Ulkoiset tekijät

Suurimmassa osasta oppimateriaaleissa kognitiivisiin vinoumiin viitattiin epäsuorasti informaation tulkintaan vaikuttavien ulkoisten tekijöiden kautta. Näissä oppimateriaaleissa ulkoisina tekijöinä esiintyivät disinformaatio ja disinformaation eri muodot, kuten valeuutiset, trollit, populismi, harhaanjohtamisen tavat ja erilaiset mediavaikuttamiskeinot. Joissain oppimateriaaleissa ulkoisena keinona esiintyi myös misinformaatio, mutta verrattaessa disinformaatioon, sen esiintyvyys oli vähäistä.

Informaation tulkintaan vaikuttavien ulkoisten tekijöiden yhteys kognitiivisiin vinoumiin nähtiin pääosin disinformaation kautta. Puhuttaessa disinformaatiosta, voidaan puhua myös informaatiovaikuttamisesta, sillä disinformaation kautta pyritään aina informaatiovaikuttamiseen. Informaatiovaikuttaminen liittyy aihetunnisteiden kautta jokaiseen kognitiiviseen vinoumaan, jolloin kaikissa disinformaatiota sisältävissä oppimateriaaleissa nähtiin yhteys kaikkiin kognitiivisiin vinoumiin. Alla olevaan taulukkoon (ks. taulukko 7) on koottu ne oppimateriaalit, joissa kognitiivisiin vinoumiin viitataan epäsuorasti informaation tulkintaan vaikuttavien ulkoisten tekijöiden kautta. Taulukossa on vastaukset ensimmäiseen tutkimuskysymykseen sekä esitetty ulkoisten tekijöiden kautta yhdistetyt kognitiiviset vinoumat.

TAULUKKO 7. Oppimateriaalit, joissa kognitiivisiin vinoumiin viitataan epäsuorasti informaation tulkintaan vaikuttavien ulkoisten tekijöiden kautta

(taulukko jatkuu seuraavalla sivulla)

Oppimateriaalin nimi Millä tavoin kognitiiviset vinoumat on huomioitu tässä

Mis- ja disinformaatio Mis- ja disinformaatio sekä

mediavaikuttamiskeinojen kautta Kaikki Trollitehdaspeli Disinformaation kautta, tarkemmin

trollitehtailun kautta Kaikki Ole valppaana netissä – tätä

kaikkea voit kohdata

Disinformaation ja sen eri muotojen, kuten valeuutisten,

kuvamanipulaation, videohuijausten ja trollitehtailun kautta

Kaikki

Populismibingo Populismin kautta Kaikki, mutta

erityisesti sädekehävaikutus ylivertaisuusharha

4.Pelkkää feikkiä osio

harhaanjohtamisen tapojen kautta Kaikki

Miten meihin vaikutetaan?

Oppitunti 2: Mediavaikuttamisen tekniikat ja niiden tunnistaminen

Mediavaikuttamiskeinojen kautta Kaikki

Tuota ja tulkitse-oppimateriaali Mediasisältöjen tuottamisen ja

levittämisen näkökulmasta Kaikki

Seuraavaksi kuvataan esimerkein, millä tavoin disinformaatio ja sen eri muodot näkyivät oppimateriaaleissa. Oppimateriaalissa ”Misinformaatio ja disinformaatiota”

kuvattiin disinformaatiota kertomalla, mitä se on ja mihin sillä pyritään. Alla on esimerkki tästä.

“Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla muun muassa:

o poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

o taloudellinen hyöty (klikkaukset, kuluttajan harhauttaminen) o ilkivalta, pilailu” (k5)

”Sanana valeuutinen on alkanut monen mielestä menettää merkitystään, sillä kaikkea, josta on eri mieltä, on alettu kutsua valeuutisiksi. Onkin suositeltavampaa käyttää sanaa disinformaatio. On hyvä myös huomata, että huijausta ja propagandaa on esiintynyt aina. Sosiaalinen media on kylläkin luonut otollisen alustan disinformaation leviämiselle, sillä somessa ihmiset eivät välttämättä tutki ollenkaan juttujen julkaisijoita pintaa syvemmältä.”(k5)

Oppimateriaaleissa esiintyi myös disinformaation eri muotoja, kuten nettitrollitoimintaa, valeuutisia, harhaanjohtamisen tapoja, mediavaikuttamiskeinoja ja populismia. Nettitrollien toiminta nostettiin esiin Ylen kehittämässä trollitehdaspelissä

ja ”Ole valppaana netissä - tätä kaikkea voit kohdata” videossa. Videossa kuvailtiin yleisesti trollitehtailua ja nettitrollien toimintaa. Trollitehdaspelissä käyttäjä pääsi kokeilemaan nettitrollin arkea simulaatiopelin kautta. Simulaatiossa käyttäjän tehtävänä oli levittää tahallisesti väärää tietoa eri kohdeyleisölle lietsoen samalla pelkoa ja epäluuloa sosiaalisessa mediassa. Kognitiivisiin vinoumiin viitataan epäsuorasti siten, että nettitrolli (tässä tapauksessa pelaaja) hyödyntää ihmisten kognitiivisia vinoumia vaikuttamalla ihmisten tunteisiin, mielipiteisiin ja pelkoihin tekemällä postauksia, joissa vahvistetaan stereotypioita. Ihmisten mielipiteisiin, tunteisiin ja päätöksiin vaikuttamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi miellettävyysheuristiikkaa, jossa hyödynnetään ihmisiin tunteisiin vetoamista. Alla oleva tekstiote on poiminta trollitehdaspelin kuvauksesta, jossa havainnollistetaan tätä.

“Trollitehtaassa pääset kokemaan, miten informaatiovaikuttaminen toimii sosiaalisessa mediassa. Pelin tavoitteena on näyttää, miten valeuutisia, tunnepitoista sisältöä ja bottiverkkoja käytetään hyväksi ihmisten mielipiteisiin, tunteisiin ja päätöksiin vaikuttamisessa.” (k11)

Kognitiivisiin vinoumiin viitataan oppimateriaalissa myös siten, että netissä ilmenevät trollit aiheuttavat disinformaatiota, koska trollien tehtävänä on vääristellä ja levittää tarkoituksella väärää tietoa. Esimerkiksi kuvassa 2 pelaaja saa ohjeen kohdentaa disinformaatiota oikeaan kohderyhmään, jotta postaus olisi vaikuttavampi. Kuvasta voidaan havaita, kuinka disinformaatio muuttuu sosiaalisen median kuplautumisen ja kognitiivisten vinoumien myötä misinformaatioksi, sillä pelaajan tarkoituksena on jakaa valeuutinen ja kohdentaa se ryhmälle, joka on altis kyseiselle vaikuttamiselle.

Pelaajan tavoitteena on saada ryhmä uskomaan uutinen, jotta sen näkyvyys leviäisi heidän keskuudessaan ja uutista levitettäisiin eteenpäin misinformaation muodossa (ks.

kuva 2).

KUVA 2. Pelaaja levittää disinformaatiota valitsemalleen kohderyhmälle (k11)

Disinformaation muoto, populismi, nostettiin myös eräässä oppimateriaalissa esille.

”Populismibingon” tarkoituksena on havainnollistaa, minkälaisin fraasein ja aihealuein poliitikot pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin, toisin sanoen hyödyntämään kuulijoiden kognitiivisia vinoumia. Pelin ideana on kuunnella valittua poliitikkoa ja löytää poliitikon sanomia fraaseja tai aihealueita pelialustasta. Alla oleva kuva (ks. kuva 3) on populismibingon pelialustasta ja siitä voi nähdä politiikkojen puheissa yleisimmin käytetyt fraasit ja aihealueet, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten kognitiivisiin vinoumiin.

KUVA 3. Populismibingon pelialusta (k12)

Myös fraasien lausuja eli populisti voi omata kognitiivisia vinoumia. Esimerkiksi räikeät yksinkertaistukset ja väitteen esittäjän autoritäärinen asema liittyvät ylivertaisuusharhaan, jossa omaan tietoon luotetaan perusteettoman paljon. Alla olevissa tekstiotteissa näemme viittauksen myös sädekehävaikutukseen, sillä tekstiotteissa nostetaan esille pyrkimys leimata tietty ihmisryhmä jonkin negatiivisen piirteen pohjalta sädekehävaikutukseen liittyvän vastailmiön kautta.

“Populismista puhutaan yleensä silloin, kun suosiota tavoitellaan korostetun kansanomaisuuden ja räikeiden yksinkertaistusten kautta. Tai kun asetetaan tietyt ihmisryhmät ”oikean kansan” vastakohdaksi.” (k12)

“Ongelmalliseksi populismi muuttuu silloin, kun kansansuosiota tavoitellaan asettamalla jokin ihmisryhmä huonoon valoon tai johtamalla kuulijoita harhaan esittämällä yksinkertaistettuja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.” (k12)

Muutamissa oppimateriaaleissa nostettiin esiin myös valeuutiset sekä erilaiset harhaanjohtamisen tavat, joilla pyritään vaikuttamaan lukijan mielipiteisiin sekä johtamaan häntä tarkoituksella harhaan. Videossa ”Ole valppaana netissä - tätä kaikkea voit kohdata” kuvataan, minkälaisia valeuutiset ovat ja Mediataitokoulun ”Pelkkää feikkiä” -oppimateriaalin julisteessa (ks. kuva 4) kuvataan erilaisia harhaanjohtamisen tapoja.

KUVA 4. Harhaanjohtamisen eri tapoja (k10)

Valeuutisilla ja harhaanjohtamisen tavoilla pyritään hyödyntämään ihmisten kognitiivisia vinoumia, jotta harhaanjohtava mediasisältö saavuttaisi tarkoituksensa.

Esimerkiksi julisteessa (ks. kuva 4) populismin, salaliittoteorioiden ja näennäistieteen kohdissa nostetaan esille vastaväitteiden vahvistavan vaikutuksen omaan uskomukseen ihmehoitojen ja rokotevastaisuuden kautta. Tämä voidaan yhdistää vahvistusharhaan, ylivertaisuusharhaan ja ankkurivaikutukseen. Vahvistusharhaan siten, että vastaväitteet vahvistavat omaa uskomusta asiasta, ylivertaisuusharhaan siten, että uskotaan omaan tietämykseen asiasta eli ihmehoitojen parantavasta vaikutuksesta ja ankkurivaikukseen siten, että uskotaan ensimmäiseksi kuulemaan tietoon asiasta.

Harhaanjohtavia mediasisältöjä kuvataan myös ”Kummitunti 3: Netistä löytyvän tiedon luotettavuus” oppimateriaaliin liittyvässä taustatekstissä. Taustatekstissä kuvataan, minkälaisia harhaanjohtavat mediasisällöt ovat ja millä tavalla ne voivat vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja sitä kautta myös kognitiivisiin vinoumiin. Alla on esimerkki tästä.

”Netissä on paljon sekä asiallista että asiatonta tietoa. Väärään tietoon uskominen voi olla jopa vaarallista. Joillakin internetin keskustelupalstoilla saatetaan kirjoittaa esimerkiksi päihteistä hyvin myönteiseen sävyyn ja päihteidenkäyttöä jopa suositellaan. Keskustelut voivat vaikuttaa hyvinkin vakuuttavilta ja muokata omia mielipiteitä, ellei osaa suhtautua niihin kriittisesti. Miten voi varmistua netistä löytyvän tiedon luotettavuudesta?”(k9)

Yleisesti ottaen oppimateriaalien tarkoituksena oli antaa tietoa informaation tulkintaan vaikuttavista ulkoisista tekijöistä ja niiden esiintyvyydestä erilaisissa yhteyksissä.

Useimmiten ulkoiset tekijät yhdistettiin eri mediasisältöihin tai mediassa esiintyviin ilmiöihin. Oppimateriaaleissa ulkoisten tekijöiden yhteys kognitiivisiin vinoumiin nähtiin sillä, että ulkoisten tekijöiden kautta pyritään vaikuttamaan ihmisten ajatteluun ja mielipiteisiin.