Keskiosan jäsennyskonventiot

Pitkien tekstien kokonaisrakenteen keskiosan jäsentymistä on pidetty vaikeampana ana-lysoida ja mallintaa laadullisen tutkimuksen keinoin kuin paljon tutkittuja aloitus- ja lope-tusosia (esim. Hopkins ja Dudley-Evans 1988). Siirtoanalyysin avulla myös aloitusten ja lopetusten väliin jäävien tekstijaksojen jäsennyksen ja sen variaation tarkastelu on kui-tenkin mahdollista.

Tässä luvussa keskityn diskussiota aloittavien ja päättävien siirtojen väliin jäävän kes-kiosan funktionaalisiin siirtoihin ja niille tyypillisen, mutta ei välttämättä kanonisen jäsen-nyksen kuvaamiseen. Tarkastelen diskussioiden kokonaisjäsennystä erikseen kahden kokonaisen esimerkkidiskussion avulla. Ensimmäinen esimerkki (D18) on tutkimustyyppi-sestä ja toinen (D15) tuotetyyppitutkimustyyppi-sestä opinnäytetyöstä. Kokonaisten esimerkkidiskussioi-den ohella analysoin myös muita aineiston diskussioita. Analyysini keskeinen tulos on esimerkkitekstien siirtorakenteen eli siirtojen luokittelun ja jäsennyksen kuvaus.

Tarkastelen kummankin esimerkkidiskussion siirtoja ja siirroissa käytettyjä tunnus-merkkisiä kielenaineksia niiden esiintymisjärjestyksessä. Samalla pohdin siirtojen tulkin-taan liittyviä ongelmia ja perustelen tekemiäni ratkaisuja. Diskussion funktioiden analyysi täsmentyy siirtojen tyypittelyn ja vertailevan tarkastelun myötä. Näin analysoimani teksti-esimerkit antavat suuntaa siitä, miten toteuttamistavaltaan erityyppisten opinnäytetöiden diskussioiden keskiosan siirrot tapaavat järjestyä ja millaista niissä esiintyvä vaihtelu tyy-pillisesti on. Erityyppisten opinnäytetöiden diskussioiden yhtäläisyyksiä ja eroja havain-nollistan tarvittaessa myös suuntaa antavan kvantifioinnin avulla.

Siirtojen nimeämisen lähtökohtana olen käyttänyt Dudley-Evansin (1994) diskussio-osan siirtojen luokittelua, joka on esitelty luvussa 6 (ks. erityisesti luvut 6.1.2 ja 6.3.2).

Olen tehnyt alkuperäiseen luokitteluun myös muutamia aineistolähtöisiä modifikaatioita (liite 4), jotka edelleen tarkentuvat analyysin edetessä. Kuten edeltä on jo käynyt ilmi, olen jakanut esimerkiksi TAUSTATIETOSIIRRON alalajeihin topiikin tai funktion mukaan ja erottanut REFLEKTIOSIIRRON muista PÄÄTELMISTÄ omaksi siirrokseen. Olen myös tarvittaessa nimennyt uusia aineistospesifisiä siirtotyyppejä.

7.2.1 Tutkimustyyppisen opinnäytetyön diskussion funktionaalinen jäsennys

Ensimmäinen tarkastelemani esimerkkidiskussio (D18) on samasta opinnäytetyöstä, jota olen käyttänyt tiedonkeruun välineenä keväällä 2005 opettajaohjaajille tekemässäni ohja-tussa kyselyssä. Diskussion valintaperusteet ja kyselyn tulokset olen esitellyt erikseen luvussa 4.

Tutkimukseni ohjatun kyselyn yhtenä tavoitteena oli nostaa esiin ja analysoitavaksi ne tekstinkohdat, joita opinnäytetyön opettajaohjaajat pitävät erityisesti työelämälukijaa pal-velevina. Näin analyysissäni kulkee mukana myös vertailu kyselyn tuloksiin. Kyselyssä työelämärelevantteina pidetyt tekstinkohdat on merkitty esimerkkidiskussioon värillä¹⁴⁸ (sininen).

148 Mustavalkoisessa tulostuksessa erimerkkitekstiin tehdyt värilliset korostusmerkinnät näky-vät lihavointeina.

143

Tarkastelemani opinnäytetyön otsikko on Kirjaaminen loppuarvioinneissa N:n sairaa-lan vuodeosastoilla 1, 2 ja 3. Toteuttamistavaltaan opinnäytetyö on tutkimustyyppinen, ja sen kokonaisrakenne todentaa perinteistä tutkielmarakennetta (IMRD-kaava): johdanto, menetelmät ja aineisto, tulokset ja pohdinta. Työ on tehty kehittämistehtävänä terveysalan työyhteisössä, ja se täyttää hankkeistetun opinnäytetyön kriteerit (ks. Amkota 2004 -käsikirja 2004: 29). Tekijöinä on kolme hoitotyön koulutusohjelman sairaanhoitajaopiskeli-jaa. Opinnäytetyö on saanut arvosanan hyvä 4 arviointiasteikolla 1–5. Kirjoittajien äidin-kieli on suomi.

Esimerkkinä oleva diskussio on selvästi tunnistettavissa omaksi osakseen (osateksti-laji) tekstin kokonaisrakenteessa. Sen edellä on konventionaalinen tulososa eli luku Hoi-totyön loppuarviointien auditoinnin tulokset osastoilla 1, 2 ja 3, ja diskussiota seuraa luet-telo työssä käytetyistä lähteistä (yhteensä 30) bibliografisine tietoineen. Koko opinnäyte-työteksti sisältää 42 sivua ja 8 liitettä. Työn sisällysluettelo on esitetty liitteessä 2.

Tutkimukseni muiden aineistoesimerkkien tapaan esimerkkidiskussion kirjoitusasu on alkuperäisaineiston mukainen.

144

Esimerkki (D18) tutkimustyyppisen opinnäytetyön diskussiosta: siirtojäsennys

7 POHDINTA

1) METATEKSTI 1) Tässä luvussa käymme läpi opinnäytetyöm-me luotettavuutta, siihen vaikuttaneita tekijöitä sekä eettisiä kysymyksiä. Tarkastelemme myös saamiamme tuloksia eri näkökulmista ja sitä kautta tekemiämme johtopäätöksiä.

7.1 Työn luotettavuus ja eettisyys

2) MENETELMÄ

3) TOIMINTAYMPÄRISTÖ

2) Opinnäytetyössä laadittiin kaikille osastoille yhteiset ja samanarvoiset kriteerit hoitotyön lop-puarviointien kirjaamisen auditointiin. 3) Tällaisia kriteerejä auditoidut osastot olivat itsekin itsel-leen laatineet. Kriteerit pohjautuivat Katie Eriks-sonin hoitotyönmalliin, joka on käytössä myös N:n sairaalan niillä kirurgisilla

vuodeosastoilla, joita auditoitiin.

4) MENETELMÄ:

LUOTETTAVUUS/ RAJOITUS 4) Aineiston auditoinnin luotettavuutta saattoi heikentää se, että tekijät joutuivat poistamaan osan sekä itse asettamistaan että osastojen laatimista kriteereistä, koska hoitotyön kirjaami-nen ei ollut toteutunut osastoilla joiltain osin ole-tetusti. Poistetut kriteerit olivat: taustatiedot, sovittu jatkohoito sekä mahdolliset kanyylit, ka-tetrit, dreenit ja apuvälineet potilaan hoitojakson päättyessä/kotiutuessa. Tämän opinnäytetyön luotettavuutta saattoi heikentää opinnäytetyön tekijöiden kokemattomuus tutkimustyön teke-misestä, vaikka tekijät pyrkivät aineiston syste-maattiseen ja huolelliseen käsittelyyn ja ana-lysointiin.

Opinnäytetyön luotettavuutta lisää se, että opin-näytetyön tekijöitä on useampi kuin yksi. Opin-näytetyöhön saatiin laajempi näkemys kun opinnäytetyön tekijöitä oli kolme. Työn luotet-tavuutta lisää se, että auditoidut osastot eivät olleet opinnäytetyön tekijöille tuttuja entuudes-taan. Kukaan meistä opinnäytetyön tekijöistä ei ole suorittanut käytännön harjoittelujaksoa eikä työskennellyt auditoiduilla osastoilla. Hoitotyön loppuarviointien kirjaamisten tulkitsemista hel-potti opinnäytetyön tekijöiden työkokemus ter-veydenhoitoalalta, aikaisemmat, erilaiset koke-mukset hoitotyön kirjaamisesta käytännössä sekä se, että kaikilla opinnäytetyön tekijöillä on aiempi tutkinto terveydenhoidon saralta.

145

Opinnäytetyöstä ei tehty esitutkimusta, koska usko kirjaamiseen hyvään laatuun ja määrään oli suuri. Syynä siihen oli auditoidulle osasto 1:lle noin kaksi vuotta sitten tehty vastaavanlai-nen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tulosten poh-jalta auditoitujen osastojen hoitohenkilökunta sai hoitotyön kirjaamiseen koulutusta. Kirjaamiskou-lutusta järjestettiin keväällä 2002, jolloin kaksi tämän opinnäytetyön tekijää osallistuivat yhden kerran koulutukseen.

5) MENETELMÄ: EETTISYYS 5) Opinnäytetyöntekijöillä on vastuu, joka vel-voittaa heitä pohtimaan tutkimuksen eettisyyttä.

Työssä on noudatettu tutkimuseettisiä periaat-teita. Hoitotieteellisissä tutkimuksissa täytyy kysyä lupa kulloisenkin laitoksen tai tutkittavan kohteen omalta eettiseltä toimikunnalta. Tälle opinnäytetyölle saatiin lupa potilasasiakirjojen kopioimiseen ja tutkimiseen N:n kirurgiselta eet-tiseltä toimikunnalta. (liite 4).