Kysyin pelaajilta ovatko he e-urheilun kautta tutustuneet uusiin ihmisiin sekä pitävätkö he näi-hin ihmisiin yhteyttä e-urheilun ulkopuolella. Kaikki kyselyyn vastanneet pelaajat kertoivat, että olivat tutustuneet uusiin ihmisiin e-urheilun kautta. Esille tuli myös, että moni pelaaja oli tutustunut itse pelaamisen kautta uusiin ihmisiin, joista oli käytetty nimitystä ”nettikaveri” tai
”pelifrendi”. Vain yksi vastaaja oli maininnut valmentajan, muiden pelaajien vastauksissa tuli enemmänkin ilmi joukkuetoverit ja muut pelaajat. Siihen kuinka paljon vastaajat pitävät yh-teyttä e-urheilun ja pelaamisen kautta tapaamiinsa ihmisiin vaihteli vastaajien kesken. Neljä
vastaajaa kertoi pitävänsä pelaamisen kautta tapaamiinsa ihmisiin paljon yhteyttä, sekä viettä-vän aikaa yhdessä vapaa-ajalla, esimerkiksi hengaillen:
” Minulla on valtava määrä nettikavereita, joiden ansiosta sosiaalinen elämäni on pysynyt tasaisena koko nuoruusajan. Joitain pitkäaikaisia nettikavereita olen tavannut myös oikeassa elämässä. Yhteiset tapahtumat nettikavereiden kanssa, pelimatkat ja -tapahtumat joukkuekavereiden kanssa. Myös vapaa-ajalla "hen-gailu" onnistuu hyvin silloin tällöin nettikavereiden kanssa, jotka asuvat lähellä.”
” Monista pelifrendeistä vuosilta 2005-2019 on tullut hyviä kavereita ja ulkomaa-laisia sitten jokapäiväisiksi e-kavereiksi niin sanottuna, ettei joka päivä nää koska asuu eri maassa.”
” Olen tutustunut eurheilun ja ylipäätänsä pelaamisen kautta useihin kymmeniin ihmisiin mukaanlukien joukkuetovereihini. Käyn joskus heidän kanssa vaikka kaupungilla tai syömässä. Joskus olen käynyt pidemmänkin matkan päässä ky-lässä kavereiden luona joihin olen eurheilun takia tutustunut.”
” Kyllä,erittäin moniin ja heistä osa on jo todella pitkäaikaisia luotto ystäviä.
Kahvit, tapahtumat, ruokailu ja kaikki vapaa ajan muutkin jutut.”
Näiden vastausten perusteella näkisin kerrotut ihmissuhteet Fisken (1992) relationaalisen mal-lin yhteisöllisen jakamisen malmal-lina. Idea tässä mallissa oli, että jotkut rajalliset ryhmät ovat samanarvoisia ja erottamattomia. Malliin myös kuului, että ryhmän jäsenet kohtelevat toisiaan samalla tavalla ja keskittyvät jäsenten yhteisiin piirteisiin. Pelaamisen kautta tavatut ihmiset voitaisiin ajatella olevan rajattu ryhmä, jossa kaikilla on yhteinen mielenkiinnonkohde eli pe-laaminen. Yleisesti Fisken (1992) relationaaliseen malliin kuului, että ihmiset haluavat tutustua muihin ihmisiin sekä sitoutua olemassa oleviin ihmissuhteisiinsa. Mielestäni tämä ajatus näkyy näiden neljän pelaajan vastauksissa, sillä he ovat muodostaneet useita sosiaalisia suhteita pe-laamisen avulla ja näkevät vaivaa näiden suhteiden ylläpitämiseksi, esimerkiksi käymällä kah-villa tai kyläilemässä heidän luonaan.
Erontekoa mielestäni esiintyy pelaamisen kautta tutustuttuihin nettikavereihin ja joukkuekave-reihin. Ensimmäisessä vastauksessa näkyy mielestäni ero siinä, että vastaajalla on yhteisiä ta-pahtumia nettikavereiden kanssa ja joukkuekavereiden kanssa hänellä on pelimatkoja ja -tapah-tumia. Toisessa vastauksessa puolestaan käytetään termiä ”pelifrendi”, mikä ei välttämättä viit-taa joukkuetoveriin vaan kaveriin, jonka kanssa pelaviit-taan. Kolmannessa vastauksessa esiintyy mielestäni taas eroa joukkuekavereiden ja pelaamisen kautta tavattujen kavereiden välillä.
Vastauksesta tulkitsisin, että henkilö käy joukkuekavereiden kanssa esimerkiksi kaupungilla tai syömässä, kun taas muuten e-urheilun takia tapaamiensa henkilöiden luona hän on käynyt jopa kylässä. Viimeisestä vastauksesta on vaikea tulkita, tekeekö vastaaja eroa joukkuekavereiden ja muiden kavereiden välillä. Vastauksesta tulee kuitenkin ilmi, että hän on muodostanut urheilun kautta hyviä ystävyyssuhteita, joihin hän pitää yhteyttä vapaa-ajallaan, eikä vain e-urheilun merkeissä. Yksi vastaajista oli kertonut joukkuetovereistaan näin:
” Joukkuetoverit asuu hieman kaukana, mutta kavereita ollaan ihan niin kuin lä-hellä asuvat ystävät”
Vastauksesta tulee esille, että pelaaja näkee joukkuetoverinsa samalla tavalla kavereina kuin häntä lähellä olevat ystävät. Tässä vastauksessa ei siis näkyisi erontekoa joukkuekavereiden ja muiden vastaajien kavereiden välillä. E-urheilu joukkueet voidaan nähdä pieninä ryhminä. Pie-nen ryhmän jäsenet identifioivat itsensä ryhmään ja käsittelevät ryhmää kokonaisuutena (Fine 2012, 25). Tämä voi selittää, miksi myös pelaajien vastauksissa on näkyvissä erontekoa jouk-kuetovereiden ja muiden kavereiden välillä. Pelaajat voivat identifioida itsensä joukkueenjäse-niksi sekä yksittäisiksi henkilöiksi, joilla on sosiaalisia suhteita joukkueen ulkopuolella. Näin myös muut joukkueeseen kuuluvat henkilöt nähdään joukkuetovereina, jotka eroavat niistä hen-kilöistä, jotka eivät kuuluu joukkueeseen. Joukkuetoverilla voi olla samoja piirteitä kuin kave-rilla, esimerkiksi molempien kanssa voi viettää aikaa yhdessä. Kuitenkin pienet ryhmät tuotta-vat ryhmäidentiteettejä ja omia käytäntöjään (Fine 2012, 50). Näin ollen pelaajan identiteetti ja sitä kautta oma käytös voi olla erilainen silloin kun vietetään aikaa joukkuetoverin kanssa, kuin silloin kun pelaaja on joukkueen ulkopuolisen kaverin kanssa.
Kaksi vastaajaa ei ollut tarkentanut keihin he olivat tutustuneet e-urheilun kautta. He näyttivät myös pitävän vähiten yhteyttä e-urheilun kautta tapaamiinsa henkilöihin e-urheilun ulkopuo-lella, sillä toinen kertoi harvemmin olevansa yhteydessä näihin ihmisiin ja toinen kertoi jutte-levansa välillä kyseisille henkilöille. Pienille ryhmille on ominaista ryhmien jäsenten välinen yhteistyö ja jatkuva vuorovaikutus (Fine 2012, 25). Vaikka pelaajat eivät pitäisikään yhteyttä muihin ryhmän jäseniin e-urheilun ulkopuolella, oli heillä kaikilla kuitenkin säännöllisiä har-joituksia, missä he todennäköisesti tapaavat muita joukkueeseen kuuluvia jäseniä. Säännölliset harjoittelut ylläpitävät jatkuvaa vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksen avulla ryhmä luo omaa ryhmäkulttuuriaan. Vuorovaikutuksen avulla pelaajat voivat ilmaista mielipiteitään sekä jakaa sosiaalista tukea muille ryhmän jäsenille.
Neljästä vastauksesta tuli siis esille, että pelaamisen ja e-urheilun kautta tavattuihin ihmisiin pidetään yhteyttä, yhdestä vastauksesta sai kuvan, että joukkuekaverit nähdään kavereina niin kuin muutkin ystävät, mutta vastauksessa ei kuitenkaan tullut esille pidetäänkö joukkuetoveihin yhteyttä e-urheilun ulkopuolella ja kahden pelaajan vastauksista kävi ilmi, että he eivät pidä paljoa yhteyttä e-urheilun kautta tapaamiinsa henkilöihin e-urheilun ulkopuolella.
Osa saamistani vastauksista näyttäisi olevan samassa linjassa Freemanin ja Wohnin (2017) kanssa. Heidän tutkimuksessaan tuli esille, että pelaajat olivat muodostaneet läheisiä suhteita joukkuetovereidensa kanssa. Omassa tutkimuksessani neljästä vastauksesta välittyi kuva, että e-urheilun kautta on luotu hyviä ystävyyssuhteita. Kuitenkaan kaikista saamistani vastauksista tämä ei välittynyt, joten tulokseni eroavat hieman Freemanin ja Wohnin (2017) saamista tulok-sista. Freemanin ja Wohnin (2017) tutkimuksessa tuli myös esille, että pelaajat auttoivat toisi-aan pelin ulkopuolella esimerkiksi koulutehtävien kanssa. Tämän tyyppisiä vastauksia en omassa tutkimuksessani saanut, mutta tutkimuksessani tuli kuitenkin ilmi, että e-urheiluun liit-tyvissä asioissa pelaajat kokivat saavansa apua ja tukea ja osa vastaajista koki saavansa apua myös e-urheilun ulkopuolisiin ongelmiin. Konkreettisia esimerkkejä saamissani vastauksissa ei kuitenkaan esiintynyt, kuten Freemanin ja Wohnin (2017) tutkimuksessa.