Uusi lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sen vaikutukset

Vammaispoliittisen ohjelman myötä haluttiin vahvistaa sellais ia kehityskulkuja, joiden avulla vo i-daan tukea vammaisten henkilöiden yhteiskunnallista asemaa ja sen toteutumista käytännön tasolla.

Nykyisen vammaispolitiikan kulmakiviä ovat vammaisten henkilöiden omien mielipiteiden sekä oman tahdon kunnioittaminen, yksilöllisyys sekä valinnanvapaus (Sosiaali- ja terveysministerö 2016:14).

3.3.4 Uusi lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sen vaikutuk-set valinnanvapauteen

Suomeen ollaan perustamassa sote- ja maakuntauudistusta. Uudistuksessa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Vuoden 2019 alusta lähtien maakuntien vastuulle siirtyvät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi vastuulla on ensihoitopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, ma a-kuntaliittojen erilaiset tehtävät sekä eräitä muita valtion sekä kuntien tehtäviä (Hallituksen tiedote 571/2016).

Hallitus on tehnyt eduskunnalle lakiesityksen koskien asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja ter-veydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun la in muuttamista §2 koskien. Esi-tyksessä on ehdotettu säädettäväksi uusi laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyden-huollossa. Tavoitteena ehdotukselle on edistää asiakkaiden mahdollisuuksia siihen, että he pystyis i-vät jatkossa valitsemaan sopivan palveluntuottajan sekä samalla parantaa palvelujen laatua sekä saatavuutta. Laissa tulisi säädettäväksi valinnanvapauden sisältö, valinnanvapauden käyttöön liitt y-vä ohjaus ja neuvonta yhteen sovitettuna palveluihin (HE 47/ 2017).

Lisäksi laissa säädettäisiin myös palvelujen tuottajien sopimusmenettelyistä, palvelujen tuottamise s-ta sekä näitä koskeviss-ta velvoitteiss-ta, maksets-taviss-ta korvauksiss-ta palveluntuots-tajalle, valvonnass-ta, tietojen hallinnasta sekä uuden vallinnanvapausmallin käyttöönotosta. Esityksen mukaan

valinnan-vapaus tässä tarkoittaisi sitä, että asiakkaalla olisi oikeus itse valita palveluntuottaja toimipisteineen sekä muut palveluja tuottavat ammattihenkilöt tai tarvittaessa moniammatillinen ryhmä joka koo s-tuu eri ammattihenkilöistä. Asiakkaan valinnanvapaus koostuisi täten suoran valinnan palveluista, valinnasta koskien maakunnan liikelaitosta, sekä palveluseteleillä ja henkilökohtaisella budjetoin-nilla järjestettävistä palveluista (HE 47/ 2017).

Asiakas voisi ehdotuksen mukaan myös valita sellaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä suun hoidon yksikön, jotka tuottavat suoran valinnan palveluita. Näitä palveluita asiakas voisi valita vuo-deksi kerrallaan ilman, että maakunta tekisi palvelutarpeen arviointia tai ohjausta. Palveluntuottaja olisi mahdollista vaihtoehtoisesti valita myös asiakassetelin perusteella, jonka myöntäjänä olisi suo-ran valinnan palvelutuottaja. Näiden lisäksi asiakkaalla olisi oikeus valita myös maakunnan liikela i-tos toimipisteineen. Maakunnan liikelaitoksen tehtävänä olisi tehdä asiakkaalle palvelutarpeenarvi-ointi, jonka perusteella tiettyjen palveluiden kohdalla asiakkaalle voitaisiin myöntää palveluseteli tai henkilökohtainen budjetti, jotka mahdollistaisivat sen, että asiakas voisi itse valita palveluntuo t-tajan. Henkilökohtaisessa budjetissa asiakas pystyy itse vaikuttamaan myös palvelujen sisältöön (HE 47/ 2017).

Sellaiset palveluntuottajat jotka kuuluisivat valinnanvapausjärjestelmään, kuuluisi heidän olla rekis-teröityneenä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annetun lain mukaisesti sekä sen lisäksi heidän kuuluisi olla liittyneinä valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin josta säädetään tarke m-min sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn liittyvässä laissa. Uudessa laissa koskien valinnanvapautta, säädettäisiin myös tarkemmin valinnanvapausjärjestelmään kuulu-vien palveluntuottajien vastuista sekä velvollisuuksista. Laissa säädettäisiin erityisedellytyksistä sellaisten palveluntuottajien kohdalla, ketkä kuuluvat suoran valinnan palveluntuottajiin. Maakun-nalla olisi oikeus asettaa ehtoja palveluntuottajille ketkä tuttavat palveluja palvelusetelin tai henk i-lökohtaisen budjetoinnin palvelumuodoilla. Ehtojen asettamisella katsottaisiin turvatuksi riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, jonka lisäksi edistetään väestön terveyttä sekä yleistä hyvinvointia ma a-kunnassa (HE 47/ 2017).

Lakiehdotuksen mukaan korvauksista joita palveluntuottajille maksettaisiin, päättäisi maakunta laissa säädettyjen rahoitusperiaatteiden perusteella. Maakunta tekisi myös sopimukset suoran valin-nan palveluntuottajien kanssa. Lisäksi maakunvalin-nan tehtäviin kuuluisi palvelujen valvontavastuu, julkisten luettelojen ylläpitäminen käytettävistä palveluntuottajista sekä rekisterin ylläpitäminen asiakas- ja potilastiedoista. Näin palveluntuottaja pystyisi saamaan valtakunnallisen tietojärjeste

l-män kautta asiakasta koskevat asiakas- ja potilastiedot siinä laajuudessa, kuin ne edellyttävät palve-lun toteutumista. Maakunnan vastuulla olisi myös huolehtia siitä, että asiakka ille annetaan riittävästi tietoa heidän valintojaan koskevissa asioissa. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.1.2019.

Maakunnilla on mahdollisuus ottaa valinnanvapausmalli sosiaali- ja terveyskeskuksissa vaiheittain käytäntöön (HE 47/ 2017).

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen sisältyy hallitusohjelman mukaisesti valinnanvapauden lisääntyminen sekä monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että ehdotuksen mukaan sairaanhoitovakuutusta vastaava osuus kerätään osana valtionverotusta jonka jälkeen se yhdistetään rahoitusosuuteen jotka maksetaan maakunnille. Terveydenhuollon käynneistä yksityisellä palveluntuottajalla ei myöskään maksettaisi korvausta sairaanhoitovakuu-tuksesta. Uusien linjausten mukaisesti asiakkaan valinnanvapaus olisi jatkossa perustasolla pääsää n-tö, sekä soveltuvin osin olisi myös käytössä erikoistasoisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiak-kaalla olisi vapaus valita julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin palveluntuottaja (HE 47/

2017).

Uudistusten vaikutusten katsotaan olennaisesti riippuvan siitä, miten itsehallinnolliset maakunnat toiminnassaan sekä päätöksenteossaan toteuttavat valinnanvapauslainsäädäntöä, ja lisäksi siihen vaikuttaa maakuntien erilaiset mahdollisuudet tote uttaa tätä. Uudistus vaikuttaa pienituloisiin sekä työterveyshuollon ulkopuolella oleviin henkilöihin niin, että jatkossa hekin saavat mahdollisuuden tehdä valintoja sekä vaikutusmahdollisuudet omiin ja itselle tärkeisiin palveluihin lisääntyvät. Myös yritystoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät uudistusten myötä koska valinnanvapausuudistusten myötä Suomeen syntyy uusia ja erilaisia markkinoita. tämä perustuu siihen, että sellaiset palvelut jotka ovat valinnanvapauden piirissä, kohdistuvat pitkälti sellaisille toimialoille joilla on jo ennes-tään yksityisiä elinkeinoharjoittajia. Julkisten palvelujen yhtiöittämisen myötä suurten yritysten määrä lisääntyy nykyisestä. Henkilökohtainen budjetti sekä asiakasseteli tulevat todennäköisesti jatkossa houkuttelemaan myös pienempiä yrityksiä (HE 47/ 2017).

Perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko kirjoittaa blogissaan että hallitus on saanut sovittua 8.10.2017 valinnanvapauslain päälinjat sekä pykälät. Keinot valinnanvapauden toteutumisesta ovat samat kuin aikaisemmassa esityksessä eli sote – keskus, asiakassetelit sekä henkilökohtainen bud-jetti. Perustuslain mukaisesti maakunnilla ei tule olemaan velvoitetta yhtiöittää palvelujaan, halute s-saan maakunnat voivat sen kuitenkin tehdä. Oleellisin muutos on se, että maakunnilla on velvoite omaan liikelaitokseen, tällöin turvataan julkisten palvelujen saatavuus olosuhteista huolimatta.

Lin-jausten mukaisesti kansalaisilla on oikeus valita sote- keskus vuodesta 20121 alkaen. Keskuksilla on velvoittavana tehtävänä kansalaisten neuvonta ja ohjaus. Maakunnilla on velvoitteena jaksottaa sosiaalityön osaamista tueksi sote- keskuksille. Näillä toimenpiteillä on haluttu vahvistaa integraati-on toteutuminen erityisesti sellaisten kansalaisten osalta, jotka tarvitsevat paljintegraati-on palveluita (Saariko 2017).

Merkittävä lakikokonaisuus on kasattu vain muutamassa kuukaudessa sekä uusista, että jo olemassa olevista aineksista. Tärkeänä Saarikko pitää myös sitä, että laajaa sote – asiantuntijajoukkoa on kuultu, vaikkakin hallituksen tehtävänä on ollut tehdä ratkaisut lopullisista linjauksista. Lain va l-mistelutyö jatkuu edelleen, sekä edelleen arvioidaan sen perustuslaillista kestävyyttä. Valinnanva-pauslaki lähtee lausuntokierrokselle marraskuussa 2017 (Saarikko 2017).