5 TUTKIMUSTULOKSET
5.3 Uuden teknologian käyttö ja osaaminen
Kolmas näkökulma tässä tutkimuksessa on tarkastella uuden teknologian käyttöä ja osaamista sekä suhtautumista uusiin teknisiin tuotteisiin. Tässä osiossa ei keskitytä suoraaninnovaatioiden diffuusiota edistäviin ja ehkäiseviin tekijöihin yksilön tai orga-nisaation tasolla, vaan siinä tarkastellaan joitakin teknologisia innovaatioita, joista osaa voidaan pitää yksilöiden ja yhteisöjen välistä kommunikaatiota ja ryhmätoimintaa tu-kevina välineinä. Toisaalta myös Everett M. Rogers korostaa puhuessaan
innovaatioi-denyhteensopivuudesta, että aikaisemmin omaksutut uudisteet voivat joko olla edistä-mässä tai ehkäiseedistä-mässä uuden innovaation käyttöönottoa (Rogers 2003, 243). Tämä seikka korostuu teknisten uudisteiden käyttöönotossa.
Osaaminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi tekijäksi pyrittäessä hyödyntämään nykyi-nen teknologinykyi-nen kehitys kattavasti (Valtion tiede- ja teknologianeuvosto 2006, 4-7;
Inkinen 2005, 139). Sosiaali- ja terveydenhuollossa tietotekniikan koulutus on nähty jo aikaisemmin välttämättömäksi osaksi alati muuttuvaa työelämää (Korpela & Saranto 1999b, 364). Työelämän verkottuminen asettaa omalta osaltaan lisää vaatimuksia työntekijöille. Heidän tulee kyetä ryhmätyöhön ja hallita laaja-alaisten verkostojen käyttö. (Hietanen 2005, 88-89.) Tähän tarkoitukseen nykyinen viestintäteknologia ja sen uudet innovaatiot tarjoavat jo osittaisia ratkaisuja. Teknologian käyttöä, osaamista ja asennetta sitä kohtaan selvitettiin mittarin kysymyksillä 89 – 123 (Liite 3, 6-8). Ko-keilemalla näistä muuttujista saatiin kuuden faktorin ratkaisu (ks. Taulukko 10.).
Eniten muuttujia latautui faktorille, joka nimettiin Tietoteknisiksi perusvalmiuksiksi.
Nämä muuttujat kuvaavat erilaisia tietoteknisiä perustoimintoja, kuten sähköpostin, verkon ja ohjelmistojen käyttöä. Faktorille tulivat mukaan myös erilaiset verkkoa hyö-dyntävät perustoiminnot. Tietotekniset perusvalmiudet faktori sai tämän tutkimuksen korkeimmat keskiarvot (4,7-4,8) kaikissa ryhmissä. Tietoteknisiä perusvalmiuksia voi-daan pitää innovaatioita edistävinä tekijöinä kaikissa ryhmissä. Tilastollisesti merkitse-viä eroja ryhmien välillä ei havaittu. Samoin faktori Vaativamman tietotekniikan hyödyntäminen sai tässä osiossa korkeita keskiarvoja, joskin hieman alhaisempia kuin Tietotekniset perusvalmiudet (ks. Liite 4.).
Tietoteknistä osaamista ovat aikaisemmin selvittäneet Kaija Saranto väitöskirjassaan sekä Aapo Immonen ja Noora von Fieandt tutkimuksissaan. Kaija Sarannon (1997) väitöskirja koostuu useasta osatutkimuksesta ja näistä tehdyistä julkaisuista. Väitöskir-jassaan hän kuvaa hoitajilta vaadittavat tietotekniset valmiudet ja keinot niiden opetta-miseen. Tässä yhteydessä selvitetty sairaanhoidon opiskelijoiden tietotekninen osaaminen ylsi hyvälle tasolle vain tekstikäsittelyohjelmien ja tekstin tulostamisen suh-teen. (Saranto 1997, 129.) Aapo Immosen tutkimuksessa valmius käyttää tietotekniikka vaihteli hyvän ja keskinkertaisen välillä (keskiarvo 2,72, koko aineisto) (Immonen, Ruotsalainen, Saranto & Turunen 2003, 196).
TAULUKKO 10. Uuden teknologian käyttöä ja osaamista kuvaavat faktorit FA19 Tietotekniset perusvalmiudet
No Kysymys Lataukset Kommunaliteetit
105 Osaan lähettää ja avata sähköpostin Liitetiedostoja ,85 ,75
98 Osaan hakea tietoa WWW-hakukoneella (Google, Altavista, jne) ,84 ,75 95 sivujen selailu on minulle tuttua eli osaan käyttää
WWW-selainohjelmaa ,84 ,74
89 Tietokoneen ja oheislaitteiden käynnistäminen ja sammuttaminen
onnistuu ongelmitta ,73 ,60
97 Osaan hakea tietoa oppilaitoksen WWW- ja/tai intranetsivuilta ,69 ,58
101 Käytän internetiä säännöllisesti opiskelussani ,69 ,59
102 Käytän sähköpostia säännöllisesti eli minut tavoittaa sähköpostilla ,68 ,59 113 Osaan hyödyntää monipuolisesti matkapuhelinta (puhelut, viestit,
hälytykset) ,60 ,57
99 Hyödynnän opiskelualaani liittyviä WWW-sivuja ,60 ,54
91 Osaan käyttöjärjestelmän perusasiat (ikkunoiden käsittely, ohjelman
avaaminen ja sulkeminen, jne) ,44 ,55
100 Käytän kirjaston tai muita viitetietokantoja tiedon etsimiseen
(elektro-niset aineistot ja viitetieto-kannat) ,44 ,46
FA20 Vaativamman tietotekniikan hyödyntäminen
106 Osaan lähettää viestejä yhteisten jakelulistojen välityksellä ,65 ,56 92 Osaan käyttää resurssienhallinta-ohjelmaa tiedostojen etsimiseen
omalta koneelta ja lähiverkosta ,61 ,52
104 Osaan käyttää sähköpostin osoitekirjaa ja luoda vastaanottajaryhmiä ,60 ,71 93 Osaan käyttää tietokonetta ja siihen kytkettyä dataprojektoria ,59 ,59
94 Osaan käyttää kannettavaa tietokonetta ,55 ,46
90 Osaan käyttää CD-levykkeitä sekä asentaa ja käyttää niiltä ohjelmia ,53 ,55
96 Osaan käyttää ja täyttää WWW-lomakkeita ,46 ,46
103 Osaan lajitella viestejä sähköpostiohjelman kansioihin ,44 ,57
FA21 Ryhmätyövälineiden käyttö
107 Käytän jaettua sähköistä kalenteria (varaukset jonkun muunkin
käy-tössä) ,79 ,70
109 Käytän yhteistä sähköistä asiakirja-arkistoa (dokumenttiarkistoa) ,76 ,65 108 Käytän säännöllisesti yhteistä sähköistä ilmoitustaulua ,71 ,53 119 Teen ehdotuksia uuden teknologian käyttöönotosta
opiskeluyhteisös-säni ,67 ,63
115 Olen osallistunut videoneuvotteluun tai opetukseen sen kautta ,48 ,47
FA22 Verkkosalkun ja verkon käyttö
122 Verkkosalkun käyttö on helppoa ,83 ,75
121 Verkkosalkusta on hyötyä opiskelussa ,83 ,75
123 Käytän verkkosalkkua opiskelussa ,77 ,63
110 Osaan käyttää verkkoa ryhmätoiminnan edistämiseen (ajasta ja
pai-kasta riippumaton ryhmätyöskentely) ,47 ,48
FA23 Uudemman teknologian käyttö
111 Osaan käyttää videokameraa ,71 ,61
112 Osaan käyttää digitaalikameraa ,62 ,62
120 Käytän julkisia verkkopalveluita asioitteni hoitamiseen (mm.
pank-kiasiat) ,54 ,47
FA24 Myönteinen suhtautuminen uuteen teknologiaan
117 Kokeilen opiskelussani uusia koneita ja laitteita ,66 ,62
118 Hankin tietoa uusista ohjelmista ja laitteista säännöllisesti ,58 ,66 114 Osaan käyttää nauhureita ja muita AV-soittimia opintojeni tukena ,57 ,51 116 Uusien laitteiden ja koneiden käyttöönotto on helppoa ,48 ,64
Noora von Fieandtin aineistossa tulos oli samansuuntainen keskiarvon asettuessa 2,59 tietämille. Heikoiten hänen tutkimuksessaan hallittiin esitysohjelmien käyttö (keskiar-vo 1,38) ja parhaiten käytettiin sähköpostia (keskiar(keskiar-vo 3,22). ((keskiar-von Fieandt 2005, 32.) Tässä tutkimuksessa Tietoteknisten perusvalmiuksien ja Vaativamman tietotekniikan hyödyntämisen keskiarvot nousivat korkeammalle 4,8 ja 4,2 arvoihin (koko aineisto).
Näiden neljän eri tutkimuksen keskiarvot eivät ole kuitenkaan verrannollisia. Tämän tutkimuksen vastaajien voidaan arvioida omaavan paremmat tietotekniset perusval-miudet kuin yllä viitattujen tutkimusten kohdehenkilöiden. Esimerkkinä tästä katsotaan sähköpostin käyttöä, josta alla olevaan Taulukkoon 11 on kuvattu kunkin tutkimuksen kyseistä teknologiaa käyttävien prosentuaalinen osuus sijoitettuna innovaatioiden omaksumista kuvaavaan luokitukseen (ks. Rogers 2003, 22, 279-287).
TAULUKKO 11. Sähköpostin käyttö neljän eri tutkimuksen mukaan
Innovaattorit
sähköpostin käyttäjien prosentuaaliset osuudet (eli levinneisyys kohdeorganisaatiossa) Saranto
* tutkimuksessa ilmoitti 291 henkilöä käyttävänsä sähköpostia kotonaan eli 47 % vastaajista
Tutkimusten välisiä eroja voidaan selittää innovaatioiden diffuusion yhdellä perusele-mentillä eli ajalla. Sähköposti näyttäisi levinneen kaikkien käyttöön neljäntoista vuo-den aikana. Merkille pantavaa on se että se on levinnyt yli 50 % käyttöön vasta muutama vuosi sitten.
Tämän tutkimuksen merkittävin ero ryhmien välisessä tarkastelussa tuli faktorilla Ryhmätyövälineiden käyttö. Tälle faktorille kasaantuivat erityisesti verkon välityksellä käytettävät yhteiset sovellukset: kalenteri, asiakirja-arkisto sekä ilmoitustaulu. Nämä kaikki ovat uudempia verkkopohjaisia teknologioita, joiden oletetaan yleistyvän
nope-asti. Opiskelijat saivat todella alhaisen 2,3 keskiarvon opettajien arvon yltäessä juuri neutraalin yläpuolelle. Myös koulutusaloittain vertailtuina keskiarvot olivat alhaisia sosiaali- ja terveysalan saadessa tämän tutkimuksen alhaisimman arvon 2,6. Molempi-en vertailtujMolempi-en ryhmiMolempi-en välinMolempi-en ero oli tilastollisesti merkitsevä (ks. Taulukko 12. ja 13.). Suhtautumisessa uuteen teknologiaan saatiin tilastollisesti merkittävä ero opiske-lijoiden ja opettajien välille. Opiskelijat jäivät juuri neutraaliin keskiarvoon 3,5 opetta-jien saadessa selkeästi innovaatioita edistäväksi tulkittavan keskiarvon 4,1. (ks.
Taulukko 12.)
TAULUKKO 12. Uuden teknologian osaamisen erot opiskelijoiden ja opettajien välillä
Levene's Test for Equality of Vari-ances
t-test for Equality of Means 95% Confidence Interval of the
Dif-ference Means
Difference Lower Upper Opiskelija Opettaja Equal
variances assumed
,000 ,000 -1,400 -1,589 -1,211 2,3 3,6
Faktori 21
,000 -1,400 -1,617 -1,183
Equal
,000 -,408 -,631 -,185
*) Tilastollisesti melkein merkitsevä ( .01 p .05) Tilastollisesti merkitsevä (.001 p .01)
Tilastollisesti erittäin merkitsevä (p .001) (Tampereen yliopisto FSD)
Verkkosalkun ja verkon käyttö faktorille latautuivat muuttujat, joista kolme kuvaa ni-menomaan Verkkosalkun käyttöä tai eriasteista suhtautumista sen käyttöön. Tälle fak-torille kimppuuntunut neljäs muuttuja kuvaa verkossa tai verkon välityksellä tapahtuvaa ryhmätoimintaa. Ryhmittäin tarkasteltuna keskiarvot jäivät alhaisiksi sekä opiskelijoilla että muilla aloilla. Kuitenkin vain koulutusaloittain tarkasteltuna saatiin tilastollisesti merkittävä ero ryhmien välille (ks. Taulukko 13.).
TAULUKKO 13. Uuden teknologian osaamisen erot eri koulutusalojen välillä
t-test for Equality of Means 95% Confidence Interval of the
Dif-ference Means
sosiaali- ja terveysala n=189 muut alat n=112
,001 -,428 -,668 -,189
Equal
,000 ,642 ,403 ,881
Equal
,003 -,351 -,584 -,119
*) Tilastollisesti melkein merkitsevä ( .01 p .05) Tilastollisesti merkitsevä (.001 p .01)
Tilastollisesti erittäin merkitsevä (p .001) (Tampereen yliopisto FSD)
Missä vaiheessa ja kuinka laajaa kyseisten uudisteiden käyttö Savonia-ammattikorkea-koulussa on, voidaan tulkita suuntaa antavasti innovaatioiden S-käyrän avulla (Rogers 2003, 22-23, 219-223, 409-410). Tätä varten analysoidaan kyseisille faktoreille latau-tuneet muuttujat 109 ja 123, jotka kuvaavat ainoastaan teknologian käyttöä, ei mielipi-teitä sen hyödyllisyydestä tai käytettävyydestä. Taulukossa 14. on kuvattuna verkko-salkun käyttö. Verkkoverkko-salkun päivittäinen käyttö yltää omaksumistasoltaan opettajien osalta varhaiseen enemmistöön koulutusaloittain tarkasteltuna, mutta jää opiskelijoiden osalta varhaisten omaksujien tasolle. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijat ovat juuri ylittäneet 2,5 % innovaattorien rajan. Kun mukaan otetaan vielä seuraavan luokan Noin kerran viikossa käyttö, opettajien ryhmissä Verkkosalkun käytön laajuus on levinnyt molemmilla koulutusaloilla opettajien sekä sosiaali- ja terveysalalla opiskelijoiden ryhmissä varhaiseen enemmistöön. Ryhmän muut alat opiskelijoiden osalta
levinnei-syys jää 8,3 % ja näin siellä käyttäjinä ovat vasta varhaisiin omaksujiin kuuluvat hen-kilöt. Tässä tilanteessa ei voi vielä sanoa, että Verkkosalkku olisi organisaatiossa le-vinnyt yleiseen käyttöön.
TAULUKKO 14. Käytän verkkosalkku opiskelussa vastausten prosentuaaliset osuudet koulutusaloittain ja ryhmittäin
123. Käytän verkkosalkkua opiskelussa
Koulutusala Ryhmä En lainkaan Harvemmin
Kerran
terveysala opiskelija 8,8% 57,1% 14,3% 17,0% 2,7% 100% 147
Sosiaali- ja terveysala
yh-teensä 9,1% 53,5% 13,4% 18,2% 5,9% 100% 187
opettaja 29,4% 35,3% 5,9% 17,6% 11,8% 100% 51
Muut alat
opiskelija 41,7% 45,0% 5,0% 5,0% 3,3% 100% 60
Muut alat yhteensä 36,0% 40,5% 5,4% 10,8% 7,2% 100% 111
Kaikki yhteensä 19,1% 48,7% 10,4% 15,4% 6,4% 100% 298
Vastaavasti kun tarkastellaan yhteisen sähköisen asiakirja-arkiston käyttöä(Taulukko 15.) ja yhdistetään vastausvaihtoehdotJokseenkin samaa mieltä jaTäysin samaa mieltä voidaan todeta sähköisen asiakirja-arkiston käytön levinneen opettajien osalta jo yli 50
%, mitä voidaan pitää rajana, kun arvioidaan onko jokin innovaatio levinnyt yleiseen käyttöön organisaatiossa. Käytön levinneisyys jääSosiaali- ja terveysalan opiskelijoil-la alhaiseen 7,4 % asteeseen. Ryhmänmuut alat opiskelijat pääsevät 18,3 % käytöllään varhaisen enemmistön leviämisen asteeseen.
TAULUKKO 15. Käytän yhteistä sähköistä asiakirja-arkistoa vastausten prosentuaali-set osuudet koulutusaloittain ja ryhmittäin
109. Käytän yhteistä sähköistä asiakirja-arkistoa (dokumenttiarkistoa) Koulutusala Ryhmä En osaasanoa
Täysin
opettaja 5,0% 17,5% 12,5% 17,5% 47,5% 100% 40
Sosiaali- ja
terveysala opiskelija 6,8% 70,3% 15,5% 5,4% 2,0% 100% 148
Sosiaali- ja terveysala
yhteensä 6,4% 59,0% 14,9% 8,0% 11,7% 100% 188
opettaja 3,9% 23,5% 13,7% 35,3% 23,5% 100% 51
Muut alat
opiskelija 10,0% 51,7% 20,0% 13,3% 5,0% 100% 60
Muut alat yhteensä 7,2% 38,7% 17,1% 23,4% 13,5% 100% 111
Kaikki yhteensä 8,0% 55,5% 15,7% 8,0% 12,7% 100% 299
Uudemman teknologian käyttö oli ryhmittäin tarkasteltuna selkeästi innovaatioita edis-tävä tekijä. Opettajien ja Muiden alojen keskiarvo oli korkea 4,4. Tämänkin faktorin yhteydessä saatiin tilastollisesti merkittävä ero Sosiaali- ja terveysalan ja Muiden alo-jen välille, sosiaali- ja terveysalan saadessa alhaisemman keskiarvon 4,1. Tämä tukee aikaisemmin faktorin Muutoshalukkuus yhteydessä esitettyä käsitystä siitä että Sosiaa-li- ja terveysala on hieman konservatiivisempi kuinMuuta alat. (ks. Taulukko 5. ja 13.
sekä Liite 4.)
Vastauslomakkeen viimeisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin kirjaamaan omia käsityksiä uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönotosta. Opettajilta saatiin avoimeen kysymykseen 28 vastausta ja opiskelijoilta vain 12 eli yhteensä 40 vastausta.
Vastausten aihealueet keskittyivät kahteen seikkaan. Kahdeksantoista vastausta käsitte-li Verkkosalkkua, jota suurin osa vastanneista piti vielä jollakin tapaa alkeelkäsitte-lisena ja kehittymättömänä työvälineenä. Poikkeuksen teki kaksi vastaajaa, jotka ottivat Verk-kosalkun esille esimerkkinä toimivasta ryhmätyövälineestä. Toisena selkeänä ryhmänä olivat vastaukset, jotka pitivät suurimpana esteenä uusien toimintatapojen ja teknologi-oiden käyttöönotolle resurssien niukkuutta. Näistä kahdeksan vastaajaa piti ajan puu-tetta pahimpana ongelmana. Oppimiseen ei katsottu olevan riittävästi aikaa. Neljä vastaajaa puolestaan lähestyi resurssien niukkuutta siten, että oppilaitoksella ei ollut heidän mielestään varoja hankkia kunnollisia ohjelmistoja tai laitteita. Loput vastauk-set olivat joko irrallisia tai eivät liittyneet aiheeseen. Vastauksista kuusi käsitteli tämän tutkimuksen kyselylomaketta, jota pidettiin liian pitkänä.