Suoraan kognitiivisiin vinoumiin viittaavat oppimateriaalit näyttäytyivät tietolähteinä, joissa näkökulma oli lukijan omaa ajattelua haastava. Materiaalit kannustivat lukijaa pohtimaan omia ajattelun vinoumia ja prosesseja, jotka vaikuttavat informaation tulkintaan. Medialukutaidon suhteen nämä oppimateriaalit näyttäytyivät pureutuvan yksilön sisäisiin haasteisiin tunnistaessa esimerkiksi disinformaatiota. Näissä tietolähteissä kognitiiviset vinoumat oli huomioitu kolmella eri tavalla. Ensimmäisessä tavassa kognitiivisia vinoumia kuvattiin yleisesti, mitä ne ovat ja miten ne liittyvät ajatteluun ja medialukutaitoon. Näissä oppimateriaaleissa kognitiivisista vinoumista käytettiin kuitenkin eri nimityksiä, kuten ajatusvinoumat ja psykologiset mekanismit.
Toisessa tavassa kognitiiviset vinoumat oli nostettu selkeästi esiin mainitsemalla kognitiivinen vinouma nimellä ja kuvailemalla sitä. Kolmannessa tavassa kognitiivisia vinoumia kuvailtiin, mutta kuvauksissa ei nostettu esiin kognitiivisten vinoumien nimiä. Kuitenkin tekstiotteista pystyi havaitsemaan, että kyseessä oli jokin kognitiivinen vinouma.
Seuraavaan taulukkoon (ks. taulukko 6) on koottu ne oppimateriaalit, joissa kognitiiviset vinoumat yhdistettiin omaan ajatteluun ja medialukutaitoon. Taulukossa on vastattu ensimmäiseen tutkimuskysymykseen ja nimetty ne kognitiiviset vinoumat, jotka oppimateriaaleissa esiintyivät.
TAULUKKO 6. Kognitiivisiin vinoumiin suoraan viittaavat oppimateriaalit
Oppimateriaalin
nimi Millä tavoin kognitiiviset vinoumat on huomioitu
oppimateriaalissa? Mitkä kognitiiviset
Puhutaan yleisesti kognitiivisista vinoumista, mitä ne ovat ja mitä tarkoittavat (käytetään vain eri
nimityksiä) = nostetaan esille yhteys ajatteluun Nostetaan esille esimerkkejä kognitiivisista vinoumista, kuten vahvistusharhasta
Kuvaillaan kognitiivisia vinoumia, mutta niistä ei käytetä niiden nimityksiä. Esimerkeistä kuitenkin voidaan havaita, että on kyseessä kognitiivinen vinouma
Puhutaan yleisesti kognitiivisista vinoumista, mitä ne ovat ja mitä tarkoittavat (käytetään vain eri
nimityksiä) = nostetaan esille yhteys ajatteluun Nostetaan esille esimerkkejä kognitiivisista vinoumista, kuten vahvistusharhasta ja ankkurivaikutuksesta
Kuvaillaan kognitiivisia vinoumia, mutta niistä ei käytetä niiden nimityksiä. Esimerkeistä kuitenkin voidaan havaita, että on kyseessä kognitiivinen vinouma Kuvaillaan kognitiivisia vinoumia, mutta niistä ei käytetä niiden nimityksiä. Esimerkeistä kuitenkin voidaan havaita, että on kyseessä kognitiivinen vinouma
Vahvistusharha
Seuraavaksi esitetään nämä kolme eri tapaa, millä tavoin kognitiiviset vinoumat nousivat oppimateriaaleissa esille. Ensimmäisessä tavassa kognitiivisia vinoumia kuvailtiin yleisesti ja selitettiin, millä tavalla ne liittyivät ihmisen ajatteluun ja medialukutaitoon. Alla on muutama tekstiesimerkki tästä. Viimeisen tekstiotteen
“selityksillä” myös viitataan ja tarkoitetaan juuri kognitiivisia vinoumia.
”Meihin kaikkiin vaikuttaa joukko psykologisia mekanismeja, jotka saavat meidät uskomaan väärään tietoon. Näitä ovat esimerkiksi vahvistusharha, motivoitu päättely ja lumetotuusvaikutus. Kukaan ei ole näiden vaikutukselle immuuni, mutta jos mekanismeista tulee tietoiseksi, niitä voi vastustaa. Valheenpaljastaja auttaa sinua tunnistamaan tärkeimmät ajatusvinoumat.” (k2)
“Tässä artikkelissa kuvattujen ilmiöiden kaltaisia ajatusvinoumia on tutkittu psykologiassa paljon.”(k2)
“Joskus ihminen haluaa sinnikkäästi uskoa jo paljastettuun nettihuijaukseen.
Kaikkiin ei pure myöskään tutkijoiden tai median vääräksi osoittama tieto, vaan he pitävät tiukasti kiinni omasta kannastaan. Miksi näin tapahtuu?
Yhteiskuntatieteilijät ja psykologit ovat löytäneet ilmiölle useita selityksiä.” (k1)
Toisessa tavassa yksittäisiä kognitiivisia vinoumia nimettiin ja kuvailtiin.
Yksittäisistä kognitiivisista vinoumista erityisesti vahvistusharha, ylimielisyysharha ja ankkurivaikutus ilmenivät oppimateriaaleissa. Alla olevissa tekstiotteissa esimerkiksi vahvistusharha nostetaan esille seuraavasti.
“Informaatiokuplalla on suotuisat kehittymisolosuhteet, koska me ihmiset olemme lähtökohtaisesti taipuvaisia puoltamaan ennakkokäsityksiämme tukevaa informaatiota. Tieteessä tätä sanotaan vahvistusvinoumaksi.” (k3)
”Yleisesti tunnetuin niistä on vahvistusharha, eli taipumus omaksua tietoa, joka sopii omaan maailmankatsomukseen. Ilmiön toinen puoli on se, että ihminen myös hylkii tietoa, joka sotii tätä maailmankuvaa vastaan.” (k2)
“Ihmiset hakeutuvat sellaisen tiedon pariin, joka vahvistaa heidän maailmankuvaansa ja välttävät tietoa, joka sotii heidän uskomuksiaan vastaan.
Tätä kutsutaan vahvistusharhaksi.”(k1)
Artikkelissa “Miksi uskomme valheisiin? Näin tunnistat psykologiset mekanismit, joiden takia sinäkin lankeat väärään tietoon” on koostettu tieto-osio muutamista ajatusvinoumista (ks. kuva 1). Osiossa nimetään ja kuvataan, mitä kognitiiviset vinoumat toistuvuusilluusio, saatavuusheuristiikka, ankkurointi ja edustavuusheuristiikka tarkoittavat.
KUVA 1. Koostettu tieto-osio muutamista ajatusvinoumista (k2)
Kolmannessa tavassa kognitiivisia vinoumia kuvailtiin niin, että analyysin kautta ne pystyttiin yhdistämään tiettyihin kognitiivisiin vinoumiin. Alla olevissa tekstiotteissa kuvaillaan esimerkiksi vahvistusharhaa. Vahvistusharhan voi havaita tekstistä siten, että ihminen on usein hyvin taipuvainen hyväksymään vain ennakko-oletuksensa mukaista tietoa, niin kuin seuraavissa tekstiotteissa todetaan.
"Tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka suurin osa ihmisistä vastaanottaa informaatiota, joka sopii heidän mielipiteilleen, niin vastakkaiset mielipiteet vähentävät ennakkoluuloja ja vahvistavat luovaa ajattelua” (k3)
“Nyhanin ja Reiflerin tutkimus osoittaa, että poliittisesti valveutuneimmilla ihmisillä on vähiten politiikkaan liittyviä harhaluuloja. Silti he tapaavat lukea uutisia ja mielipidetekstejä, jotka ovat omiaan vahvistamaan heidän jo omaksumiaan poliittisia käsityksiä. Tämä on usein tiedostamatonta. Ilmiö korostuu niin sanotussa filtterikuplassa, eli saman mielisten muodostamassa sosiaalisen median verkostossa, jonne erilaiset näkemykset eksyvät harvoin.” (k1)
Viimeisin tekstiesimerkki voidaan myös yhdistää yksimielisyysharhaan, sillä yksimielisyysharhassa ihminen ajautuu usein saman mielisten seuraan ja voi ajautua niin sanottuun nettikuplaan, niin kuin yllä olevassa tekstiotteessa kuvaillaan. Samoissa tekstiotteissa havaittiinkin usein viittauksia useampiin kognitiivisiin vinoumiin.
Esimerkiksi alla olevassa tekstiotteessa kuvaillaan ankkurivaikutusta, yksimielisyysharhaa ja vahvistusharhaa. Ankkurivaikutukseen siten, että ihminen saattaa luottaa ensimmäiseksi kuulemansa tietoon, vaikka se myöhemmin osoittautuisi vääräksi. Yksimielisyysharhaan siten, että esimerkissä nostetaan saman mielisten ryhmä (ilmastonmuutoksen kieltäjät) ja vahvistusharhaan siten, että ankkurivaikutuksessa tieto tulee torjutuksi, jos se on ristiriidassa oman näkemyksen kanssa.
“Vääristeltyyn tietoon on helpompi uskoa, kun asiaan liittyy voimakkaita mielipiteitä. Rokotusvastainen ihminen ei hevin ala uskoa, että rokotukset eivät aiheuta autismia, vaikka hänelle näyttäisi kaikki tieteelliset todisteet aiheesta.
Ilmastonmuutoksen kieltäjät uskovat vakaasti, että alan tutkijoiden valtava enemmistö on väärässä.” (k1)
Kaiken kaikkiaan suoraan kognitiivisiin vinoumiin viittaavat oppimateriaalit olivat selkeästi sellaisia, joissa kognitiiviset vinoumat nähtiin ajattelua ja medialukutaitoa heikentävinä tekijöinä. Oppimateriaalit antoivat tietoa kuvailujen ja esimerkkien kautta, millä tavoin kognitiiviset vinoumat voivat vaikuttaa informaation tulkintaan medialukutaidossa.