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta.
35 Käytäntö jatkuu edelleen.
36 Hankkeistetun opinnäytetyön kriteerit, ks. Amkota 2004 -käsikirja: 29.
28
- tutkimustyyppiset opinnäytetyöt 19
- tuotetyyppiset opinnäytetyöt 16
- kirjallisuuskatsaukset 4
- muut (tutkielma) 1
Luokittelun olen tehnyt opinnäytetöiden sisällysluettelosta ilmenevän disposition ja tarvit-taessa tarkemman sisällön- ja tekstinerittelyn avulla (vrt. Tuomi ja Sarajärvi 2002). Lisäksi olen voinut hyödyntää opinnäytetyön tekijöiden tekstissä eksplikoimaa määrittelyä työn tarkoituksesta ja toteuttamistavasta.
Aineistossa havaittava tendenssi jakautua kahtia tutkimustyyppisiin (19/40) ja tuote-tyyppisiin (16/40) opinnäytetöihin ohjaa osaltaan tarkastelemaan ja vertailemaan tekstiai-neistoa kahtena päävarianttina. Aineiston kirjallisuuskatsaukset (4/40) voisi lukea yhtä hyvin kuuluviksi tutkimustyyppisiin töihin, mutta olen pitänyt ne erillään korostaakseni niiden tekstilajiluonnetta37 ja eroa opinnäytetyön johdanto-osan kirjallisuuskatsausosioi-hin. Katsauksia voisi toisaalta pitää myös itsenäisinä tuotteina, koska ne on tehty räätälöi-tyinä tilaustöinä toimeksiantajille, tyypillisesti jonkin vireillä olevan tutkimus- ja kehitys-hankkeen käynnistysvaiheessa. Hankkeistamattomia töitä aineistossa on yhteensä neljä:
yksi tutkimustyyppinen ja yksi tuotetyyppinen opinnäytetyö, yksi kirjallisuuskatsaus ja yk-si, aineiston ainoa, tutkielma (1/40).
Aineiston tyypilliset tutkimustyyppiset opinnäytetyöt ovat luonteeltaan pienimuotoisia tutkimus- ja kehitystehtäviä. Tiedonkeruumenetelminä niissä käytetään tavallisimmin joko kyselyä, haastattelua tai dokumenttianalyysiä. Määrälliset aineistot on niissä analysoitu tilastollisesti ja laadulliset sisällönanalyysin avulla. Tuotetyyppisissä opinnäytetöissä ter-veysalan opiskelijat ovat valmistaneet enimmäkseen opetus- ja ohjausmateriaaleja (12/16), ja enemmistö niistä (7/12) potilasohjausta varten. Osalle aineiston tuotetöistä (7/16) on ominaista seka- tai monimuotoisuus ja kaksivaiheisuus: tuote tai toimintakoko-naisuus on toteutettu joko sitä edeltävän tutkimusosion (2), kirjallisuuskatsauksen (4) tai niiden molempien (1) pohjalta. Eniten eri lähteitä käytetään tuotteiden tekemisessä, sitten tutkimuksissa ja vähiten kirjallisuuskatsauksissa. Tarkemmin nämäkin aineistotiedot nä-kyvät liitteessä 1.
Tekstiaineistossa minua kiinnostavat tekstin yhteisölliset eivätkä yksilölliset, työ- tai tekijäkohtaisesti varioivat piirteet. Tämän vuoksi aineistotietoihin ei tutkimuksessani viitata tekijätiedoin, vaan juoksevasti numeroiduilla koodeilla. Näin pyritään samalla takaamaan opinnäytetyön tekijöiden anonyymiys. Myös opinnäytetyötekstissä esiintyvien työyksiköi-den ja työntekijöityöyksiköi-den nimet on tarvittaessa muutettu tietosuojasyistä tunnistamattomiksi.
Aineistoon viittaamisessa olen käyttänyt opinnäytetyöstä alkukirjainlyhennettä O ja dis-kussiosta lyhennettä D. Tekstiesimerkkeihin olen tarvittaessa merkinnyt näkyviin myös opinnäytetyön toteuttamistavan: tutkimus, tuote, kirjallisuuskatsaus tai tutkielma.
Kaikkien tutkimuksessa esittämieni tekstiesimerkkien kirjoitusasu on alkuperäisaineis-ton mukainen.
37 Kirjallisuuskatsaus opinnäytetyön toteuttamistapana on lisännyt viime vuosina terveysalalla suosiotaan. Systemaattinen tai systemoitu kirjallisuuskatsaus on paljon käytetty meta-analyysin metodi terveystieteissä ja sen lähitieteissä, etenkin lääketieteessä.
29
2.2 Ohjattu kysely
Tekstiaineiston kokoamisen jälkeen keväällä 2005 hankin opinnäytetyötekstin tuotta-misympäristöön ja käyttöyhteyteen liittyvää taustatietoa kysymällä siitä diskurssiyhteisön kokeneilta asiantuntijajäseniltä, opettajaohjaajilta. Eri aineistoja yhdistämisen tavoitteena tutkimuksessani on saada tutkimuskohteesta monipuolinen ja mahdollisimman tiheä38 kuvaus (ks. esim. Hyland 2008: 36–37). Lisäksi olen käyttänyt kyselyn tuloksia apuna kohdentaessani aineiston siirtoanalyysin laajassa aineistossa tutkimustehtäväni kannalta relevantteihin tekstinosiin ja kielenpiirteisiin.
Toteuttamaani ohjattuun kyselyyn osallistui 60 opettajaohjaajaa, ja kyselylomakkeena toimineen opinnäytetyön palautti instruktion mukaisesti täytettynä 53 vastaajaa. Kyselyai-neisto koostuu näin 53:stä saman opinnäytetyötekstin esiintymästä, johon opettajaohjaa-jat ovat yksilöinä merkinneet opinnäytetyön työelämälukijalle tärkeinä pitämänsä tekstin-kohdat, sekä niistä kaikkien osallistujien (yhteensä 60) yhteisessä merkitysneuvottelussa laatimat ryhmäyhteenvedot (yhteensä 8).
Ohjatun kyselyn toteuttamisen tarkan kulun sekä tulokset esitän erikseen luvussa 4 yhtenä osana opinnäytetyön tekstikonventioihin kohdentuvia yhteisöllisiä odotuksia ja muuta kielenulkoista kontekstitietoa.39
38 Tiheän kuvauksen käsite on peräisin Geertziltä (1973). Lingvistisessä tekstintutkimuksessa sitä käyttää esim. Connor (2004).
39 Luvussa 7.4.1 analysoimaani esimerkkidiskussioon (D18) sinisellä merkityt lihavoidut teks-tinkohdat havainnollistavat kyselyni tuloksia visuaalisesti. Merkityt kohdat ovat juuri niitä, joita ky-selyyn vastanneet opettajaohjaajat pitävät työelämän kannalta tärkeinä. Esimerkkidiskussio on samasta opinnäytetyöstä (O18), jota käytin kyselyssäni kyselylomaketta vastaavana tiedonkeruu-välineenä.
30