Sosiaaliseen tukeen liittyen kysyin pelaajilta kokevatko he saavansa e-urheiluun liittyviltä hen-kilöiltä sosiaalista tukea e-urheiluun ja sen ulkopuolisiin ongelmiin ja asioihin. Kaikki pelaajat kokivat saavansa tukea e-urheiluun liittyvissä asioissa. Apua koettiin saavan esimerkiksi neu-vojen ja kehujen muodossa:
” Saan valmentajilta ja joukkuekavereilta rakentavaa palautetta lähinnä pelien välissä - mihin keskittyä seuraavaksi, mikä meni hyvin, mikä huonosti jne. Pi-dämme myös valmennussessioita, joissa pureudutaan tarkemmin strategiaan.”
” Koen saavanani. Jengi uskoo muhun ja antaa positiviista palautetta esim ennen turnauksia ja turnauksien jälkeenkin vaikka en suoriutunut hyvin.”
” Kyllä olen saanut paljon apua. Jaamme aina ääneen mitä virheitä olemme teh-neet ja sitä kautta lähdetään parantamaan.”
Koska e-urheilu tapahtuu erittäin kilpailukykyisessä ja nopeatempoisessa ympäristössä, on mahdollista, että kilpailullinen ympäristö aiheuttaa suoriutumispaineita ja stressiä pelaajille.
Stressaavissa tilanteissa henkilö voi saada apua muilta ihmisiltä sosiaalisen tuen avulla, sillä sosiaalisen tuen on todettu auttavan yksilö selviytymään stressaavista tilanteista (Stangor 2016, 65). Sosiaalisen tuen emotionaaliseen puoleen kuuluu avun ja neuvojen antaminen (Finfeld-Connett 2005, 5).
Vastauksista tulee esille, että pelaajat saavat apua ja neuvoja e-urheiluun liittyviin asioihin, eli näin ollen he saavat emotionaalista tukea joukkuetovereiltaan ja valmentajiltaan. Neuvojen avulla pelaajat voivat kehittää omaa toimintaansa niin yksilöinä, kuin joukkueenakin mikä puo-lestaan vaikuttaa joukkueen suoriutumiseen. Sosiaalisen tuen on todettu vaikuttavan positiivi-sesti henkilön fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin esimerkiksi kohentamalla yksilön mie-lialaa (Stangor 2016, 65–66.) Tiedostamalla sosiaalisen tuen merkityksen sekä miten sitä voi tarjota ja millaisia positiivisia vaikutuksia sillä on, joukkueet voisivat harjoittaa laadukkaan sosiaalisen tuen tarjoamista niin valmentajalta pelaajalle, kuin joukkuetovereiden kesken.
Pelaajien vastauksista nousee omien virheiden tunnistaminen, sekä positiivisen palautteen an-taminen ja usko omiin joukkuetovereihin, minkä avulla pyritään parantamaan joukkueen suo-ritusta. Nämä näyttävät kuuluvan enemmän emotionaalisen tuen piiriin kuin instrumentaalisen tuen. Emotionaaliseen tukeen kuului lohduttavat eleet, neuvojen ja ideoiden vaihtaminen sekä toisen henkilön rohkaiseminen. Instrumentaaliseen tukeen puolestaan kuului käytännöllisen avun tarjoaminen kuten tavaroiden tai ruuan antaminen. (Finfgeld-Connett 2005, 5–6.) Yksi vastaajista nosti esille rahallisen tuen:
” Saan mm. joukkuetovereiltani koko ajan vinkkejä mitä kannattaa tehdä erilailla, saan myös organisaatioltani rahallista tukea.”
Vastauksissa korostuu siis enemmän emotionaalinen tuki, kuin instrumentaalinen tuki, koska vain yksi vastaaja toi esille rahallisen tuen ja hänen vastauksessaan näkyy myös emotionaalisen tuen piirteitä. Muita instrumentaalisen tuen piiriin kuuluvia asioita voisi esimerkiksi olla orga-nisaatioiden tarjoamat pelivälineet pelaajille. E-urheiluun liittyvissä asioissa näyttäisi siis esiin-tyvän enemmän emotionaalista tukea kuin instrumentaalista tukea. Vastauksissa korostuva
emotionaalinen tuki voi myös johtua kyselylomakkeessa olleesta kysymyksen asettelusta, jol-loin tuella ja avulla on voitu ajatella tarkoittavan ennemminkin emotionaalista tukea kuin fyy-sistä tavaroiden ja rahan muodossa esiintyvää tukea. Vastauksista ilmenee myös, että saatu tuki on suoraa sosiaalista tukea eikä epäsuoraa. Epäsuora tuki on huomaamatonta kuten pelkkä fyy-sinen läsnäolo ja suora tuki on selkeämpää ja huomattavampaa kuten neuvojen antaminen (Fee-ney & Collins 2015, 129.)
Kysyin saavatko pelaajat apua e-urheiluun liittyviltä henkilöiltä e-urheilun ulkopuolisiin asioi-hin. Viisi vastaajaa ilmoitti saavansa, kun taas yksi ilmoitti, että ei ole ollut tarvetta ja yksi kertoi, että ei ole saanut tukea. Saatua tuke kuvailtiin esimerkiksi näin:
” Lähimmille joukkue- ja nettikavereille voi puhua lähes mistä vain, aivan kuten oikean elämän ystäville ja vaikeista asioista puhuminen on helpompaa netin vä-lityksellä. Olen myös saanut tarvittaessa mentaalista apua, tukea ja ohjeistusta kovan paikan tullen e-urheilun parissa työskenteleviltä psykologeilta.”
” Kyllä saan ja pelifrendien kanssa/organisaation porukan kanssa on hyvä puhua myös henk asioista jos siltä tuntuu. Voivat osata auttaa, tai ei välttämättä osata, mutta yrittävät ainakin.”
Vastauksissa tulee esille, että omista henkilökohtaisista asioista on mahdollista puhua jouk-kuetovereiden tai muiden e-urheilu organisaatioon liittyvien henkilöiden kanssa. Näissäkin vas-tauksissa korostuu emotionaalinen tuki funktionaalisen tuen sijaan, sillä apu näyttäytyy puheen kautta tuotettuna eikä välineellisenä tavaroiden tai palveluiden kautta ilmenevänä tukena. Saatu sosiaalinen tuki on suoraa sosiaalista tukea, sillä pelaajat tiedostavat saavansa tukea. Yhden henkilön vastauksissa tulee esille myös psykologi. Sosiaalinen tuki voidaan jakaa kahteen osaan viralliseen ja epäviralliseen tukeen. Virallista tukea tarjoavat ammattitaitoiset palvelut, kun taas epävirallista tukea tarjoavat ”ei-ammattimaiset” suhteet kuten ystävät tai työtoverit. (Spislbury
& Korbin 2013, 9.) Pelaajan mainitsema psykologi voidaan luokitella virallisen sosiaalisen tuen piiriin. Psykologilta saatu tuki voi auttaa pelaajaa eri tavalla kuin vaikkapa valmentajalta tai joukkuetovereilta saatu tuki ja lisätä pelaajan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista.
Trepten ja kumppaneiden (2012) tutkimuksessa oli tullut esille, että mitä enemmän pelaajat ovat vuorovaikutuksessa keskenään, sitä todennäköisempiä pelaamisen myönteiset vaikutukset ovat yksilön sosiaaliseen pääomaan ja sosiaaliseen tukeen niin pelin sisällä kuin sen ulkopuo-lella. Kuten Freemanin ja Wohinin (2017) tutkimuksen kanssa, myös tässä osa saamistani tu-loksista tukee Trepten ja kumppaneiden (2012) tuloksia ja osa ei. Kaikki vastaajat kertoivat saavansa tukea e-urheiluun liittyviin asioihin, joten pelin sisäiseen koettuun sosiaaliseen tukeen tulokset ovat samanlaisia kuin Trepten ja kumppaneiden (2012) tutkimuksessa. Kaikki eivät kuitenkaan kokeneet saavansa tukea e-urheilun ulkopuolisiin asioihin ja tältä osin saamani tu-lokset eroavatkin Trepten ja kumppaneiden (2012) tuloksista.
Henkilö, joka ilmoitti, että ei ole kokenut tarvetta tukeen e-urheilun ulkopuolisiin asioihin oli kuitenkin kertonut, että hän on saanut hyviä ystäviä e-urheilun parista ja että viettää näiden henkilöiden kanssa aikaa myös vapaa-ajalla. Sosiaalisen tuen saajan ajatellaan olevan henkilö, joka tarvitsee apua ja kannustusta joihinkin elämänsä osa-alueisiin (Feeney & Collins 2015, 130). Voi siis olla, että vastaaja ei koe tarvitsevansa apua e-urheilun ulkopuolisiin asioihin tai ei välttämättä halua puhua e-urheilun ulkopuolisista asioista e-urheiluun liittyville henkilöille ja kokee saavansa mahdollisen tarvitsemansa sosiaalisen tuen muista ihmissuhteista.
Yksi vastaajista kertoi, että ei ole saanut apua e-urheilun ulkopuolisiin asioihin. Vastaaja ei kuitenkaan täsmentänyt, että miksi ei ole saanut apua ja onko hän esimerkiksi kokenut tarvetta tai halua saada e-urheiluun liittyviltä henkilöiltä apua esimerkiksi henkilökohtaisiin ongelmiin.
Kyseessä oli henkilö, joka oli kertonut, että viettää aikaa e-urheilun kautta tapaamiensa ihmis-ten kanssa. Tilanne voi siis mahdollisesti olla sama kuin edellisellä vastaajalla, eli henkilö ei ole kokenut tarvetta tukeen e-urheilun ulkopuolisiin asioihin. Feeney ja Collins (2015) tuovat esille, että saadakseen sosiaalista tukea henkilön on hyvä ilmaista suoraan tarvitsevansa sitä.
Koska vastaaja ei ollut tarkentanut, miksi hän ei saa tukea on vaikea arvioida, onko kyseessä henkilö, joka ei koe tarvitsevansa apua vai ei vain osaa kertoa tarvitsevansa sitä. E-urheiluun liittyvissä asioissa henkilö oli kuitenkin kokenut saavansa apua.
Domahidin ja kumppaneiden (2016) tutkimuksessa oli tullut ilmi, että peliin liittyvät ystävyys-suhteet eivät olleet vaikuttaneet positiivisesti tai negatiivisesti pelaajan kokemaan sosiaaliseen tukeen. Pelin ulkopuolella olevilta ystäviltä oli kuitenkin koettu saavan positiivista sosiaalista tukea. Kaksi tutkimuksessani esiintynyttä vastausta voisivat tukea tätä tulosta. Nämä kaksi vas-taajaa eivät siis joko kokeneet tarvitsevansa apua e-urheiluun liittyviltä henkilöiltä tai eivät
olleet saaneet sitä. Tämä voisi Domahidin ja kumppaneiden (2016) tutkimuksen perusteella tarkoittaa sitä, että nämä kaksi pelaajaa voivat kokea saavansa tarvittavaa positiivista sosiaalista tukea e-urheilun ulkopuolisilta suhteilta. Muissa viidessä saamassani vastauksessa pelaajat oli-vat kokeneet saavansa positiivista sosiaalista tukea e-urheiluun liittyviltä henkilöitä, joten näi-den henkilöinäi-den vastaukset eroavat Domahidin ja kumppaneinäi-den (2016) saamista tuloksista.
E-urheiluun liittyvissä asioissa jokainen vastaaja koki saavansa sosiaalista tukea ja tuki näyt-täytyi vastauksissa suorana emotionaalisena tukena. Tuen saamisessa e-urheilun ulkopuolisiin asioihin oli kuitenkin erovaisuuksia. Viisi vastaajaa koki saavansa tukea ja apua myös muihin-kin asioihin kuin vain e-urheiluun, kun taas yksi vastaaja ei kokenut tarvetta apuun ja yksi vas-taaja kertoi, että ei ole saanut apua. Tässäkin tilanteessa saatu apu näyttäytyi suorana emotio-naalisena tukena. Henkilöt. jotka eivät olleet saneet tukea tai kokeneet tarvetta siihen eivät tar-kentaneet asiaa enempää, eli varmoja johtopäätöksiä on vaikea tehdä, miksi apua ei ole saatu tai tarvittu. Mahdollisia syitä tähän voi olla esimerkiksi se, että tarvittavaa apua saadaan muista e-urheilun ulkopuolisista ihmissuhteista, apua ei ole osattu pyytää tai apua ei koeta tarvittavan ollenkaan.
6 Pohdinta
Tässä kappaleessa käyn vielä läpi sitä mitä olen tutkinut, millaisia tuloksia olen saanut ja mil-laisia johtopäätöksiä voin näistä tuloksista tehdä. Tämän jälkeen käyn läpi miten nämä tulokset suhteutuvat esittelemääni teoriaan ja aikaisempiin tutkimuksiin. Käyn myös läpi naisten asemaa e-urheilussa sekä millaisia rajoitteita ja puutteita tässä tutkimuksessa esiintyi. Lopetan tutkiel-mani pohtimalla mahdollisia jatkotutkimusaiheita.