5 TUTKIMUSTULOKSET
5.1 Yksilön ominaisuudet innovaatioiden omaksumisessa
Yksilön ominaisuuksia uudisteiden omaksumisessa tiedusteltiin kysymyksillä 6-41.
(ks. Liite 3, 2-3). Näistä muuttujista saatiin kokeilemalla kahdeksan faktorin ratkaisu, joka on esitetty Taulukossa 3. Faktorianalyyseista jouduttiin jättämään pois muuttujat 6. Seuraan aktiivisesti ajankohtaisia asioita eri tiedotusvälineistä ja 22. Satunnainen epäonnistuminen kuuluu oleellisesti työssä kehittymiseen, koska ne eivät näyttäneet sopivan yhteenkään kokeiltuun ratkaisuun, ne joko jäivät yksittäiseksi faktoreikseen tai latautuivat heikosti johonkin muuhun faktoriin.
Selkeästi yksilön ominaisuuksiin liittyivät faktorit: Oppimis- ja kehittymishalukkuus, Luovuuden ja palautteen arvostus, Muutoshalukkuus, Epäonnistumisten sietokyky ja Tavoitteellisuus. Näiden faktoreiden sisältämät muuttujat sisältävät tekijöitä, jotka ai-kaisemmin liitettiin luovuuteen (synnynnäinen lahjakkuus) sekä erityislahjakkuuden vaatimaan oppimiseen ja harjoitteluun (ks. Uusikylä 2002b, 66-67). Tässä osiossa fak-torit Ryhmää tukeva toiminta, Ristiriidat ja epätietoisuus aloitteellisuuden laskijoina, Osallistuva, yhteisöä kehittävä toiminta, liittyvät tekijöihin, joista Everett M. Rogers puhuu selittäessään sosiaalisen järjestelmän rakenteiden merkitystä innovaatioiden omaksumisessa. (Rogers 2003, 23-24, 411-412) Nämä faktorit sisältävät myös ele-menttejä, jotka saavat aikaan uudisteen pehmeän ytimen monimuotoisuuden. Näin ne liittyvät häilyvien rajojen rakentumiseen. (Greenhalgh ym. 2004, 597; Denis ym. 2002, 69-70.)
TAULUKKO 3. Yksilön ominaisuuksia kuvaavat faktorit FA1 Oppimis- ja kehittymishalukkuus
No Kysymys Lataukset Kommunaliteetit
28 Kokeilen rajojani ja kykyjäni löytääkseni parhaan mahdollisen
opintosuorituksen ,65 ,57
27 Haen uusia haasteita elämääni opiskelulla ,62 ,54
11 Haluan suorittaa opintoni keskimääräistä paremmin ,62 ,46
19 Pystyn opiskelemaan joustavasti muutoksista huolimatta ,54 ,43
18 Ponnistelen opinnoissani onnistuakseni niissä ,45 ,37
24 Minulla on mahdollisuus kehittyä nykyisissä opinnoissani
sellai-seen suuntaan kuin haluan ,44 ,53
07 Seuraan alaani liittyvää ammattikirjallisuutta ,43 ,46
09 Opiskellessani yhdistelen aikaisemmin oppimiani asioita
uuden-laisella tavalla ,40 ,31
20 Haen aktiivisesti palautetta opinnoistani opettajalta / ohjaajalta ,37 ,49
FA2 Luovuuden ja palautteen arvostus
31 Annan palautetta opiskelijatovereilleni heidän opinnoistaan ,73 ,63 37 Pyrin rohkaisemaan opiskelijatovereitani luovuuden käyttöön ,71 ,66
21 Arvostan luovuutta opiskelijatovereissani ,67 ,52
29 Uskaltautuessani uuden kokeiluun opinnoissani, arvioin mitä
epäonnistuminen ja onnistuminen merkitsevät ,44 ,37
20 Haen aktiivisesti palautetta opinnoistani opettajalta / ohjaajalta ,37 ,49
FA3 Ryhmää tukeva toiminta
25 Pyrin ratkaisemaan aktiivisesti yhteisössä syntyviä
ristiriitatilan-teita ,71 ,61
39 Teen aloitteita, joilla oppilaitokseni toimintaa voisi kehittää ,51 ,68
41 Opiskelen mieluimmin yksin kuin ryhmässä ,49 ,53
34 Kannustan opiskelijatovereitani esittämään omia mielipiteitään ,48 ,55 17 Oppilaitokseni toimintaa ohjaavat periaatteet ohjaavat opiskeluani ,46 ,45 08 Myönteinen asenteeni vaikuttaa myönteisesti tovereideni
työsken-telyyn ,46 ,52
FA4 Ristiriidat ja epätietoisuus aloitteellisuuden laskijoina
23 Opiskelijayhteisön riitaisuus vähentää aloitteellisuuttani ,76 ,59 35 Opiskeluyhteisössäni oleva kateellisuus vähentää
aloitteellisuut-tani ,74 ,60
15 Oppilaitoksen byrokraattisuus vähentää aloitteellisuuttani ,63 ,43
13 Epätietoisuus tulevaisuudesta laskee opiskelutehoani ,50 ,54
FA5 Muutoshalukkuus
14 Haluan opiskella siten kuin olen tehnyt sen ennenkin ,69 ,51
33 Olen valmis muuttamaan opiskelutapojani ,52 ,60
30 Olen väsynyt muutoksiin, enkä jaksa suhtautua niihin
myöntei-sesti ,48 ,52
FA6 Osallistuva, yhteisöä kehittävä toiminta
12 Olen viimeisen vuoden aikana osallistunut johonkin opiskeluun
liittyvään projektiin ,66 ,51
26 Opiskelen pääasiassa saadakseni myöhemmin ansiotuloja ,54 ,53
16 Haluan osallistua oppilaitokseni kehittämiseen ,42 ,63
36 Kokeilen opiskelussani uusia asioita, työtapoja, menetelmiä ,40 ,62
FA7 Epäonnistumisten sietokyky
40 Epäonnistuessani opintosuorituksessani, osaan suhtautua siihen
tilanteen mukaan huumorilla ,78 ,62
10 Kokeilen uusia asioita opinnoissani epäonnistumisen
mahdolli-suudesta huolimatta ,55 ,60
FA8 Tavoitteellisuus
38 Opiskelun ei aina tarvitse olla käyttökelpoista ja hyödyllistä ,80 ,68 32 Epäonnistuminen yksittäisessä opintosuorituksessa johtaa
parem-piin opintosuorituksiin myöhemmin ,47 ,52
Ensimmäiselle faktorille, Oppimis- ja kehittymishalukkuus, latautui eniten muuttujia (9 kpl, ks. Taulukko 3.) Faktori kuvaa aktiivista, kokeilunhaluista ja haasteista pitävää vastaajaa, joka on motivoitunut uuden oppimiseen, on valmis tekemään työtä menesty-äkseen sekä haluaa kokeilla uusia asioita (ks. Uusikylä 2002a, 43–46; Uusikylä 2002b, 64-68 ). Ryhmittäin tarkasteltuna opettajat saivat Oppimis- ja kehittymishalukkuudessa huomattavan korkean keskiarvon 4,3 opiskelijoiden jäädessä alhaisempaan 3,7 kes-kiarvoon. Vaikka ryhmien välillä oli selvä tilastollisesti merkitsevä ero, voidaan sekä opiskelijoiden että opettajien osalta puhua selkeästä innovaatioita edistävästä tekijästä (ks. Taulukko 4.). Koulutusaloittain tarkasteltuna keskiarvojen ero ei ollut merkittävä.
TAULUKKO 4. Yksilön ominaisuuksia kuvaavien faktoreiden väliset erot opiskelijoi-den ja opettajien välillä
Levene's Test for Equality of Vari-ances
t-test for Equality of Means
95% Confidence
Inter-val of the Difference Means opiskelija n=210
Difference Lower Upper Opiskelija Opettaja Equal
,000 -,541 -,761 -,322
Equal
,000 -,453 -,688 -,217
Equal
,000 -,646 -,886 -,407
Equal
varian-ces assumed ,617 ,000 -,643 -,881 -,406 3,2 3,8
Faktori 5
Muutos-halukkuus Equal vari-ances not assumed
,000 -,643 -,877 -,410
Equal vari-ances as-sumed
,001 ,000 -1,035 -1,253 -,816 3,1 4,3
Faktori 6
*) Tilastollisesti melkein merkitsevä ( .01 p .05) Tilastollisesti merkitsevä (.001 p .01)
Tilastollisesti erittäin merkitsevä (p .001) (Tampereen yliopisto FSD)
Muutoshalukkuutta kuvaavalle faktorille latautui kolme muuttujaa, jotka kuvaavat hieman eri näkökulmista yksilön suhtautumista muutokseen (ks. Taulukko 3.). Muuttu-jan 30 väittämän kohdalla 70 % vastaajista ei ollut väsynyt muutoksiin ja jaksoi suh-tautua niihin myönteisesti. Innovaatioiden omaksumisprosessissa on aina kysymys jonkin asteisesta muutoksesta. Siinä puntaroidaan uuden ja vanhan vaihtoehdon välillä.
(ks. Kuvio 1. sivu 13) Muutoshalukkuus kuvaa osin sitä joustavuutta, mitä vaaditaan luovalta yksilöltä. Luovan yksilön joustavuus rakentuu sekä hänen riskinotto- ja epä-varmuuden sietokyvyn että riippumattomuuden ja omaperäisyyden välityksellä. (Uusi-kylä 2002a, 43–44.) Muutoshalukkuudessa Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat saivat selvästi alhaisemman keskiarvon kuin opettajat (ks. Taulukko 4.). Myös koulu-tusaloittain tarkasteltuna saatiin Muutoshalukkuudessa tilastollisesti merkittävä ero muiden alojen keskiarvon ollessa korkeampi kuin sosiaali- ja terveysalan (ks. Taulukko 5.). Tämän perusteella voidaan ajatella sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden olevan
TAULUKKO 5. Yksilön ominaisuuksia kuvaavien faktoreiden väliset erot eri koulu-tusalojen välillä
t-test for Equality of Means
95% Confidence
Inter-val of the Difference Means sosiaali- ja terveysala n=189
muut alat n=112
,003 ,381 ,132 ,630
Equal
,001 -,389 -,626 -,151
Equal
,004 ,367 ,118 ,615
*) Tilastollisesti melkein merkitsevä ( .01 p .05) Tilastollisesti merkitsevä (.001 p .01)
Tilastollisesti erittäin merkitsevä (p .001) (Tampereen yliopisto FSD)
konservatiivisempia kuin muiden alojen opiskelijat. He pitäytyvät herkemmin tutussa ja turvallisessa toimintatavassa kuin kokeilevat uutta. Mietittäessä opettajien ja opiske-lijoiden välistä eroa on syytä muistaa, että innovaatioiden omaksuminen tapahtuu jos-sain sosiaalisessa järjestelmässä. Kyseisen järjestelmän rakenne sekä sen arvot ja normit vaikuttavat siihen (Myllyniemi 2005, 258; Denis ym. 2002, 69-70), onko inno-vaation omaksuminen helpompaa vai haittaavatko kyseiset tekijät sitä.
Yhteinen päämäärä, tässä tapauksessa yksilön ajatus yhteisön kehittämisestä, on vält-tämätön edellytys uusien toimintatapojen omaksumiselle. (Rogers 2003, 23-25.) Osal-listuva ja yhteisöä kehittävä toiminta kuvaa tätä puolta yksilössä. Kyseisellä faktorilla saatiin opiskelijoiden ja opettajien välille suurin ero keskiarvoissa: opettajat 4,3 opiske-lijat 3,1 (ks. Taulukko 4.). Koulutusaloittain tarkasteltuna selkeää eroa ei voitu havaita.
Opiskelijoiden ja opettajien vastausten keskiarvojen suurta eroa voidaan selittää sillä, että vaikka molemmat kuuluvat samaan yhteisöön, heidän asemansa yhteisössä poik-keaa toisistaan ja heidän sosiaalinen järjestelmänsä rakentuu eritavalla (ks. Denis ym.
2002, 69-70) .
Yksilön ominaisuuksia kuvaavista faktoreista muuttujiltaan pienimmiksi (kummallekin latautui vain kaksi muuttujaa) jäivät faktorit: Epäonnistumisen sietokyky ja Tavoitteel-lisuus. Innovatiivisuuden edellytyksenä nähtiin luovuus. Luovan yksilön piirteisiin kuuluu kyky ottaa riskejä, epävarmuuden sietokyky, riippumattomuus ja huumorinta-juisuus (Uusikylä 2002a, 43–46; Uusikylä 2002a, 43–46). Nämä piirteet ovat vaikut-tamassa taustalla Epäonnistumisen sietokyky ja Tavoitteellisuus faktoreissa mitatuille toiminnoille. Näistä merkillepantavaa onTavoitteellisuus faktorin saamat alhaiset kes-kiarvot kaikissa tarkastelluissa ryhmissä (ks. Liite 4.). Opiskelijoiden osalta Tavoitteel-lisuus jäi keskiarvoon 2,9 ja näin sitä heidän osaltaan voidaan pitää innovatiivisuutta ehkäisevänä tekijänä. Faktorille latautuneet muuttujat kuvaavat tilannetta, jossa oppi-misen edellytyksenä nähdään ajoittaiset epäonnistumiset ja tilanteet, jotka eivät välttä-mättä tunnu sillä hetkellä järkeviltä. Kun yksilöllä on mielessä selkeät tavoitteet, eivät hetkittäiset epäonnistumiset ja irrationaalisuus tule esteeksi päämäärän saavuttamiselle.
Yksilön pelkoja kuvaavat muuttujat
Yksilön pelkoja kuvaavista muuttujista (kysymykset 42-50, ks Liite 3, 4) tehtiin oma faktorianalyysi, jonka tuloksena niistä saatiin kolmen faktorin ratkaisu (ks. Taulukko 6.). Tähän ratkaisuun päädyttiin kokeilujen jälkeen, joissa pelkoja kuvaavat muuttujat hajautuivat useisiin eri faktoreihin vaikeuttaen niistä tehtäviä tulkintoja. Näin voitiin välttää faktorianalyysin yleinen kompastuskivi. Faktorianalyysi mittaa sitä kuinka muuttujien väliset korrelaatiot kimppuuntuvat eli se kerää yhteen sellaiset muuttujat, joiden vaihtelu on keskenään samanlaista (Nummenmaa 2004, 332-333). Tällaista vaihtelua voi olla (sattumalta) muuttujilla, joilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista sisäl-löllistä yhteyttä.
TAULUKKO 6. Yksilön pelkoja kuvaavat faktorit FA9 Ryhmästä syrjäytymisen pelko
No Kysymys Lataukset Komunaliteetit
42 Pelkään. Toisen luottamuksen menettämistä ,82 ,84
43 Pelkään. Menettäväni saavuttamani turvallisuuden opiskeluyhteisössäni ,82 ,81
45 Pelkään. Haihattelijaksi leimautumista ,65 ,75
44 Pelkään. Leimautua johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvaksi ,63 ,77
46 Pelkään. Imagoni menettämistä ,61 ,65
FA10 Ahkeraksi, osaavaksi leimautumisen pelko
47 Pelkään. Leimautua liian ahkeraksi ,92 ,91
48 Pelkään. Leimautua liian osaavaksi ,91 ,89
FA11 Epäonnistumisen pelko
50 Pelkään. Häpeän ja syyllisyyden tuntoa jos epäonnistun ,87 ,82
49 Pelkään. Leimautua epäonnistujaksi ,84 ,83
Ryhmästä syrjäytymisen pelko faktorille latautuivat muuttujat, jotka kuvaavat yksilön kaipuuta turvalliseen ja luottamukselliseen ympäristöön. Ahkeraksi, osaavaksi leimau-tumisen pelko faktorille tulivat muuttujat, jotka kuvaavat yksilön pelkoa siitä, että hän-tä pidehän-tään ryhmässä poikkeuksellisen ahkerana ja osaavana. Epäonnistumisen pelko faktorille ryhmittyivät mukaan epäonnistumista kuvaavat muuttujat. Uuden kokeilun esteenä voi olla yksilön ajatus siitä, että hänen tulee onnistua kaikissa toimissaan ja tehtävissään. Osittain nämä muuttujat kuvaavat myös yksilön arkuutta ja halukkuutta sopeutua ryhmään.
Yksilön pelkoja kuvaavista faktoreista saatiin tilastollisesti merkittävä ero vain Epäon-nistumisen pelkoa kuvaavassa faktorissa koulutusalojen välisessä vertailussa. Sosiaali-ja terveysala sai korkeamman keskiarvon 4,2 (ks. Liite 4.), joten näyttää siltä että heillä ei ole aivan niin suuria onnistumisen paineita kuin muilla aloilla. Yksilön pelkoja ku-vaavat kaikki kolme faktoria saivat korkeat lataukset ja selitysasteet niille ryhmittyneil-le muuttujilryhmittyneil-le. Samoin keskiarvoja tarkasteltaessa kaikkien ryhmien arvot sijoittuivat välille 3,7 – 4,6. Näin suurin osa vastaajista pelkäsi vain hieman taiei lainkaan kysyt-tyjä asioita, eikä kyseisiä pelkoja voida tulkita näin innovaatioiden esteeksi. Epäonnis-tumisen pelkoa kuvaavan faktorin kysymyksiin molemmat ryhmät olivat vastanneet niin, että he kokivat vain vähän tai ei lainkaan pelkoa (keskiarvot 4,2 ja 3,8) sosiaali- ja terveysalan saadessa korkeamman keskiarvon (ks. Taulukko5.).