Sähköiset oppimateriaalit ja pedagogiset ratkaisut

Digitaalisen teknologian, laitteiden ja sovellusten käyttäminen on yleistynyt opetuksessa, vaikka sähköisten oppimateriaalien hyödyntäminen opetuksessa vaihtelee vielä runsaasti koulujen välillä. Erilaisia sähköisiä oppimateriaaleja on kehitetty jo pidemmän aikaan niin kaupallisessa kuin harrastemielessä. Verkosta löytyy yltäkylläisesti opetukseen tarkoitettuja aineistoja ja oppimisympäristöjä, mutta yhä harvemmalla opettajalla on aikaa ja resursseja etsiä opetukseen sopivaa ainestoa verkon laajasta valikoimasta. Toimivien e-oppimateriaalien löytyminen on yksi toistuvista ongelmista koulussa toteutettavissa verkkotyöskentelyssä. (Ilomäki 2012, 7.)

Määtän (1991, 16) mukaan kaikki ne materiaalit, jotka vievät eteenpäin tavoitteiden saavuttamista opiskelussa, voidaan määritellä oppimateriaaleiksi. Hirsjärvi (1978) myös toteaa, että ”oppimateriaaleja ovat kaikki ne materiaalit, jotka välittävät oppilaille niitä tietoja, taitoja ja asenteita, jotka normatiivisessa suunnittelussa on asetettu koulutuksen tavoitteiksi.” Tiivistetysti voidaankin sanoa oppimateriaalien koostuvan oppiaineista, jotka on kehitetty opetukseen (Heinonen 2005, 30). Määttä (1991, 16) kategorisoi oppimateriaalit kirjallisiin-, visuaalisiin-, auditiivisiin- sekä muihin oppimateriaaleihin. Kirjallisiin oppimateriaaleihin kuuluvat esimerkiksi oppi- ja

kurssikirjat, opettajan oppaat sekä työ- ja harjoituskirjat. Visuaalisiin oppimateriaaleihin katsotaan kuuluvan esimerkiksi diaesitykset ja kuvataulut.

Auditiiviset oppimateriaalit sisältävät kuuloaistiin liittyviä materiaaleja, kuten videoita ja äänitteitä. Muihin oppimateriaaleihin luokitellaan esimerkiksi oppimispelit ja opetusesineet.

Sähköisille oppimateriaaleille löytyy useita nimityksiä. Yleisimmin käytettäviä nimityksiä ovat e-oppimateriaalit, digitaaliset oppimateriaalit ja verkko-oppimateriaalit.

Kaikilla verkossa saatavilla oppimateriaaleilla on sama funktio, ne on tarkoitettu opettamaan jotakin tiettyä asiaa. Opetushallituksen laatukriteereissä e-oppimateriaalit luokitellaan jotakin ilmiötä mallintavina oppimiskokonaisuuksina, aihioina, tietopankkeina, verkkokursseina sekä opetukseen liitettyinä oheismateriaaleina.

(Opetushallitus 2020.) Ilomäen (2012, 10–11) mukaan sähköisen oppimateriaalin määrittely saattaa olla hankalaa tai sille ei löydy yksiselitteistä selitystä. Määrittelyssä on hyvä muistaa, että sähköiset oppimateriaalit palvelevat aina määrättyjä toimintoja, eivätkä ne pedagogisesti ole aivan neutraaleja. Opetuksellisesta näkökulmasta digitaalisia oppimateriaaleja voidaan tulkita siten, millaista oppimista materiaali tukee:

tukeeko materiaali oppimista, jossa oppija on itse aktiivinen ja osallistuu oppimisprosessiinsa vai onko oppilaan rooli passiivinen. Pedagogisesti tarkasteltuna hyvän e-oppimateriaalin ominaisuuksiin kuuluu materiaalin olevan joustavasti oppijan osaamisen, mielenkiinnon ja edellytysten mukainen. Se kehittää oppijan taitojen kehittymistä ja aktivoi oppijan ajattelutaitoja. Hyvä e-oppimateriaali keskittyy pedagogisiin ja sisällöllisiin tavoitteisiin sekä kohdistuu opittavan asian ydinkohtiin. Se on selkeä ja helppokäyttöinen.

Sähköiset oppimateriaalit ovat tavanomaisesti sisältökokonaisuuksia, jotka sisältävät erinäisiä oppimista edistäviä ratkaisuja. Niiden kehittämisessä on hyvä hallita tietotekniikan ja verkkopedagogiikan perusteet, jotta ne edistävät parhaalla mahdollisella tavalla oppilaan oppimista. (Nokelainen & Sointu 2004, 81–82.) Opetuksessa käytettävät pedagogiset ratkaisut valikoituvat sen mukaan, mitä opetuksella ja oppimiselta halutaan tavoitella. Vaihtelevat työtavat opetuksessa motivoivat ja innostavat opiskeluun. Lisäksi työtapojen valinnassa on tärkeä huomioida

eri ikäryhmät ja sukupuolineutraalius. (Opetushallitus 2014, 30.) Nurmen ym. (2012, 54–89) mukaan laadukkaissa verkko-oppimateriaaleissa olisi hyvä ilmetä tiettyjä pedagogisia periaatteita, joko käyttäen yhtä tai useampaa periaatetta kussakin oppimateriaalissa. Näitä ovat esimerkiksi aiemman tiedon aktivointi, käsitteellisen muutoksen tukeminen, tavoitteellisen ja tuloksellisen yhteisöllisyyden tukeminen, asiantuntijamaiseen työskentelyyn tukeminen, tietoisen oppimisen, itsesäätelyn ja metakognitioiden tukeminen, motivaation ja kiinnostuksen herättäminen, opittavan ilmiön monipuolinen esittäminen, ilmiön monimutkaisuuden kohtaaminen sekä oppijan ajattelun visualisointi.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, 30) esitetään oppiaineille tunnusomaisia työtapoja. Teoreettista osaamista, kriittistä ja soveltavaa ajattelua kehittävät esimerkiksi ongelmalähtöinen ja tutkiva oppiminen. Myös luovuus, mielikuvituksellisuus ja leikki kehittävät näitä ominaisuuksia. Oppimisen näkökulmasta merkityksellisiä työtapoja ovat esimerkiksi tiedon konstruoinnin, hakemisen, käsittelyn, soveltamisen, tutkimisen ja yhdistelemisen taidot. Lisäksi tiedon esittämisen ja luomisen taitoja pidetään tärkeinä. Tellan ym. (2001, 214–215) mukaan dialoginen vuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen ovat pääkohtia verkko-opetuksessa.

Sähköisissä oppimateriaaleissa toimiviksi pedagogisiksi ratkaisuiksi nähdään myös tutkivan-, keksivän-, ongelmakeskeisen-, ilmiöpohjaisen- ja trialogisen oppimisen muodot. Trialogisella oppimisella tarkoitetaan tässä yhteydessä eräänlaista yhteisöllisen oppimisen mallia. (Lakkala, Veermans, Ilomäki, Mukkonen & Paavola 2012, 93–115.)

Kantosalo (2012, 33) nostaa esille myös pelien merkityksen sähköisissä oppimateriaaleissa. Tutkimusten mukaan digitaalisilla peleillä on paljon oppimista edistäviä vaikutuksia. Digitaaliset pelit innostavat ja motivoivat oppimista. Useimmiten ne on suunniteltu käyttäjälähtöisesti: niissä on huomioitu oppimisen eri tasot ja eriyttäminen. Pelien hyödyiksi nähdään vuorovaikutuksellisuus sekä digitaalisten ja oppimaan oppimisen taitojen edistäminen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden työtavoissa (2014, 31) myös korostetaan pelejä ja pelillisyyttä verkkotyöskentelyssä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen opetuksessa voi edistää yksilöiden tiedonkäsittelytaitoja niin kriittisestä kuin luovan tuottamisen näkökulmista. Näin olleen myös oppilaiden työskentely- ja verkostoitumistaidot

kehittyvät. Ilomäki (2012, 8–9) korostaa, internetissä olevan paljon materiaalia opettamiseen, vaikka materiaalit eivät olisi alkuperältään kohdennettu opetuskäyttöön.

Ilomäki (2012, 8–9) jaottelee sähköisiä oppimateriaaleja niiden käyttötarkoituksen, oppilaan aktiivisuuden ja pedagogisen lähtökohdan mukaisesti. Alla olevasta taulukosta (ks. taulukko 1) löytyy tämä jaottelu. Taulukosta löytyy e-oppimateriaalin tyyppiluokitus ja kuvaus, jossa esitellään jokaiselle oppimateriaalille tunnusomaisia piirteitä ja niissä käytettäviä pedagogisia ratkaisuja.

TAULUKKO 1. E-oppimateriaalien luokittelua Ilomäen (2012, 8–9) mukaan Oppimateriaali Kuvaus

Arviointi Osaamisen ja oppimisen arviointiin tarkoitetut tehtävät Avoin toiminta Avoimia ja luovia harjoituksia, joissa käyttäjien tulokset

eivät ole tiedossa etukäteen

Blogi Verkkosivusto, jossa sisällöntuottaja tuottaa haluamaansa tekstiä, kuvia tai videoita

Demonstraatio Ilmiötä tai asiaa esittävä materiaali, joissa oppija ei voi itse osallistua toimintaan

Esitys Video, powerpoint, tekstiesitys, jossa opiskeltava asia esitetään tiivistetysti

Harjoitusohjelmat Harjoitellaan jo opittua asiaa, eri tehtävien ja harjoitusten kautta

Opas Ohjaa oppijaa toimimaan konkreettisesti jonkin asian oppimisessa, käyttäen hyödyksi esimerkiksi tehtäviä, tekstejä tai animaatiota

Oppimispeli

Oppimispelin kautta oppija voi pelin kautta harjoitella opetettavaa ilmiötä. Opetettava ilmiö voi olla sisällettynä peliin

Simulaatio tai

mallinnusohjelma Oppija pääsee itse kokeilemaan opittavaa ilmiötä tai asiaa simulaation tai jonkin ohjelman kautta

Tietolähde Aineisto, jossa esitetään joitakin tietoa tekstien, kuvien tai animaatioiden kautta. Tietolähde ei ole välttämättä

koostettu oppimista edistävien tavoitteiden mukaisesti, vaan pikemminkin aineiston sisällön mukaisesti Tutkivan oppimisen

tueksi koostettu aineisto

Materiaali, joka on tehty käyttäjän

ongelmanratkaisutaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen tueksi

Työkalu Työkalu tai sovellus, jolla oppija voi tuottaa uutta tietoa, ilmaista itseään tai olla vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa

Wiki Verkkosivusto, jota oppijat voivat itse muokata opetuksen tavoitteiden mukaisesti