• Ei tuloksia

Taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen

3. Euroopan unionin valtiontukisäännöt

3.3 Rajanvetoja ja poikkeuksia valtiontuen kiellosta

3.3.3 SEUT 107 (3) mukaiset poikkeukset

3.3.3.3 Taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen

801 Ks. taulukko 16.

802 Ks. taulukko 15.

803 Komission tiedonanto COM(2009) 83/01 Tilapäiset unionin puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä.

samalla investointeja kestävään kasvuun.804 Tuen määrä oli rajoitettu määrään, jonka arvioitiin olevan riittävä häiriön ja sen vaikutusten poistamiseksi.805

Tuen myöntäminen SEUT 107(3)(b) -artiklan nojalla oli siis mahdollista kan-sainvälisen finanssikriisin vaikutusten lieventämiseksi.806 Nämä tuet katsottiin hyväksyttäviksi vielä vuoden 2011 loppuun asti.807 Aiemmin oikeuskäytännön vaatimuksena on ollut, että vakava häiriö koskettaa tukea myöntävän jäsenvaltion koko taloutta, eikä ainoastaan tietyn alueen tai jäsenvaltion osan taloutta.808 Tällöin tukeen oikeuttavia häiriöitä voisi olla monenlaisia ja ne voisivat olla vuoden 2008 kriisiä pienempiä.

Koska SEUT 107(3)(b) -artikla on poikkeus pääsääntöön eli tukien soveltu-mattomuuteen sisämarkkinoille, on sitä sovellettava suppeasti.809 Komissio on päätöksissään todennut, että tätä artiklaa ei voida soveltaa tukeen, joka myönnetään yksittäisille yrityksille eikä koko toimialalle yleisesti.810 Komissio on ollut myös äärimmäisen pidättyväinen sallimaan yksittäisten vaikeuksissa olevien yritysten tukemista tämän artiklan nojalla.811 Kyseessä on siis poikkeussäännös, jonka sovelta-misessa tulee olla pidättyväinen eikä sen varaan voi juurikaan laskea uusien tukijär-jestelmien käyttöönottoa.

3.3.3.3 Taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen Poikkeus, joka sallii tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämisen, sisältyy SEUT 107 (3)(c) -artiklaan. Poikkeuksen sanamuoto kuuluu:

” [Sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää] tukea tietyn taloudellisen toimin-nan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edelly-tyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla;

Tuomioistuin on todennut, että SEUT 107(3)(c) -artiklan soveltamisala on sel-keästi laajempi kuin SEUT 107(3)(a) -artiklan, koska SEUT 107(3)(c) – artiklassa ei ole tuensaajaan rajoittavia taloudellisia ehtoja, jollaisia SEUT 107(3)(a) -artikla

804 Komission tiedonanto COM(2009) 83/01 Tilapäiset unionin puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä kohta 1.3.

805 Ks. Komission tiedonanto COM(2011) 6/05 Tilapäiset unionin puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä kohta 2.

806 Ks. myöntöperusteesta Komission tiedonanto COM(2009) 83/01 Tilapäiset unionin puitteet val-tiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä kohta 4.1.

807 Komission tiedonanto COM(2011) 6/05 Tilapäiset unionin puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä.

808 Ks. Ennakkotapaus T-132/96, Freistaat Sachsen ja muut v. komissio, ECLI:EU:T:1999:326 kohdat 166-168.

809 Komission tiedonanto COM(2011) 6/05 Tilapäiset unionin puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä kohta 2.1.

810 Komission päätös C 9/08 Restructuring aid to Sachsen LB kohta 7.2.1.

811 Komission päätös C 9/08 Restructuring aid to Sachsen LB kohta 7.2.1.

asettaa.812 Toisaalta SEUT 107(3)(a) -artiklan mukaiset tuet saavat muuttaa kau-pankäynnin ja kilpailun edellytyksiä enemmän kuin SEUT 107(3)(c) -artiklan mukaiset tuet, joten tukitoimenpiteillä on omat käyttökohteensa. SEUT 107(3)(c) -artiklan soveltamisessa tulee myös huomioida yhteisen edun mukaiset tavoitteet813 toisin kuin SEUT 107(3)(a) -artiklaa sovellettaessa.814 SEUT 107(3)(c) -artiklan nojalla myönnetään lukumääräisesti selkeästi eniten tukia, melkein kymmenker-taisesti seuraavaksi yleisimmän käytettyyn poikkeussäännökseen, vakavan häiriön poistamiseen liittyviin tukiin.815 Tämän poikkeuksen nojalla on sallittu tukea mm.

ympäristönsuojeluun ja energia-alalle,816 rakenneuudistuksiin ja yritysten pelas-tamiseen817 sekä T&K&I-tukia.818 Näitä kaikille aloille soveltuvia tukia kutsutaan horisontaalisiksi tuiksi.819 Sektoriaalisia tukia taas ovat tuet, jotka soveltuvat jollekin tietylle alalle.820 Tällaisia ovat esimerkiksi tuet lentoliikenteelle 821 ja laajakaistara-kentamiselle.822 Sektoriaalisia tukia on pidetty aiemmin hyväksyttävinä seuraavien edellytysten täyttyessä:823

1. Tuet on rajoitettu tilanteisiin, jossa niiden myöntäminen on perusteltua huomioiden alan olosuhteet.

2. Tuen tulisi perustua pitkän aikavälin kehitykseen ja elinkelpoisuuden var-mistamiseen pelkän markkinoilla pitämisen sijaan.

3. Sosiaalisen ja taloudellisen muutoksen lieventäminen on hyväksyttävää.

4. Pidempiaikaisten tukiohjelmien tukien tulisi laskea ajan kuluessa ja tuen määrän tulisi olla yhteydessä alan kehitykseen.

5. Tuen tulisi olla oikeasuhtainen ratkaistaviin ongelmiin nähden ja kilpailun vääristymät tulisi pitää minimissä.

6. Teollisuuden ongelmia ja työttömyyttä ei tukitoimenpiteellä tulisi siirtää toiseen jäsenvaltioon.

812 Ks. ennakkotapaus C-248/84, Saksa v. komissio, ECLI:EU:C:1987:437 kohta 19.

813 Ks. Yhteisen edun käsitteestä luku 4.2.3 Yhteinen etu

814 Ks. SEUT 107 (3)(c) -artiklan tulkinnasta esim. Aldestam 2005 123-125.

815 Ks. taulukko 15 eri poikkeusten soveltamismääristä.

816 Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle.

817 Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle.

818 Komission tiedonanto COM(2014) 198/01 Puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatio-toimintaan myönnettävälle valtiontuelle.

819 Alkio & Hyvärinen 2016 kohta 6.1.2.

820 Aldestam 2005 s. 124.

821 Komission tiedonanto Suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille (2014/C 99/03).

822 Komission tiedonanto EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä (2013/C 25/01).

823 Komission kahdeksas kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 1978 s. 124-125.

Oikeuskäytännön mukaan komission on aina huomioitava tämän poikkeuksen mahdollinen soveltuminen ja perusteltava, miksi kilpailun vääristymisen aiheut-tamat haitat ovat pienempiä kuin yhteiselle edulle saatava hyöty.824 Tämän vuoksi komission on myös arvioitava aina kilpailun vääristymisen määrä ja siitä aiheutuva haitta, koska tässä tapauksessa joudutaan tekemään periaatepunnintaa yhteisen hyödyn ja kilpailun vääristymisen aiheuttaman haitan välillä. Käytännössä SEUT 107(3)(c) -artikla toimii yleisperiaatteena, jonka avulla voidaan myöntää tukia Uni-onin tavoitteiden mukaiseen toimintaan tai taloudellisen kehityksen edistämiseen.

Komission arviointi artiklan kattavuudesta ja sisällöstä on vaihdellut ajan myötä.

Tämä on luontevaa ottaen huomioon sen, että artiklan perusteella myönnettävien tukien tarkoituksena on edistää yhteistä etua, mikä on jossain määrin poliittisten ti-lanteiden mukaan vaihteleva käsite. Komissio on perustellut säännönmukaisesti eri tukien sallimista sillä, että valtiontukisääntöjen mukaisten tukien myöntäminen ei johda kilpailun vääristymiseen, jos valtiontukisääntelyn perusperiaatteista pidetään kiinni.825

Ympäristö- ja energiapoikkeukset eivät varsinaisesti ole SEUT 107 -artiklan ul-kopuolinen poikkeus, mutta niistä annettujen tiedonantojen määrän vuoksi niitä koskee omanlaisensa sääntely. Komissio on tiedoksiannossaan katsonut826, että eri-laiset ympäristötuet voivat olla yhteismarkkinoille soveltuvaa tukea SEUT 107(3) (c) -artiklan nojalla eli ”tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityk-sen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteikehityk-sen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”. Tällöin ympäristö- tai energiatuen kohdalla arvioidaan sekä tuen myönteiset vaikutukset yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen että sen kielteiset vaikutukset kauppaan ja kilpailuun.827 Näitä yhteisen edun mukaisia tavoitteita ovat mm. Unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosent-tia verrattuna vuoden 1990 tasoon, tai 30 prosentin vähennys jos olosuhteet ovat oikeat, mitä tällä sitten tarkoitetaankaan, uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden nostaminen 20 prosenttiin Unionin energiankulutuksesta ja Unionin ener-giatehokkuuden parantaminen 20 prosenttia vuoden 1990 tasolta.828

Unionin yhteiseen energiapolitiikkaan liittyvissä tavoitteissa valtiontuet ovat tärkeässä roolissa. Neuvoston suuntaviivoissa mainitaan valtiontuet useita kertoja.

Yhtenä painopisteenä on uusiutuvaan ja puhtaaseen energiaan liittyvät investoinnit.

Näitä pyritään edistämään helpottamalla valtiontukien myöntämistä näihin inves-tointeihin, poistamalla ympäristön tai talouden kannalta haitallisia tukia fossiilisilta polttoaineilta, rahoituksen saannin tukemisella ja tuotantotukien myöntämisellä

824 Ks. C-248/84, Saksa v. komissio, ECLI:EU:C:1987:437 kohta 18-20.

825 Ks. Komission kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2011 s. 3.

826 Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle.

827 Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle.

828 Komission tiedonanto COM(2010) 2020 EUROOPPA 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia s. 5.

uusiutuville energianlähteille.829 Näiden tavoitteiden käytännön toteutus on jäänyt komissiolle, joka on antanut suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja ener-gia-alalle830 ja tiukentanut valtiontukilinjaansa toisilla toimialoilla.831