Vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

Toinen SEUT 107 (1) -artiklan sisältämä kriteeri valtiontuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille on kauppavaikutus. Kriteeri johdetaan seuraavasta SEUT 107 (1) kohdasta: ”[ei sovellu sisämarkkinoille] siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvalti-oiden väliseen kauppaan.” Kriteeri ei varsinaisesti määrittele, onko toimenpiteessä kysymys valtiontuesta vaan sitä, soveltuuko tukitoimenpide sisämarkkinoille vai ei. Kriteeri lyhennetään suomenkielisessä kirjallisuudessa yleensä kauppavaikutuk-seksi⁵³⁰ tai kauppakriteeriksi⁵³¹. Komission asiakirjoissa kriteeri kirjoitetaan hyvin usein pitkässä muodossa ”vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.⁵³² Kriteeri tarkoittaa käytännössä, että tukitoimet, jotka ilmenevät vain yksittäisen jäsenvaltion sisällä tai jäsenvaltion ja kolmansien maiden välillä eivät kuulu valtiontukikiellon soveltamisalaan.⁵³³

Kauppavaikutus on valtiontukikriteereistä helpoin näyttää toteen. Komission ei aiemmin ole edellytetty näyttävän, että tuki vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.⁵³⁴ Uudemmissa ennakkotapauksissa on todettu, että komissiolla ei ole velvollisuutta osoittaa, että tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaan ainoastaan osoittaa, että tuki saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.⁵³⁵ Komissio on kuitenkin perusteluvelvollisuutensa täyttämiseksi velvollinen mainit-semaan valtiontukipäätöksen perusteluissa ne olosuhteet, joiden perusteella kilpailu saattaa vääristyä ja tuki saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.⁵³⁶ Ko-mission on siis perusteltava ainoastaan, miksi myönnetyt tuet saattavat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, ei osoittaa tukien vaikuttaneen tai vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.⁵³⁷

Kauppavaikutus voi täyttyä, vaikka tuensaaja ei harjoittaisi mitään rajat ylittävää toimintaa. Komissio ja tuomioistuin ovat perustelleet tätä sillä, että vaikka tuen-saajayritys ei osallistuisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jäsenvaltion sisäinen liiketoiminta voi pysyä ennallaan tai vahvistua ja muihin jäsenvaltioihin sijoittau-tuneiden yritysten on vaikeampi päästä tuon jäsenvaltion markkinoille.⁵³⁸ Toinen

530 Ks. esim. Alkio & Hyvärinen 2016 ja Parikka & Siikavirta 2010.

531 Ks. esim. Siikavirta 2007.

532 Ks. esim. Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä kpl. 6.3.

533 Alkio & Hyvärinen 2016 kpl. 2.6.

534 Ks. esim. C- 730/79 Philip Morris ECLI:EU:C:1980:209.

535 C-66/02, Italia v. komissio, ECLI:EU:C:2005:768 kohta 111.

536 Perusteluvelvollisuudesta ks. esim. C-372/97, Italia v komissio, ECLI:EU:C:2004:234 kohta 71, yhdistetyt asiat C-329/93, C-62/95 ja C-63/95, Saksa v. komissio, ECLI:EU:C:1996:394 kohta 52 ja C-409/00, Espanja v. komissio, ECLI:EU:C:2003:92 kohta 74.

537 Rajanvedosta milloin toimenpide saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ks. esim.

C-518/13, Eventech v. The Parking Adjudicator, ECLI:EU:C:2015:9 kohta 65.

538 Ks. esim. C-197/11, Libert ym., ECLI:EU:C:2013:288 kohta 78 ja C-280/00, Altmark Trans GmbH and Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft, ECLI:EU:C:2003:415, kohta 78.

mekanismi, millä kauppavaikutus voi täyttyä, vaikka tuensaaja ei harjoittaisi mitään rajat ylittävää toimintaa, on se, että tuki voi antaa tällaiselle yritykselle mahdolli-suuden päästä toisen jäsenvaltion markkinoille ja yrityksellä ei olisi ollut tällaista mahdollisuutta ilman tukitoimenpidettä.⁵³⁹ Tämän vuoksi pelkkä toiminnan pai-kallisuus ei riitä perusteluksi sille, että tuki ei olisi kiellettyä valtiontukea SEUT 107 (1) -artiklan perusteella. Komissio on tiedoksiannossaan ottanut kannan, että kauppavaikutus täyttyy, jos johonkin muuhun jäsenvaltioon sijoittautunut yritys voisi tarjota palveluita joko suoraan tai sijoittautumisoikeuden kautta eikä tämä mahdollisuus ole pelkästään hypoteettinen.⁵⁴⁰ Mahdollisuutta päästä markkinoille on tulkittu hyvinkin laajentavasti.⁵⁴¹ Kauppavaikutus voi täyttyä, vaikka tuensaaja veisi koko tuotantonsa yhteisön ulkopuolelle.⁵⁴² Kauppavaikutuksen täyttymiseen voi riittää jopa vain se, että kyseinen talouden ala on vapautettu kilpailulle yhteisön toimesta.⁵⁴³ Tällöin perusteluvelvollisuus on tiukempi.⁵⁴⁴ Perusteluvelvollisuuden nykytila on komissiolle kannalta melko löyhä eli komissio voi perustella kauppavai-kutuksen täyttymisen melko kevyesti. ⁵⁴⁵

Rajanvedossa paikallisiksi palveluiksi on katsottu ainoastaan tiettyjä toimintoja, jotka ovat hyvin paikkaan sidottuja ja soveltuvat tuottamaan palveluita ainoastaan paikalliselle väestölle. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilu- ja vapaa –ajan tilat paikal-lisille asukkaille, paikallisen tason kulttuuritapahtumat (eivät houkuttele kävijöitä muista jäsenvaltioista),⁵⁴⁶ paikalliselle väestölle palveluja tarjoavat sairaala- ja ter-veydenhuoltopalvelut jotka eivät houkuttele investointeja muista jäsenvaltioista,⁵⁴⁷ tiedotusvälineet ja kulttuurituotteet jotka eivät kielellisistä tai maantieteellisistä syistä houkuttele asiakkaita muista jäsenvaltioista,⁵⁴⁸ vuokrakäyttöön rakennetut rakennukset jotka eivät sijainti ja hinta huomioiden ohjaa väkeä pois muiden jäsen-valtioiden keskuksista, pienille alueille paikallisia ongelmia ratkomaan tarkoitetut palvelut⁵⁴⁹ sekä pienet ja paikallisia palveluita tarjoavat lentokentät⁵⁵⁰ ja satamat⁵⁵¹

539 Ks. esim. C-148/04, Unicredito Italiano, ECLI:EU:C:2005:774, kohta 58.

540 Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä kohta 192.

541 C-518/13, Eventech v. The Parking Adjudicator, ECLI:EU:C:2015:9 kohta 67-70.

542 Ks. esim. C-142/87, Belgia v. komissio, ECLI:EU:C:1990:125 kohta 35.

543 Ks. esim. C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ja muut, ECLI:EU:C:2006:8 kohta 142.

544 Ks. esim. C-494/06 P, komissio v. Italia ja Wam, ECLI:EU:C:2009:272 kohta 62.

545 Ks. esim. Komission päätös SA.47351 Prolongation of the State aid Scheme SA.43564 “Scottish Green Bus Fund” kohta 17.

546 Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä kohta 34-37.

547 Komission päätös SA.38035 Alleged aid to a specialised rehabilitation clinic for orthopaedic med-icine and trauma surgery.

548 Ks. esim. Komission päätös SA.33243 Jornal da Madeira.

549 Esimerkkinä työttömyyttä ehkäisevästä paikallisesta palvelusta esimerkkinä komission päätös SA.33149 Alleged unlawful State aid for the Städtische Projekt “Wirtschaftsbüro Gaarden” - Kiel . 550 Ks. esim. Komission päätös SA.38441 Isles of Scilly.

551 Ks. esim. Komission päätös SA.39403 Investment in the port of Lauwersoog ja SA.42219 Refur-bishment of the Schuhmacher-quay in the port of Maasholm.

jotka eivät käytännössä vaikuta rajat ylittäviin investointeihin. Käytännössä jäsenval-tioiden väliseen kauppaan eivät vaikuta tiettyyn maantieteelliseen paikkaan vahvasti sidotut palvelut sekä kieleen ja kulttuuriin sidotut palvelut, jotka rajauksensa vuoksi palvelevat vain pääosin tiettyyn maantieteelliseen alueeseen rajautuvaa väestöä.

Kilpailun vääristymistä ja kauppavaikutusta on usein arvioitu yhdessä. Komission ratkaisukäytännössä näitä kuitenkin nykyään arvioidaan erikseen, vaikka perustelut ovatkin usein hyvin suppeita. Erityisesti ympäristötuissa, joiden soveltuvuus lopul-ta ratkaislopul-taan SEUT 107 (3)(c) -artiklan nojalla, komissio ei juurikaan perustele näiden täyttymistä⁵⁵² tai perustelee niiden täyttymisen hyvin suppeasti esimerkiksi kauppavaikutuksen osalta. Esimerkiksi ”biopolttoaineita myydään jäsenvaltioiden välillä” on ollut riittävä perustelu kauppavaikutuksen täyttymiselle.⁵⁵³

Aikaisemmin on sovellettu erilaisia nyrkkisääntöjä siihen, millainen osuus tuo-tannosta riittäisi vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Esimerkiksi ta-pauksessa C-142/87 vedottiin siihen, että komissio on soveltanut 5 % rajaa yhteisön alueella tapahtuvasta tuotannosta tarkoittavan sitä, että kauppavaikutus täyttyisi.⁵⁵⁴ Komissio onkin usein perustellut päätöstään kilpailuvaikutuksesta tukea saavan yrityksen tai toimialan markkinaosuudella yhteisön sisäisessä kaupassa.⁵⁵⁵ Joissain tapauksissa osapuolten perustelut ovat rakentuneet markkinaosuuden määrittelyn varaan.⁵⁵⁶ Kuitenkin oikeuskäytännössä on useita kertoja todettu, että ei ole olemassa tiettyä rajaa tai prosenttilukua, jonka alittavan toimenpiteen osalta voitaisiin katsoa, että sillä ei ole merkitystä jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.⁵⁵⁷ On myös todettu, että tuen suhteellinen vähäinen merkitys tai tukea saavan yrityksen suhteellisen vaa-timaton koko ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että tuki vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.⁵⁵⁸ Komission 5% sääntö katsottiin perusteettomaksi jo 1980-lu-vulla.⁵⁵⁹ Kuitenkin vielä 1990-luvun lopulla komissio käytti näyttönä sitä, kuinka suuren osan tuotteista tukea saanut yritys vei muihin jäsenvaltioihin ja kuinka suuri osa toimialan tuotteista vietiin muihin jäsenvaltioihin.⁵⁶⁰

Ensimmäisen kerran yrityksen koon tai markkinaosuuden merkityksettömyys to-dettiin tapauksessa Philip Morris⁵⁶¹, jonka jälkeen muut oikeustapaukset ovat viitan-neet tähän tapaukseen ennakkotapauksena siitä, että tukea saavan yrityksen koolla ei ole väliä kauppavaikutuksen kannalta. Kauppavaikutuksen arviointiperiaatteista

552 Ks. esim. komission päätös SA.46574 Charging infrastructure for e-mobility in Germany kohta 45.

553 Ks. esim. komission päätös SA.49509 Slovak preferential taxes for biofuels kohta 28.

554 C-142/87, Belgia v. komissio, ECLI:EU:C:1990:125 kohta 42.

555 Ks. esim. C-259/85, Ranska v. komissio, ECLI:EU:C:1987:478 kohta 16 komission perusteluista.

556 C-278/92, Espanja v. komissio, ECLI:EU:C:1994:325 kohdat 30-39.

557 C-172/03, Heiser, ECLI:EU:C:2005:130 kohta 32 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö.

558 C-280/00, Altmark Trans GmbH and Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft, ECLI:EU:C:2003:415 kohta 81 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö.

559 C-142/87, Belgia v. komissio, ECLI:EU:C:1990:125.

560 C-102/87, Ranska v. komissio, ECLI:EU:C:1988:391 tuomion s. 4071.

561 730/79 730/79 Philip Morris v komissio ECLI:EU:C:1980:209 kohta 11.

johtuen kauppavaikutuksen näyttäminen toteen on nykyään todella helppoa. Jä-senvaltioiden on todella vaikea näyttää, että tukitoimenpide ei voisi vaikuttaa jäsen-valtioiden väliseen kauppaan, jos valikoivan edun olemassaolo on näytetty. Tämän lisäksi kauppavaikutuksen toteamiseen on annettu myös prosessuaalinen helpotus:

näyttötaakka kauppavaikutuksesta on siirretty käytännössä kokonaan jäsenvaltiolle.

Komission tarvitsee näyttää ainoastaan kauppavaikutuksen riski. Jäsenvaltion taas tulee näyttää, että vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ei ole.⁵⁶²

Useissa oikeustapauksissa arvioidaan kilpailun vääristymisen ja jäsenvaltioiden välisen kauppavaikutuksen toteutumista yhdessä.⁵⁶³ Tämä on loogista, koska sisämarkkinoilla relevantit markkinat ovat hyvinkin usein jäsenvaltioiden rajat ylittäviä, koska harvoja tavaroita tarjotaan niin paikallisesti, ettei niille olisi kor-viketta muista jäsenvaltioista. Palveluiden tapauksessa näin on hieman useammin johtuen palveluiden luonteesta. Tällöin kilpailun vääristymisen näyttämisellä toteen voidaan näyttää usein samalla myös vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kaup-paan. Myös näiden taloudellinen analyysi on melko samantyyppinen. Molemmissa tulee määrittää kilpailijat, markkinat, kilpailun määrä markkinoilla ja asiakkaat.⁵⁶⁴ Kriteereiden voidaan yleensä katsoa täyttyvän jo sillä, että mikäli toimenpide vai-kuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, vääristää se myös kilpailua. Myöskään tuomioistuinkäytännössä ei ole olemassa ainuttakaan ratkaisua, jossa toimenpiteen todettaisiin vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, mutta ei vääristävän kilpailua, jos kyse ei ole ollut de minimis -rajat alittavasta tuesta tai SGEI-palvelus-ta.⁵⁶⁵ Kilpailun vääristymisen arviointi kattaa suurimmilta osin samat seikat kuin kauppavaikutuksen arviointi.