Sosiaalisesta tuesta liittyen pelaamiseen ja e-urheiluun on tehty aikaisempia tutkimuksia ulko-mailla. Esittelen tässä muutamia tutkimuksia, jotka käsittelevät e-urheilua, pelaamista sekä so-siaalista tukea. Vertailen näitä tutkimuksia oman tutkimukseni tuloksiin tutkimukseni analyy-sivaiheessa.
Freeman ja Wohn (2017) ovat tutkineet sosiaalista tukea e-urheilussa. He haastattelivat 26 pe-laajaa, joista kuusi oli ammattipelaajia. Vastaajista 22 oli miespuolisia ja 4 naispuolisia. Kaikki haastateltavat kertoivat, että he muodostivat läheisiä suhteita joukkuetovereidensa kanssa ja kokivat että saivat heiltä jonkunlaista tukea ajan kuluessa. Kaikki pelaajat toivat esille, että he joukkuetovereiden kanssa muodostettu emotionaalinen yhteys muodosti suurimman osan saa-dusta sosiaalisesta tuesta. Pelaajat auttoivat toisiaan myös pelin ulkopuolella, esimerkiksi aut-tamalla joukkuetoveria koulutehtävissä. (Freeman & Wohn 2017, 439–441.) Freemanin ja Wohnin (2017) tutkimuksessa tuli siis esille, että koettu sosiaalinen tuki oli positiivista ja sillä oli positiivisia vaikutuksia pelin ulkopuoliseenkin toimintaan.
Trepte, Reinecke ja Juechems (2012) tutkivat puolestaan, miten online-tietokonepelien pelaa-minen luo sosiaalista tukea niin pelin sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Tutkimukseen osallistui 811 henkeä ja Trepte ja kumppanit (2012) suorittivat tutkimuksen kyselylomakkeella, jonka he olivat laittaneet kahdelle elektronisen urheilun internet sivustolle. Vastaajista 785 oli miehiä ja loput 26 naispuolisia pelaajia. Tutkimuksessa tuli esille, että online-pelin myönteiset
vaikutukset sosiaaliseen pääomaan ja sosiaaliseen tukeen ovat erittäin todennäköisiä, mitä enemmän pelaajat ovat vuorovaikutuksessa keskenään niin pelin aikana kuin sen ulkopuolella.
Trepte ja kumppanit (2017) toivat myös esille että, online-pelien sosiaalinen puoli voisi olla erittäin hyödyllinen liikuntarajoitteisille henkilöille, jotka kärsivät rajoitetusta liikkuvuudesta sekä sosiaalisen pääoman ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteesta. (Trepte, Reinecke &
Juechems 2012, 835, 838.)
Domahidi ja kumppanit (2016, 7–6) tutkivat pelaamisen ja pelaamisen ulkopuolella olevia ys-tävyyssuhteita, sekä sitä väheneekö pelaajien saama sosiaalinen tuki pelaamisen ulkopuolella olevilta ystäviltä. He jakoivat siis tutkittavien pelaajien ystävät peliin liittyviin ystäviin, eli pe-lissä virtuaalisesti tavattuihin ystäviin, sekä pelin ulkopuolisiin oikeassa maailmassa oleviin ystäviin. He tutkivat myös millaista sosiaalista tukea kummaltakin ystäväryhmältä saa. Tutki-mus kesti kolme vuotta, jokaisena vuonna tutkittavat vastasivat kerran heille annettuun kyse-lyyn. Tutkittavia oli 316 joista noin 94 henkilöä oli naispuolisia pelaajia ja loput miespuolisia pelaajia. Tutkittavat olivat henkilöitä, jotka pelasivat edes silloin tällöin pelejä virtuaalisesti muiden kanssa.
Tutkimuksessa tuli esille, että pelin äärellä vietetty aika ei vähennä pelin ulkopuolelta saatua sosiaalista tukea. Tutkimuksessa tuli myös esille, että peliin liittyvät ystävyyssuhteet eivät vai-kuttaneet negatiivisesti tai positiivisesti pelaajien kokemaan sosiaaliseen tukeen. Kuitenkin pe-lin ulkopuolella olevilta ystäviltä koettiin saavan positiivista sosiaalista tukea. Kävi myös ilmi, että tutkittavat pelasivat usein yhdessä oikeassa maailmassa tuntemiensa ystävien kanssa. Do-mahidi ja kumppanit (2016) ehdottavatkin, että pelaaminen voi auttaa vahvistamaan jo ole-massa olevia ystävyyssuhteita tarjoamalla yhteisen aktiviteetin. (Domahidi ym. 2016, 15–16.) Depping, Johanson ja Mandryk (2018) tutkivat miten pelaamisen aikana muodostetaan ystä-vyyssuhteita ja miten ne vaikuttavat pelaajan hyvinvointiin. He suorittivat tutkimuksen inter-netissä tehtävällä kyselyllä, johon osallistui 234 henkilöä, joista 159 oli miespuolisia ja loput 75 osallistujaa naispuolisia. Suurin osa vastaajista pelasi joka päivä ja loput vastaajista pelasivat muutamana päivänä viikossa. Vastaajat käyttivät suurimman osan pelaamastaan ajasta pelaten muiden pelaajien kanssa, yksinpelaamisen sijaan. Tutkimuksessa tuli esille, että pelaajien kes-kinäinen riippuvuus toisistaan pelin aikana edes auttoi ystävyyssuhteen muodostumista, kun taas vihamielinen käyttäytyminen pelaamisen aikana ei edistänyt sosiaalisten suhteiden muo-dostumista. Tutkimuksessa tuli myös esille, että mitä enemmän pelaajat loivat sosiaalisia
suhteita muihin pelaajiin sitä enemmän he tunsivat samankaltaisuutta ja yhteenkuuluvuutta sekä yksinäisyyden tunteen vähenemistä. Pelaajien luomat sosiaaliset suhteet ja niistä saatu sosiaa-linen pääoma ovat positiivisesti yhteydessä pelaajan kokemaan hyvinvointiin. (Depping, Jo-hanson & Mandryk 2018, 90–93.)
McLean ja Griffiths (2019) tutkivat miten naispuoliset pelaajat kokevat sosiaalista tukea pela-tessaan online-pelejä. He analysoivat keskustelupalstaa, jossa naispuoliset pelaajat keskusteli-vat pelaamiseen liittyvistä asioista. Keskusteluja analysoidessa tuli esille, että naispuoliset laajat eivät kokeneet saavansa sosiaalista tukea muilta pelaajilta, mikä johti siihen, että he pe-lasivat yksin, anonyymisti ja vaihtoivat usein joukkuetta, jossa pelata. Analyysissa tuli esille, että naispuoliset pelaajat kokivat sosiaalisen tuen puutteesta johtuen yksinäisyyttä ja ahdistusta, ja osalle tämä vaikutti myös pelaamisesta saatuun hauskuuteen. (McLean & Griffiths 2019, 977, 987–988.) Tämän tutkimuksen tulokset eroavat neljästä muusta tutkimuksesta, sillä tässä tutkimuksessa naispuoliset pelaajat eivät koe saavansa sosiaalista tukea pelaamisen yhteydessä.
Muissa esittelemissäni tutkimuksissa suurin osa vastaajista on ollut miespuolisia ja tässä tutki-muksessa keskityttiinkin vain naispuolisten pelaajien kokemuksiin sosiaalisesta tuesta pelaa-misen aikana. Tutkimuksessa ei tullut esille, että analysoitavat keskustelut olisivat ammattipe-laajien kirjoittamia vaan pikemminkin naispuolisten harrastepeammattipe-laajien kirjoittamia keskuste-luja, joten on vaikea sanoa kokevatko naispuoliset e-urheilun ammattilaiset saavansa sosiaalista tukea vai eivät.
Viidessä esittelemässäni tutkimuksessa kahdessa siis löydettiin positiivisia tuloksia pelissä ta-vattujen henkilöiden ja sosiaalisen tuen välillä ja kolmannessa ei löydetty merkittäviä vaiku-tuksia pelaajan kokemaan sosiaaliseen tukeen. Naispelaajia koskevassa tutkimuksessa taas vas-taajat eivät kokeneet saavansa sosiaalista tukea ollenkaan pelin aikana. Deppingin ja kumppa-neiden (2018) tutkimuksessa taas tuli esille, että pelin aikana muodostetut sosiaaliset suhteet ja niistä saatu sosiaalinen pääoma on positiivisesti yhteydessä pelaajan kokemaan hyvinvointiin.
Alle olen vielä koonnut taulukon viidestä esittelemästäni tutkimuksesta, johon tiivistin tutki-muskohteen sekä tutkimuksen tulokset. Tutkimukseni analyysivaiheessa syvennyn tarkemmin omassa tutkimuksessa saatuihin vastauksiin, sekä vertailen niitä tässä esittelemiini tutkimuk-siin.
Tutkijat Tutkimuskohde Tulokset
Freeman ja Wohn (2017) E-urheilussa esiintyvä sosiaalinen tuki. Tut-kimukseen osallistui 26 henkilöä, joita haas-tateltiin tutkimusta varten.
Tutkimuksessa tuli esille, että koettu sosiaalinen tuki oli positiivista ja pelaajat auttoivat toisiaan pelin ul-kopuolisissa asioissa.
Trepte, Reinecke & Juechems (2012) Miten online-tietokonepelien pelaaminen luo sosiaalista tukea pelin sisällä ja sen ulkopuo-lella. Tutkimus suoritettiin kyselylomak-keella, johon vastasi 811 henkilöä.
Online-tietokonepelin myönteiset vaikutukset so-siaaliseen tukeen ja sosiaa-liseen pääomaan ovat erit-täin todennäköisiä mitä enemmän pelaajat ovat vuorovaikutuksessa keske-nään pelin aikana ja sen ul-kopuolella.
Domahidi, Breuer, Kowert, Festl &
Quandt (2016)
Pelaamisen ja sen ulkopuolella esiintyviä ys-tävyyssuhteita sekä vaikuttaako pelaaminen pelaajien saamaan sosiaaliseen tukeen niiltä ystäviltä, jotka eivät pelaa. Tutkittavia oli 316. Kolmen vuoden aikana he vastasivat vuosittain kerran heille annettuun kyselyyn.
Pelin äärellä vietetty aika ei vaikuta negatiivisesti pelin ulkopuolelta saatavaan so-siaaliseen tukeen. Peliin liittyvät ystävyyssuhteet ei-vät vaikuttaneet positiivi-sesta tai negatiivipositiivi-sesta pe-laajan kokemaan sosiaali-seen tukeen.
Depping, Johanson & Mandryk (2018)
Miten pelaamisen aikana muodostetaan ystä-vyyssuhteita ja miten ne vaikuttavat pelaajan hyvinvointiin. Tutkimus suoritettiin kyse-lyllä, johon vastasi 234 henkilöä.
Pelaajien keskinäinen
Luodut sosiaaliset suhteet ehkäisevät yksinäisyyden tunnetta ja luovat yhteen-kuuluvuuden ja samankal-taisuuden tunnetta.
McLean & Griffiths (2019) Naispuolisten pelaajien kokema sosiaalinen tuki online-pelejä pelatessa. Tutkimus toteu-tettiin analysoimalla keskustelupalstaa, jossa naispuoliset pelaajat keskustelivat pelaami-seen liittyvistä asioista.
Naispuoliset pelaajat eivät kokeneet saavansa sosiaa-lista tukea muilta pelaajilta pelin aikana. Tämä johti anonyymina pelaamiseen ja joukkueiden vaihtamiseen.
Sosiaalisen tuen puute ai-heutti myös yksinäisyyden tunnetta ja ahdistusta.
Taulukko 1. Aikaisempia tutkimuksia
3 Teoreettinen kehys
Sosiaalisia suhteita ja sosiaalista tukea käytetään joskus samaa tarkoittavina asioina, kuin ne olisivat synonyymeja. Vaikka ne liittyvät toisiinsa niillä on kuitenkin erilliset merkitykset. So-siaalisilla suhteilla tarkoitetaan niitä yhteyksiä, joita ihminen muodostaa muiden ihmisten kanssa, jotka hän tuntee esimerkiksi työn, harrastusten tai perheen puolesta. Sosiaalisten suh-teiden määrää voidaan mitata ja kuvailla selvittämällä, kuinka monta eri sosiaalista verkostoa henkilöllä on ja millainen suhde kyseisellä henkilöllä on näihin muihin ihmisiin. Sosiaalisten suhteet ovat sosiaalisen tuen perusta. (Spilsbury & Korbin 2013, 9.) Sosiaalinen tuki ei siis ole valmiiksi olemassa oleva resurssi vaan se muodostuu niiden sosiaalisten suhteiden avulla, joita ihminen muodostaa ympärilleen (Freeman & Wohn 2017, 436).
Sosiaaliset suhteet muodostetaan ryhmäverkoston kautta ja nämä ryhmät tarjoavat toiminta-alueen, jossa yhteisöt ja yhteiskunta muodostetaan, ja epätasa-arvo ja sosiaalinen eriytyminen syntyvät. Nämä ryhmäverkostot eroavat erillisistä yksilöistä, massayhteiskunnasta sekä suu-rista instituutioista. Ne toimivat integroitumisen ja yhteisön lähteinä ja ne tuottavat esimerkiksi poliittisia kamppailuja tai henkilökohtaista tyytyväisyyttä. Ryhmäverkostojen jäsenten lähei-syys, huomio ja huolenaiheet mahdollistavat sosiaalisen identiteetin ja yhteyksien muodostu-misen suurempiin yksiköihin. (Fine 2012, 2.)
Tässä kappaleessa käyn läpi yksilön ja ryhmän suhdetta sosiaalisiin suhteisiin, sekä mitä tar-koitetaan sosiaalisella tuella. Yksilön kohdalla hyödynnän Alan Fisken (1992) relationaalista mallia ihmissuhteisiin. Ryhmän kohdalla käyn läpi ryhmän kulttuuria, miten se muodostuu ja miten sosiaaliset suhteet liittyvät ryhmäilmiöön. Sosiaalista tukea tarkastelen tutkimuskirjalli-suuden ja aikaisempien tutkimusten perusteella.