6 POHDINTA
6.3 Jatkotutkimusaiheet
Tässä tutkimuksessa innovaatioiden omaksumista on lähestytty yksilön, yhteisön ja uuden teknologian osaamisen kautta. Tutkimuksen edetessä sosiaalisen järjestelmä merkitys uudisteiden käyttö edistävänä tekijänä nousi selkeästi esille. Tämä suuntaa jatkossa mielenkiinnon erilaisiin yhteisön toimintaa tutkiviin näkökulmiin (ks. Wejnert 2002, 299, 310-318), joita voisivat olla johtamiseen, oppivaan organisaatioon tai kommunikaatioon liittyvät lähestymistavat. Yksi mahdollinen näkökulma olisi lähestyä
innovatiivisuutta alueellisuuden kautta (ks. Inkinen 2005, 133-154). Erilaisia innova-tiivisia alueita on jo tutkittu, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta niiden koh-teena ei ole ollut sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö. Jari Kolehmainen (2004) peräänkuuluttaa myös entistä kokonaisvaltaisempaa sosiaali-, organisaatio- ja johtamisteoreettista tutkimusotetta innovaatioiden synnyn ja edistämisen tutkimiseen (Kolehmainen 2004, 35). Rajaamalla innovaatiot esimerkiksi sosiaalisiin innovaatioi-hin (tai valitsemalla näistä jokin tietty tai vain muutama innovaatio) ja tarkastelemalla niitä joistain yllämainituista näkökulmista saataisiin arvokasta kohdennettua tietoa niistä organisaation ominaisuuksista, jotka vaikuttavat uudisteiden käyttöä edistävästi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon alati muuttuva toimintaympäristö tarjoaa monia mahdol-lisuuksia tutkia uusia toimintatapoja edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Yksi mahdollinen näkökulma olisi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laatiminen. Tällöin mukaan otet-taisiin vain ne tutkimukset, joissa organisaation ominaisuuksia on tukittu jonkin tai jollain tapaa rajatun innovaation omaksumisessa. Tätä kautta mahdollisesti löytyisi myös edellisessä kappaleessa esimerikinomaisesti mainittuja näkökulmia ja kohdennet-tua tietoa.
LÄHTEET
Aromaa Eija 2004. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen ja opetuskäytön taitojen edistäminen. Ehdotus OPE.FI -hankkeen mukaiseksi opettajien täydennyskou-lutussuunnitelmaksi. Kehittämistehtävän loppuraportti. Pohjois-Savon ammattikorkea-koulu, Sosiaali- ja terveysala. Kuopio.
Benneworth Paul 2004. Näkökulmia kulttuurin merkitykseen alueellisessa innovaatio-toiminnassa. Teoksessa Sotarauta Markku & Kosonen Kati-Jasmin (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Tampere . Tampereen Yliopistopaino Oy-Juvens Print, 146-171.
Cronberg Tarja 2005. Yksin tietoyhteiskunnassa. Raportissa: Tulevaisuuden verkottuva Suomi. Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2005.
Denis Jean-Louis, Hébert Yann, Langley Ann, Lozeau Daniel & Trottier Louise-Hélène 2002. Explaining Diffusion Patterns for Complex Health Care Innovations.
Health Care Manage Rev 27(3), 60-73.
von Fieandt Noora 2005. Henkilöstön tietotekninen osaaminen ja koulutustarve ter-veydenhuollossa. Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon
ja -talouden laitos.
Greenhalgh Trisha, Glenn Robert, Macfarlane Fraser, Bate Paul & Kyriakidou Olivia 2004. Diffusion of Innovations in Service Organizations: Systematic Review and Rec-ommendations. The Milbank Quarterly 82(4), 581–629. [viitattu 1.11.2007] Saatavilla www-muodossa: http://www.blackwell-synergy.com/doi/abs/10.1111/
j.0887-378X.2004.00325.x
Hakala Juha 2002. Luova prosessi tieteessä. Gaudeamus. Helsinki.
Harisalo Risto 1984. Innovaatioiden diffuusio kunnallishallinnossa. Acta Universitatis Tamperensis A 163. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala.
Harisalo Risto 1995. Kunnallishallinnon innovatiivisuus: tutkimus innovatiivisten kun-tien tunnistamiseksi. Hallintotiede 1995 A7. Tampereen yliopisto. Tampere.
Heikkilä Tarja 1999. Tilastollinen tutkimus. Oy Edita Ab. Helsinki.
Hietanen Olli 2005. Wanhasta taloudesta uuteen – ja uudesta digitaaliseen talouteen.
Teoksessa Kasvio Antti, Inkinen Tommi & Liikala Hanna (toim.) Tietoyhteiskunta myytit ja todellisuus. Tampere. Tampereen yliopistopaino Oy, 45-106.
Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2002. Tutki ja kirjoita. Tammi, Hel-sinki.
Hölttä Risto 1985. Innovaatioiden tutkiminen 1980-luvulla. Helsingin kauppakorkea-koulun julkaisuja. D-68. Helsingin kauppakorkeakauppakorkea-koulun kuvalaitos. Helsinki.
Immonen Aapo, Ruotsalainen Pekka, Saranto Kaija & Turunen Pekka 2003. Tervey-denhuollon ammattilaisten tietotekniikka- ja tietoturvavalmiudet. Suomen Lääkärilehti 58, 195-197.
Inkinen Kari 2000. Diffuusio ja fuusio osuuskauppainnovaation levinneisyys ja sen dynamiikka 1901 - 1998. Alueellisesti tulostuva näkökulma Suomalaisen osuuskaup-patoiminnan kehitykseen ja sisällön muutokseen. Acta Universitatis Oeconomicae Hel-singiensis A 181. Helsinki.
Inkinen Tommi 2005. Tietoyhteiskunnan alueellisuus: strategioita, uskomuksia ja fak-toja. Teoksessa Kasvio Antti, Inkinen Tommi & Liikala Hanna (toim.) Tietoyhteiskun-ta myytit ja todellisuus. Tampere. Tampereen yliopistopaino Oy, 133-154.
Järvinen Pertti & Järvinen Annikki 1995. Tutkimustyön metodeista. Tampere. Opinpa-ja Oy.
Knuutila Marja-Liisa 2002a. Hypoteesien testaus. Teoksessa Kakkuri-Knuutila Marja-Liisa (toim.) Argumetti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vaikut-tamisen taidot. Gaudeamus. Helsinki.
Knuutila Marja-Liisa 2002b. Käsitteenmuodostus. Teoksessa Kakkuri-Knuutila Marja-Liisa (toim.) Argumetti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vaikut-tamisen taidot. Gaudeamus. Helsinki.
Kauppinen Pekka 1997. Eksploratiivinen faktorianalyysi reliabiliteettianalyysissa ja asteikkojen konstruoinnissa. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Tilastotieteen laitos. [viitattu 20.02.2008] Saatavilla www-muodossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1997852908
Kivisaari Sirkku & Lovio Raimo 2004. Juurruttaminen käyttäjälähtöisen teknologian kehittämisen muotona. Tiedepolitiikka 2004(3), 43–50.
Kivisaari Sirkku, Kortelainen Sami & Saranummi Niilo 1999. Innovaatioiden juurrut-taminen terveydenhuollon markkinoilla. Digitaalisen median raportti 7/99. Tekes.
Kolehmainen Jari 2004. Instituutioista yksilöihin: Paikallisen innovaatioympäristön kolme tasoa. Teoksessa Sotarauta Markku & Kosonen Kati-Jasmin (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Tampere . Tampereen Yliopistopaino Oy-Juvens Print, 35-56.
Kolehmainen Seppo 1997. Innovaatioiden diffuusio ammattikorkeakoulureformissa.
Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 543. Tampereen yliopisto.
Korpela Mikko & Saranto Kaija 1999a. Peruskäsitteet, osa-alueet ja toimijat. Teokses-sa Korpela Mikko & Saranto Kaija (toim.) Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Porvoo. WSOY, 18-44.
Korpela Mikko & Saranto Kaija 1999b. Tulevaisuudennäkymiä. Teoksessa Korpela Mikko & Saranto Kaija (toim.) Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveyden-huollossa. Porvoo. WSOY, 360-365.
Kortelainen, Terttu 1999. Kansallisesta kansainväliseksi: tutkimus suomalaisen tieteel-lisen lehden kansainvälisestä diffuusiosta. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis.
Series B, Humaniora. Oulun yliopisto.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta 160/2007.
9.2.2007
Lappalainen Sirkka 2000. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu matkalla oppivaksi or-ganisaatioksi. Lisensiaattityö. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto.
Lemola Tarmo & Lovio Raimo 1984. Näkökulmia teollisuuden innovaatiotoimintaan ja teknologiapolitiikkaan Suomessa 1980-luvulla. Valtioneuvoston kanslian julkaisu-ja1984:2.
Miettinen Merja 1996. Yliopistosairaalan, terveyskeskuksen ja yksityisen lääkäriase-man innovatiivisuuden edellytykset. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yh-teiskuntatieteet 37. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Kuopio.
Miettinen Reijo 2006. Hajautettu luominen ja tiedon omistusoikeudet. Tietoyhteiskun-nan innovaatiopolitiikan perusteet. Tieteessä tapahtuu 4/2006. 5-14.
Myllyniemi Rauni 2005. Sosiaaliset vuorovaikutusjärjestelmät yhteisöllisten arvosuun-tausten lähteinä. Teoksessa Pirttilä-Backman Anna-Maija, Ahokas Marja, Myyry Liisa
& Lähteenoja Susanna (toim.) Arvot, moraali ja yhteiskunta. Helsinki. Gaudeamus, 258-278.
Mäki Tiina 2000. Laadunhallintainnovaation diffuusio Suomen terveydenhuollossa.
Lisensiaattityö. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto.
Nykysuomen sanakirja 1973. / Päätoimittaja Matti Sadeniemi. WSOY. Porvoo.
Niiniluoto Ilkka 2003. Totuuden rakastaminen. Tieteenfilosofisia esseitä. Keuruu. Ota-va.
Nummenmaa Lauri 2004. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi. Hel-sinki.
Nummenmaa Tapio, Konttinen Raimo, Kuusinen Jorma & Leskinen Esko 1997. Tut-kimusaineiston analyysi. WSOY. Porvoo.
Oliver Martyn 1997. Filosofian historia. Gummerus kustannus Oy.
Pikka Vesa 2007. A Business enabling network. a case study of high-tech network; its concepts, elements and actors. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis. Series C 267, Technica, Oulun yliopisto.
Pohjanheimo Esa 2005. Pysyvää ja eriytyvää: arvomuutoksia Suomessa 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa Pirttilä-Backman Anna-Maija, Ahokas Marja, Myyry Liisa &
Lähteenoja Susanna (toim.) Arvot, moraali ja yhteiskunta. Helsinki. Gaudeamus, 237-257.
Rasi Ilkka, Lepola Esa, Muhli Arto & Kanniainen Aila 2006. SPSS 14.0 for Windows Perusteet. Oulun yliopisto, tietohallinto. Oulun yliopistopaino.
Rogers Everett M. 2003. Diffusion of innovations. Free Press. New York.
Rosenberg, Nathan. 2000. Schumpeter and the Endogeneity of Technology : Some American Perspectives. London, UK: Routledge [viitattu 27.7.2007] Saatavilla www-muodossa: http://site.ebrary.com/lib/uku/Doc?id=10054185&ppg=11
Saranto Kaija 1997. Outcomes of education in information technology towards a model of nursing informatics education. Väitöskirja. Annales Universitatis Turkuensis.
Medica. Ser. D 275, Medica - Odontologica.
Saranto Kaija & Leino-Kilpi Helena 1997. Computer literacy in nursing: developing the information technology syllabus in nursing education. Journal of Advanced Nur-sing 25, 377-385.
Suomen kielen perussanakirja 1992. VAPK-kustannus. Toim. Risto Haarala Taanila Aki. Varianssianalyysi. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. [viitattu
20.02.2008] Saatavilla www-muodossa: http://myy.haaga-helia.fi/~taaak/p/anova.htm Tampereen yliopisto FSD. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Menetelmäopetuksen tietovaranto MOTV. Faktorianalyysi. [viitattu 10.11.2007]. Saatavilla www-muodossa:
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/faktori/faktori.html
Taskinen Helena 1995. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö koulutuksen ja työelä-män haasteena. Lisensiaattityö. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopis-to.
Taskinen Helena, Sinkkonen Sirkka & Kinnunen Juha 1995. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen alkuvaiheet Kuopiossa. Työntekijöiden kokemuksia ja arviointeja. Kuo-pion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 33. KuoKuo-pion yliopiston painatuskeskus.
Kuopio.
Tekes 2007. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä [viitattu 31.10.2007].
Saatavilla www-muodossa: http://www.tekes.fi/ajankohtaista/tarjouspyyntoja/ tarjous-pyynto_tiedot.asp?id=592
Uusi sivistyssanakirja 1997. / toimittanut Annukka Aikio; uusinut Rauni Vornanen Uusikylä Kari 2002a. Voiko luovuutta oppia? Teoksessa Kansanen Pertti & Uusikylä Kari (toim.) 2002. Luovuutta, motivaatioita, tunteita. Jyväskylä. PS-Kustannus, 42-55.
Uusikylä Kari 2002b. Isät meidän: luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. PS-Kustannus. Jyväskylä.
Valtion tiede- ja teknologianeuvosto 2006. Science, technology, innovation. Science and Technology Policy Council of Finland. Helsinki. [viitattu 31.10.2007] Saatavilla www-muodossa: http://www.minedu.fi/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/ jul-kaisut/linjaraportti_2006.html?lang=fi&extra_locale=en
Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Tulevaisuusvaliokunta teknologian arviointeja 18. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004.
Wejnert Barbara 2002. Integrating Models of Diffusion of Innovations: A Conceptual Framework. Annu. Rev. Sociol. 28, 297-326.
Yliherva, Jukka 2004. Organisaation innovaatiokyvyn johtamismalli: innovaatiokyvyn kehittäminen osana johtamisjärjestelmää. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis.
Series C 204, Technica, Oulun yliopisto.
Yliherva, Jukka 2006. Tuottavuus, innovaatiokyky ja innovatiiviset hankinnat. Sitran raportteja 64. Edita Prima Oy. Helsinki
Julkaisematon lähde:
Kouri Pirkko 2000. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen kartoituskysely. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Julkaisematon.
LIITTEET
Liite 1. Sähköpostiviesti web-kyselyyn osallistuneille opettajille Subject: ARVO-projektin aloituskysely netissä. Vastaa!
Tervehdys!
Alla olevasta nettiosoitteesta löydät ARVO-projektiin liittyvän kyselyn http://verkkosalkku.pspt.fi/kyselyt.asp
Kyselyn tunnus: xxxx Salasana: xxxx
Kysely on aktiivisena 17.12 asti. Toivon että vastaat kyselyyn siihen mennessä. Kyselyn tuloksia käytetään Savonia-ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen. Kysely kohdistuu uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyt-töönottoa edistäviin ja ehkäiseviin tekijöihin. Se sisältää kysymyksiä sekä itsestäsi että työyhteisöstäsi.
Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Vuotta 2005 Pertti Laitinen
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Pertti Laitinen, projektitutkija Terveyshallinnon ja -talouden laitos SHIFTEC-tutkimusyksikkö Kuopion yliopisto
puh: 017 - 163962 tai 0440-901760 fax: 017 - 162999
sähköposti: pertti.laitinen@uku.fi http://www.shiftec.uku.fi
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Kuopion yliopisto
Terveyshallinnon ja - talouden laitos Shiftec-tutkimusyksikkö / ARVO-projekti Hyvä vastaaja
Oheisella kyselylomakkeella selvitetään Savonia-ammattikorkeakoulun opettajien ja opiskelijoiden käsi-tyksiä uusien toimintakäytäntöjen ja teknologioiden käyttöönottoa ehkäisevistä ja edistävistä tekijöistä.
Kysely kohdistuu sekä käsityksiisi itsestäsi työntekijänä / opiskelijana että työ- ja opiskeluyhteisöäsi koskevista mielipiteistäsi. Kyselyllä kerätään tietoa Savonia-ammattikorkeakoulun ARVO-projektia var-ten.
Vastaamalla kysymyksiin olet vaikuttamassa Savonia-ammattikorkeakoulun, sinun työ- ja opiskeluym-päristösi kehittämiseen. Vastaa kysymyksiin kriittisesti, niin kuin sinä itse asiasta ajattelet. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, niin ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Kyselyn toteuttaa ja aineiston analysoi Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksella toimiva Shiftec-tutkimusyksikkö.
Mikäli haluat kommentoida kyselyä tai haluat lisätietoa siitä, keskustelen ja vastaan kysymyksiisi mie-lelläni.
Yhteistyöterveisin
Pertti Laitinen Raija Hirvonen
tutkija, Shiftec-tutkimusyksikkö projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
163 631 (työ) 255 6469 (työ)
pertti.laitinen@uku.fi raija.hirvonen@savonia-amk.fi
Eri toimijoiden valmiudet ja mahdollisuudet toimintakäytäntöjen ja niitä tukevien teknologioiden kehit-tämiseen – arviointihanke
Kysely Savonia-ammattikorkeakoulun opettajille Taustatiedot:
Vastaa rengastamalla mielipidettäsi tai tilannettasi parhaiten vastaava vaihtoehto tai kirjoita vastaus sille varattuun tilaan
1. Millä ammattikorkeakoulun koulutusalalla työskentelet kulttuuriala: musiikki ja tanssi sekä muotoilu ja viestintä matkailu- ja ravitsemisala
sosiaali- ja terveysala tekniikan ala
liiketalouden ala 2. Sukupuolesi
1. nainen 2. mies
3. Ikäsi _________ vuotta (täysinä vuosina esim. 32 vuotta)
4. Virka- tai toiminimikkeesi _______________________________________
5. Kauanko olet toiminut nykyisessä tehtävissäsi _______ vuotta (esim. 3 vuotta)
A. Rengasta alla olevista väittämistä se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten yksilöllisiä 6. Seuraan aktiivisesti ajankohtaisia asioita eri
tiedotusvälineis-tä 1 2 3 4 5
7. Seuraan alani ammattikirjallisuutta 1 2 3 4 5
8. Myönteinen asenteeni vaikuttaa myönteisesti työtovereideni
työsuorituksiin 1 2 3 4 5
9. Työtä tehdessäni yhdistelen aikaisemmin oppimiani asioita
uudenlaisella tavalla 1 2 3 4 5
10. Kokeilen uusia asioita työssäni epäonnistumisen
mahdolli-suudesta huolimatta 1 2 3 4 5
11. Haluan tehdä työni keskimääräistä paremmin 1 2 3 4 5
12. Olen viimeisen vuoden aikana osallistunut johonkin työhöni
liittyvään projektiin 1 2 3 4 5
13. Epätietoisuus tulevaisuudesta laskee työtehoani 1 2 3 4 5
14. Haluan tehdä työni siten kuin olen tehnyt sen ennenkin 1 2 3 4 5
15. Byrokraattisuus vähentää aloitteellisuuttani 1 2 3 4 5
16. Haluan osallistua oppilaitokseni kehittämiseen 1 2 3 4 5
17. Oppilaitokseni toimintaa ohjaavat periaatteet ohjaavat
työtä-ni 1 2 3 4 5
18. Ponnistelen työssäni onnistuakseni siinä 1 2 3 4 5
19. Pystyn työskentelemään joustavasti muutosten tapahtuessa 1 2 3 4 5
20. Haen aktiivisesti palautetta työstäni opiskelijoilta 1 2 3 4 5
21. Arvostan luovuutta työtovereissani 1 2 3 4 5
22. Satunnainen epäonnistuminen kuuluu oleellisesti työssä
kehittymiseen 1 2 3 4 5
23. Työyksikön riitaisuus vähentää aloitteellisuuttani 1 2 3 4 5
24. Minulla on mahdollisuus kehittyä nykyisessä työssäni
sellai-seen suuntaan kuin haluan 1 2 3 4 5
A. Rengasta alla olevista väittämistä se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten yksilöllisiä
25. Pyrin ratkaisemaan aktiivisesti työyksikössäni
syntyviä ristiriitatilanteita 1 2 3 4 5
26. Teen tätä työtä pääasiassa ansion vuoksi 1 2 3 4 5
27. Haen uusia haasteita työhöni 1 2 3 4 5
28. Kokeilen rajojani ja kykyjäni löytääkseni
par-haan mahdollisen työsuorituksen 1 2 3 4 5
29. Uskaltautuessani uuden kokeiluun työssäni, arvioin mitä epäonnistuminen ja onnistuminen merkitsevät
1 2 3 4 5
30. Olen väsynyt muutoksiin, enkä jaksa suhtautua
niihin myönteisesti 1 2 3 4 5
31. Annan palautetta työtovereilleni heidän
työs-tään 1 2 3 4 5
32. Epäonnistuminen työtehtävässä johtaa
parem-piin työsuorituksiin myöhemmin 1 2 3 4 5
33. Olen valmis muuttamaan työtapojani 1 2 3 4 5
34. Kannustan työtovereitani esittämään omia
mielipiteitään 1 2 3 4 5
35. Työyksikössäni oleva kateellisuus vähentää
aloitteellisuuttani 1 2 3 4 5
36. Kokeilen työssäni uusia asioita, työtapoja,
menetelmiä 1 2 3 4 5
37. Pyrin rohkaisemaan työtovereitani luovuuden
käyttöön 1 2 3 4 5
38. Tehdyn työn ei aina tarvitse olla
käyttökelpois-ta ja hyödyllistä 1 2 3 4 5
39. Teen aloitteita, joilla työpaikkani toimintaa
voisi kehittää 1 2 3 4 5
40. Epäonnistuessani työtehtävässäni, osaan
suh-tautua siihen tilanteen mukaan huumorilla 1 2 3 4 5
41. Teen työni mieluimmin yksin kuin ryhmässä 1 2 3 4 5
B. Arvioi missä määrin sinä pelkäät alla lueteltuja yksilön työntekoon vaikuttavia tekijöitä Rengasta mielipidettäsi vastaava vaihtoehto
Pelkään Paljon Melko
paljon
Jonkin
verran Vähän En lainkaan
42. Toisen luottamuksen menettämistä 1 2 3 4 5
43. Menettäväni saavuttamani turvallisuuden työyhteisössäni 1 2 3 4 5
44. Leimautua johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvaksi 1 2 3 4 5
45. Haihattelijaksi leimautumista 1 2 3 4 5
46. Imagoni menettämistä 1 2 3 4 5
47. Leimautua liian ahkeraksi 1 2 3 4 5
48. Leimautua liian osaavaksi 1 2 3 4 5
49. Leimautua epäonnistujaksi 1 2 3 4 5
50. Häpeän ja syyllisyyden tuntoa jos epäonnistun 1 2 3 4 5
C. Arvioi missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat työyhteisöäsi Rengasta mielipidettäsi vastaava vaihtoehto
Työyhteisössäni 51. Henkilökuntaa kannustetaan myönteisesti
kaikissa asioissa 1 2 3 4 5
52. Työympäristö on turvallinen 1 2 3 4 5
53. On paljon sitovia sääntöjä ja määräyksiä 1 2 3 4 5
54. Epäonnistumisista ei rangaista 1 2 3 4 5
55. Työn tekeminen perustuu jokaisen omiin
vahvuuksiin 1 2 3 4 5
56. Työntekijöillä on laaja vastuu työn tuloksista 1 2 3 4 5
57. Ei syyllistetä kohtuuttomasti epäonnistujaa 1 2 3 4 5
58. Hyvästä työsuorituksesta palkitaan 1 2 3 4 5
59. Henkilökunta on sitoutunut yhteisiin
tavoit-teisiin 1 2 3 4 5
60. Ilmapiiri on epämuodollinen 1 2 3 4 5
61. Vallitsee henki ”haluamme olla
huippuasian-tuntijoita ja –osaajia” 1 2 3 4 5
62. Yksittäisten työntekijöiden väliset
ristiriidat ratkaistaan aktiivisesti 1 2 3 4 5
Työyhteisössäni
Rengasta mielipidettäsi vastaava vaihtoehto Täysin samaa 63. Luotetaan henkilöstön asiantuntemukseen ja käytetään
sitä hyväksi 1 2 3 4 5
64. Sallitaan ja viljellään huumoria 1 2 3 4 5
65. Kaikki voivat vapaasti ilmaista mielipiteitään 1 2 3 4 5
66. Päätöksiä valmisteltaessa kuullaan niitä, joita päätökset
koskevat 1 2 3 4 5
67. Työyhteisössä esiintyvät ristiriidat ratkaistaan
aktiivi-sesti 1 2 3 4 5
68. Henkilökunta luottaa toisiinsa 1 2 3 4 5
69. Tiedonkulku on avointa 1 2 3 4 5
70. Riskien ottaminen ei kuulu yhteisömme toimintaan 1 2 3 4 5
71. Yhteishenki on hyvä 1 2 3 4 5
72. Vanhat perinteet ja vanhentuneet normit eivät ohjaa
työtä 1 2 3 4 5
73. Jos epäonnistuu yksittäisessä tehtävässä, ei leimaudu
helposti epäonnistujaksi 1 2 3 4 5
74. Yksilön ja ryhmän työn tuloksia arvostetaan näkyvästi 1 2 3 4 5
D. Tässä osiossa kysytään yhteistyöstä toisten koulutusammatin opettajien kanssa
Rengasta mielipidettäsi vastaava vaihtoehto
75. Kuinka usein teet yhteistyötä toisen koulutusammatin opettajien kanssa
1 päivittäin
2 noin kerran viikossa 3 kerran kahdessa viikossa
4 harvemmin
5 en lainkaan
76. Kuinka paljon mielestäsi tarvitsisit yhteistyötä toisen koulutusammatin opettajien kanssa 1 huomattavasti nykyistä enemmän
2 melko paljon nykyistä enemmän 3 nykyinen määrä on sopiva
4 melkoisesti nykyistä vähempi riittäisi 5 en tarvitse yhteistyötä lainkaan
Kuinka paljon yhteistyötä toisen koulutusammatin opettajien kanssa haittaa seuraavat seikat Rengasta mielipidettäsi vastaava vaihtoehto
Yhteistyötämme haittaa Ei 77. Väärät tai puutteelliset tiedot toisen osapuolen
työs-tä 1 2 3 4 5
78. Voimavarojen niukkuus 1 2 3 4 5
79. Huono yhteistyön suunnittelu ja järjestäminen 1 2 3 4 5
80. Kiireisyys omassa työssäni 1 2 3 4 5
81. Jäykät työtavat 1 2 3 4 5
82. Yhteisen tiedotuskanavan puute 1 2 3 4 5
83. Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa yhteistyössä 1 2 3 4 5
Missä määrin seuraavat tekijät edistävät yhteistyötä toisen koulutusammatin opettajien kanssa
Yhteistyötämme edistää Ei
86. Halu parantaa toiminnan laatua 1 2 3 4 5
87. Yhteistyökumppanien työn arvostus 1 2 3 4 5
88. Yhteistyökumppanien pysyvyys 1 2 3 4 5
E. Tässä osiossa kysytään kuinka hyvin mielestäsi osaat käyttää seuraavia teknisiä laitteita tai ohjelmistoja
Rengasta mielipidettäsi vastaava vaihtoehto
Tietokonelaitteisto ja sen käyttö Täysin
samaa mieltä 89. Tietokoneen ja oheislaitteiden käynnistäminen ja
sammuttaminen onnistuu ongelmitta 1 2 3 4 5
90. Osaan käyttää CD-levykkeitä sekä asentaa ja käyttää
niiltä ohjelmia 1 2 3 4 5
91. Osaan käyttöjärjestelmän perusasiat (ikkunoiden
käsittely, ohjelman avaaminen ja sulkeminen, jne) 1 2 3 4 5
92. Osaan käyttää resurssienhallinta-ohjelmaa
tiedosto-jen etsimiseen omalta koneelta ja lähiverkosta 1 2 3 4 5
93. Osaan käyttää tietokonetta ja siihen kytkettyä
data-projektoria 1 2 3 4 5
94. Osaan käyttää kannettavaa tietokonetta
1 2 3 4 5
www, internet
Rengasta mielipidettäsi vastaava vaihtoehto
Täysin 95. WWW-sivujen selailu on minulle tuttua eli osaan
käyttää WWW-selainohjelmaa 1 2 3 4 5
96. Osaan käyttää ja täyttää WWW-lomakkeita 1 2 3 4 5
97. Osaan hakea tietoa oppilaitoksen WWW- ja/tai
intranetsivuilta 1 2 3 4 5
98. Osaan hakea tietoa WWW-hakukoneella (Google,
Altavista, jne) 1 2 3 4 5
99. Hyödynnän opetusalaani liittyviä WWW-sivuja 1 2 3 4 5
100. Käytän kirjaston tai muita viitetietokantoja tiedon etsimiseen (elektroniset aineistot ja viitetieto-kannat)
1 2 3 4 5
101. Käytän internetiä säännöllisesti työssäni 1 2 3 4 5
Sähköposti 102. Käytän sähköpostia säännöllisesti eli minut tavoittaa
sähköpostilla 1 2 3 4 5
103. Osaan lajitella viestejä sähköpostiohjelman
kansioi-hin 1 2 3 4 5
104. Osaan käyttää sähköpostin osoitekirjaa ja luoda
vastaanottajaryhmiä 1 2 3 4 5
105. Osaan lähettää ja avata sähköpostin Liitetiedostoja 1 2 3 4 5
106. Osaan lähettää viestejä yhteisten jakelulistojen
välityksellä 1 2 3 4 5 107. Käytän jaettua sähköistä kalenteria (varaukset
jon-kun muunkin käytössä) 1 2 3 4 5
108. Käytän säännöllisesti yhteistä sähköistä
ilmoitustau-lua 1 2 3 4 5
109. Käytän yhteistä sähköistä asiakirja-arkistoa
(doku-menttiarkistoa) 1 2 3 4 5
110. Osaan käyttää verkkoa ryhmätoiminnan edistämi-seen (ajasta ja paikasta riippumaton ryhmätyösken-tely)
1 2 3 4 5
Muu tekniikka
Rengasta mielipidettäsi vastaava vaihtoehto
Täysin
111. Osaan käyttää videokameraa 1 2 3 4 5
112. Osaan käyttää digitaalikameraa 1 2 3 4 5
113. Osaan hyödyntää monipuolisesti matkapuhelinta
(puhe-lut, viestit, hälytykset) 1 2 3 4 5
114. Osaan käyttää nauhureita ja muita AV-soittimia työssäni 1 2 3 4 5
115. Olen osallistunut videoneuvotteluun tai opetukseen sen
kautta 1 2 3 4 5
116. Uusien laitteiden ja koneiden käyttöönotto on helppoa 1 2 3 4 5
117. Kokeilen työssäni uusia koneita ja laitteita 1 2 3 4 5
118. Hankin tietoa uusista ohjelmista ja laitteista
säännölli-sesti 1 2 3 4 5
119. Teen ehdotuksia uuden teknologian käyttöönotosta
työyhteisössäni 1 2 3 4 5
120. Käytän julkisia verkkopalveluita asioitteni hoitamiseen
(mm. pankkiasiat) 1 2 3 4 5
121. Verkkosalkusta on hyötyä opetuksessa 1 2 3 4 5
122. Verkkosalkun käyttö on helppoa 1 2 3 4 5
123. Käytän verkkosalkkua opetuksessa 1. päivittäin
2. noin kerran viikossa 3. kerran kahdessa viikossa 4. harvemmin
5. en lainkaan
124. Alla olevaan tilaan voit kirjata omia käsityksiäsi uusien toimintatapojen ja teknologioiden
käyttöönotosta omassa työskentely- / opiskeluympäristössäsi ( tarvittaessa voit jatkaa kääntöpuolelle)
FAKTORIT opiskelija opettaja
sosiaali- ja
terveysala muut alat kaikki
Faktori 1 Oppimis- ja kehityshalukkuus 3,7 4,3 3,9 3,8 3,9
Faktori 2 Luovuuden ja palautteen arvostus 3,2 3,7 3,4 3,4 3,4
Faktori 3 Ryhmää tukeva toiminta 3,1 3,7 3,3 3,3 3,3
Faktori 4 Ristiriidat ja epätietoisuus aloitteellisuuden
laskijoina 3,1 2,9 3,2 2,8 3,0
Faktori 5 Muutoshalukkuus 3,2 3,8 3,3 3,5 3,4
Faktori 6 Osallistuva ja yhteisöä kehittävä toiminta 3,1 4,3 3,4 3,5 3,4
Faktori 7 Epäonnistumisten sietokyky 3,8 4,1 3,9 4,0 3,9
Faktori 8 Tavoitteellisuus 2,9 3,2 3,0 3,1 3,0
Faktori 9 Ryhmästä syrjäytymisen pelko 3,8 4,0 3,9 3,7 3,8
Faktori 10 Ahkeraksi, osaavaksi leimautumisen pelko 4,5 4,5 4,6 4,4 4,5
Faktori 11 Epäonnistumisen pelko 4,1 4,0 4,2 3,8 4,1
Faktori 12 Yhteistyötä estävät tekijät 2,8 3,2 3,0 2,8 2,9
Faktori 13 Yhteistyötä edistävät tekijät 3,2 3,9 3,4 3,4 3,4
Faktori 14 Yhteistyöhön ja tavoitteisiin sitoutunut
ilmapiiri 3,1 3,2 3,2 3,0 3,1
Faktori 15 Yksilön huomioiva, kannustava ilmapiiri 2,7 3,3 2,9 2,9 2,9
Faktori 16 Salliva ilmapiiri 3,7 3,6 3,7 3,6 3,7
Faktori 17 Välitön ilmapiiri 3,9 3,9 3,9 3,8 3,9
Faktori 18 Sitova, konservatiivinen ilmapiiri 2,8 3,0 2,8 2,9 2,9
Faktori 19 Tietotekniset perusvalmiudet 4,7 4,8 4,8 4,7 4,8
Faktori 20 Vaativamman tietotekniikan
hyödyntäminen 4,0 4,6 4,1 4,3 4,2
Faktori 21 Ryhmätyövälineiden käyttö 2,3 3,6 2,6 2,8 2,7
Faktori 22 Verkkosalkun ja verkon käyttö 3,0 3,6 3,4 2,9 3,2
Faktori 23 Uudemman teknologian käyttö 4,1 4,4 4,1 4,4 4,2
Faktori 24 Aktiivisuus ja myönteinen suhtautuminen
uuteen teknologiaan 3,5 4,1 3,6 3,8 3,7