Sosiaalisesta tuesta löytyy tutkimuskirjallisuudessa monia erilaisia teorioita, joiden avulla yri-tetään selvittää mitä sosiaalinen tuki on, kuka sitä tarjoaa ja kenelle sitä tarjotaan sekä millaisia hyötyjä tai haittoja siitä on. Määritelmä sosiaalisesta tuesta on hajanainen. Tarkoitukseni on tuoda esille mitä sosiaalisella tuella yleisesti ottaen tarkoitetaan, millaisia eri näkökulmia sosi-aalisesta tuesta on olemassa, sekä kuka tarjoaa sosiaalista tukea ja kenelle sitä tarjotaan.
Kun yksilö joutuu uuteen, vaikeaan tai epämiellyttävään tilanteeseen hän yleensä kääntyy tois-ten ihmistois-ten puoleen saadakseen apua. Muiden ihmistois-ten kanssa oleminen sekä toisilta ihmisiltä saatu apu auttaa yleensä yksilöä voimaan ja jaksamaan paremmin. Sosiaalisella tuella tarkoite-taan yleensä apuja, neuvoja, hyväksyntää ja lohdutusta, joita yksilö saa niiltä ihmisiltä, joiden kanssa hän on luonut vakaat, positiiviset suhteet. Sosiaalinen tuki auttaa yksilöä selviytymään stressistä useilla eri tavoilla. Kun yksilöllä on henkilöitä, joihin hän voi luottaa, hänellä on mah-dollisuus pyytää heiltä apua ja palveluksia selviytyäkseen stressistä. Muut ihmiset voivat ko-hentaa mielialaamme sekä itsetuntoamme, mikä auttaa yksilöä jaksamaan stressaavan tilanteen aikana. Yksilön saadessa sosiaalista tukea hän kokee olevansa rakastettu, arvostettu ja kunnioi-tettu. Sosiaalisella tuella on positiivisia vaikutuksia yksilön henkiseen ja fyysiseen terveyteen.
Sosiaalinen tuki voi ehkäistä psykologisia ongelmia, kuten syömishäiriöitä tai mielisairauksia.
Sosiaalinen tuki auttaa yksilöitä voimaan myös fyysisesti paremmin kannustamalla terveellisiin elämäntapoihin, jotka auttavat yksilöä elämään pidempään. (Stangor 2016, 65–66.)
Sosiaalinen tuki voidaan jakaa kahteen alueeseen: viralliseen ja epäviralliseen. Virallista sosi-aalista tukea tarjoavat palvelut, jotka antavat ammattitaitoista apua esimerkiksi kotisairaanhoi-taja tai terapeutti eli siis henkilöt, joiden tehtävänä on virallisesti auttaa palvelun saajaa. Epävi-rallinen sosiaalinen tuki taas perustuu avunantoon, jota saadaan ”ei-ammattimaisista” suhteista kuten sukulaisilta, ystäviltä tai työtovereilta. Epävirallisessa sosiaalisessa tuessa henkilö tarjoaa omaa tukeaan näille henkilöille. Virallisen ja epävirallisen sosiaalisen tuen rajat eivät kuiten-kaan ole aina selkeitä ja jotkut henkilöt voivat tarjota molempia. Spilsbury ja Korbin (2013) nostavat esille, että epävirallinen sosiaalinen tuki ei välttämättä aina ole positiivista. Jos odo-tettavan avun saaminen ei ole tasaista tai saatavilla silloin kun henkilö sitä tarvitsisi, voi tämä johtaa pettymykseen sosiaalisten suhteiden luotettavuudesta avunantoa kohtaan. Toisaalta hen-kilö voi saada paljon tukea ja apua sosiaalisista suhteistaan, mutta henhen-kilö voi pitää tätä tukea riittämättömänä tai häiritsevänä, jolloin sosiaalisista suhteista saatu tuki ei olekaan positiivista vaan negatiivista. (Spislbury & Korbin 2013, 9, 12–13.)
Tarjotakseen tehokasta ja hyvää sosiaalista tukea toiselle ihmiselle, yksilöllä tulisi olla taitoja, resursseja ja motivaatiota, joiden avulla hän voi tarjota sosiaalista tukea. Taitoihin kuuluu tieto siitä, miten auttaa ja tukea muita ihmisiä sekä kyky säädellä omia tunteita ja tulkita muiden tunteita ja ajatuksia avun tarjoamiseksi. Nämä taidot voivat olla yleisiä eli yksilö osaa auttaa kaikkia tai suhdekohtaisia esimerkiksi keskimmäinen lapsi osaa tukea nuorinta sisarusta, mutta ei vanhinta. Resursseja, joita sosiaalisen tuen tarjoajalla tulisi olla ovat kognitiiviset,
emotionaaliset ja konkreettiset resurssit. Nämä resurssit mahdollistavat reagoivan ja vastavuo-roisen tuen antamisen ja ilman niitä tarjottu sosiaalinen tuki ei välttämättä ole laadultaan hyvää.
Sosiaalisen tuen antaja tarvitsee motivaatiota antaa tukea, koska tuen antaminen vaatii yleensä vaivannäköä sekä oman ajan tarjoamista toiselle henkilölle. (Feeney & Collins 2015, 130.) Sosiaalisen tuen saaja on yleensä henkilö, joka tarvitsee apua ja kannustusta. Saadakseen tukea yksilön on hyvä ilmaista tarpeensa selkeästi, olla vastaanottavainen annettavaan tukeen ilmai-semalla kiitollisuutta saadusta tuesta sekä tarjota vastavuoroista tukea. Saadakseen sosiaalista tukea yksilön on luotava sosiaalisia suhteita, jotta hänellä on ympärillään ihmisiä kenen puoleen kääntyä. (Feeney & Collins 2015, 130.) Williamson ja O’Hara (2017) löysivät tutkimuksessaan, että naiset, nuoret ja ulospäinsuuntautuneet, tunnollisemmat ja avoimemmat ihmiset saivat eni-ten sosiaalista tukea. Tutkimuksessa tuli esille, että tukea saatiin enieni-ten naispuolisilta tuen tar-joajilta sekä romanttisilta kumppaneilta, ja vähiten tukea koettiin saavan työtovereilta. Ulos-päinsuuntautuneet henkilöt saattavat pyytää apua enemmän kuin introvertit, minkä takia he myös voivat kokea saavansa enemmän sosiaalista tukea. Naisilla puolestaan on yleensä enem-män naispuolisia sosiaalisen tuen tarjoajia kuin miehillä, minkä takia he voivat kokea saavansa enemmän sosiaalista tukea kuin miehet. (Williamson & O’Hara 2017, 1367–1372.)
Sosiaalisella tuella on funktionaalinen puoli. Funktionaalinen puoli liittyy siihen, mitä toimin-toja sosiaalisissa suhteissa tulee esille (Lin, Ye & Ensel 1999, 346). Näillä toiminnoilla on kui-tenkin teorioiden kesken eroavaisuuksia riippuen siitä mitä funktioita kukin teoria havaitsee, ja millä nimellä kukin teoria näitä funktioita kutsuu. Yksi yleisimmistä tavoista on ollut jakaa sosiaalinen tuki ainakin kahteen erilaiseen funktioon, jotka ovat emotionaalinen ja instrumen-taalinen tuki. (Lin ym. 1999, 346; Finfgeld-Connett 2005, 5.)
Emotionaalinen tuki kostuu lohduttavista eleistä, joiden on tarkoitus auttaa ihmistä käsittele-mään erilaisia tunteita, kuten ahdistusta, stressiä tai masennusta. Apua tarvitsevaa henkilöä voi lohduttaa pelkkä tieto, että on olemassa joku kenen puoleen voi kääntyä. Niinpä fyysinen läs-näolo ei aina ole tarvittavaa, vaan esimerkiksi kukkien tai tekstiviestin lähettäminen voi tarjota emotionaalista tukea. Tämä kuitenkin riippuu tilanteesta ja välillä pelkkä fyysinen läsnäolo on auttavampaa kuin sanat tai teot. Emotionaaliseen tukeen kuuluu ideoiden ja ajatusten vaihtami-nen, huolen ilmaiseminen sekä toisen henkilön rohkaiseminen. Myös tilanteen normalisoimi-nen kuuluu emotionaaliseen tukeen, eli viedään apua tarvitsevan henkilön ajatuksia pois ongel-masta esimerkiksi tapaamalla ystäviä ja pitämällä hauskaa. (Finfgeld-Connett 2005, 5.) Kun
yksilö saa etäisyyttä ongelmasta se alkaa usein tuntua pienemmältä. Linin ja kumppaneiden (1999, 346–348) mukaan emotionaalinen tuki on osa ekspressiivistä tukea, johon kuuluu emo-tionaalisen tuen lisäksi turhautumisen purkaminen muiden ihmisten avulla sekä tunteiden jaka-minen muiden kanssa.
Instrumentaaliseen tukeen puolestaan kuuluu käytännöllisen avun antaminen, kuten tavaroiden, ruuan tai rahan antaminen. Instrumentaalista tukea voi myös olla erilaisten palvelusten tekemi-nen kuten tarjoutua hoitamaan lapsia, kyyditsemitekemi-nen paikasta toiseen tai auttamitekemi-nen kotitöissä.
(Finfgeld-Connett 2005, 5–6.) Lin ja kumppanit (1999, 347) tuovat esille, että emotionaalinen tuki on hyödyllistä silloin, kun ihminen tarvitsee apua niin sanottujen psykologisten ongelmien kuten stressin kanssa. Instrumentaalinen tuki on puolestaan tehokkaampaa silloin, kun yksilö tarvitsee apua tiettyjen aineellisten tarpeiden täyttämisessä kuten raha asioissa tai majoituksen tarjoamisessa.
Feeney ja Collins (2015) uudemman näkemyksen mukaan sosiaalinen tuki voidaan jakaa kah-teen alueeseen: voimaa tarjoava tuki ja suhteellinen katalyytti tuki. Voimaa antavalla tuella tarkoitetaan toimintoja, joilla edistetään menestyvää toimintaa puskuroimalla stressin negatii-visia vaikutuksia sekä auttamalla yksilöä selviytymään stressistä, jotta hän voisi menestyä. Voi-maa antavaan tukeen kuluu emotionaalinen ja fyysinen lohdutus, yksilön taitojen tunnistami-nen, motivointi jatkamaan vastoinkäymisten sattuessa sekä auttaminen näkemään vastoinkäy-miset positiivisina muutoksina. Suhteellisella katalyytti tuella tarkoitetaan toimintoja, joilla edistetään menestyvää toimintaa osallistumalla kokonaisvaltaisesti elämän tarjoamiin mahdol-lisuuksiin, joiden avulla yksilö voi tutkia ja kasvaa ihmisenä. Suhteelliseen katalyytin tukeen kuuluu rohkaista yksilöä poistumaan mukavuusalueeltaan ja auttamalla yksilöä valmistautu-maan eri elämäntilanteisiin. (Feeney & Collins 2015, 118.)
Voimaa tarjoava tuki ja suhteellinen katalyytti tuki edustavat kahta erilaista tukitoimintoa, jotka esiintyvät elämän eri konteksteissa ja joilla on eri tarkoitukset. Feeneyn ja Collinsin (2015) mukaan on tärkeää erottaa nämä kaksi tukitoimintoa, koska yksilöt eroavat toisistaan siinä mää-rin millaista tukea he tarjoavat muille ihmisille sekä millaista tukea he itse etsivät. Sosiaalista tukea voidaan tarjota joko suoraan tai epäsuoraan riippuen siitä, millaista tukea sosiaalisen tuen vastaanottaja tarvitsee. Epäsuora tuki on yleensä huomaamatonta ja hienovaraista, kuten pelkkä fyysinen läsnäolo tai oman ajan tarjoaminen tukea tarvitsevalle. Tuen saaja ei välttämättä edes huomaa saavansa sosiaalista tukea juuri sen takia, että se on epäsuoraa ja hienovaraista. Suora
tuki puolestaan on näkyvää, kuten neuvojen antaminen tai jonkun saavutuksen tai onnistumisen juhliminen ja tuen vastaanottaja tiedostaa saavansa tukea. (emt., 2015, 120–121, 129.)
Sosiaalisesta tuesta on siis kirjoitettu paljon tutkimuskirjallisuudessa ja määritelmä sekä näkö-kulma siihen ei ole yhtenäinen. Perusideana kuitenkin on se, että ihmiset auttavat toisiaan par-haansa mukaan. Tässä kappaleessa olen pyrkinyt tuomaan esille sosiaalisen tuen perusidean sekä sen, miten se vaikuttaa yksilön elämään. Olen myös tuonut esille, kuka tarjoaa sosiaalista tukea, millaisia ominaisuuksia sosiaalisen tuen tarjoojalla tulisi olla, että annettu tuki olisi laa-dultaan hyvää sekä kuinka sosiaalisen tuen saaja voi myös itse vaikuttaa siihen, että hän saa tukea. Tässä kappaleessa esille tuomieni näkemysten avulla voin analysoida tutkimuksessa saa-miani vastauksia liittyen e-urheilussa esiintyvään sosiaaliseen tukeen.
Tutkimustuloksia analysoidessani käytän siis Alan Fisken (1992) relationaalista mallia ihmis-suhteisiin, jonka avulla tarkastelen miten yksilö muodostaa sosiaalisia suhteita sekä miten yk-silö käyttäytyy näissä sosiaalisissa suhteissa. Vaikka e-urheilijat kuuluvat joukkueeseen, muo-dostavat he sosiaalisia suhteita niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenä. Ryhmästä esitellyn teorian avulla taas tarkastelen ryhmässä olevia ryhmäilmiöitä, jotka auttavat selittämään e-urheilu joukkueissa ilmeneviä sosiaalisia suhteita. E-urheilussa esiintyvää sosiaalista tukea tutkiessani hyödynnän tässä kappaleessa esittelemiäni näkemyksiä sosiaaliseen tukeen. Tässä luvussa esit-telemieni teorioiden avulla aion analysoida tutkimuksessani saamia vastauksia sekä selvittää millaisia sosiaalisia suhteita e-urheilussa esiintyy, sekä millaista sosiaalista tukea nämä suhteet tarjoavat niin e-urheilun liittyvissä asioissa, kuin sen ulkopuolella.
4 Menetelmät
Tässä luvussa esittelen tutkimukseeni valitsemani metodologiset ratkaisut, sekä käyn hieman läpi tutkimuskysymyksiä. Esittelen tutkimuksessani käytetyt tutkimusmetodit ja perustelen te-kemäni metodologiset valinnat. Lisäksi kerron tässä luvussa, kuinka valitsin osallistujat, joille lähetin kyselylomakkeen ja kerron miten aineistonkeruuprosessi tapahtui. Tämän luvun lopussa pohdin tähän tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja tutkimuksen luotettavuutta. Tutki-mukseni tarkoituksena on siis selvittää, millaisia sosiaalisia suhteita e-urheilussa esiintyy ja millaista sosiaalista tukea pelaajat kokevat saavansa näiltä suhteilta.