Jatkotutkimusehdotuksemme liittyy pohdinnassa esittelemiin kahteen eri näkökulmaan ja pedagogisista ratkaisuista tehtyyn johtopäätökseen. Koska tutkielmamme johtopäätösten perusteella näemme, että pedagogisia ratkaisuja voitaisiin yhdistellä enemmän, jatkotutkimusidea liittyisikin niiden vaikuttavuuden tutkimiseen kognitiivisten vinoumien tunnistamisessa. Erityisesti misinformaation osalta näemme, että tätä olisi perusteltua tutkia. Tutkimuksessa voisi tarkastella, vähenevätkö
kognitiiviset vinoumat, jos erilaisia pedagogisia ratkaisuja yhdistellään. Seuraavaksi kuvaamme tarkemmin, kuinka tutkimus voitaisiin toteuttaa.
Tutkimuksen voisi toteuttaa monimenetelmällisesti. Tutkimuksessa voisi käyttää verkossa suoritettavaa misinformaation tunnistamiseen tarkoitettua testiä, kuten Nygren ja Guath (2019) ovat käyttäneet. Kaikki tutkimukseen osallistuvat henkilöt tekisivät lähtötasotestin. Sen jälkeen yksi ryhmä saisi opetusta medialukutaidosta ulkoisten tekijöiden tunnistamisessa (mis- ja disinformaatio). Toinen ryhmä saisi opetusta sisäisten, kognitiivisten vinoumien tunnistamisessa. Kolmas ryhmä saisi opetusta molemmista. Tämän jälkeen tehtäisiin uusi testi, jossa vertaillaan ryhmien välisiä tuloksia. Vaikuttavuutta ja opitun pysyvyyttä voitaisiin kontrolloida vielä esimerkiksi neljän viikon jälkeen. Tutkimukseen voisi tämän lisäksi yhdistää muut pedagogiset ratkaisut, kuten vertailun pelillisyyden ja ei-pelillisyyden välillä, kuten Lee ym. (2016) olivat tutkimuksessaan tehneet. Näin tutkittavia ryhmiä voisi olla jopa puolet enemmän.
Tutkimuksessa haasteena olisi luoda luotettava testipatteristo, joka olisi validi mittaamaan juuri tutkittavia asioita (Mäkinen 2005, 205).
Näemme, että tässä tutkimusehdotuksessa otannan tulisi olla mahdollisimman suuri, jotta vältytään sattuman vaikutukselta tutkimustuloksiin. Myös muut tutkimustuloksiin vaikuttavat mahdolliset muuttujat tulisi huomioida tarkasti. (Hirsjärvi ym. 2004, 242–
243.) Tämä tutkimus auttaisi mahdollisesti selvittämään, onko medialukutaidon opetusta tehokkaampaa tehdä sisäisestä, ulkoisesta vai molemmista näkökulmista.
Toisaalta se myös antaisi tietoa muiden pedagogisten ratkaisujen, kuten pelillisyyden vaikutuksesta kognitiivisten vinoumien tunnistamisessa medialukutaidossa.
LÄHTEET
Adey, P., Robertson, A. & Venville, G. 2002. Let´s think! A programme for developing thinking in five and six years old. Windsor: Nfer-Nelson.
Aitamurto, T., Heikka, T., Kilpinen, P. & Posio, M. 2011. Uusi kultakausi. Helsinki:
WSOY, 9.
Areena. 2018. Yle Uutisluokka. Ole valppaana netissä – tätä kaikkea voit kohdata.
https://areena.yle.fi/1-50006250 [Luettu 13.3.2020]
Aro, J. 2019. Putinin trollit. Helsinki: Johnny Kniga Kustannus, 250.
Bennet, M. & Hibberd, M. 1986. Availability and false consensus effect. The Journal of Social Psychology, 126(3), 403–4035. DOI: 10.1080/00224545.1986.9713603 [Luettu 17.5.2019]
Boutron, I., Page, M-J., Higgins, J-P., Altman, D-G., Lundh, A. & Hróbjartsson, A.
2019. Chapter 7: Considering bias and conflicts of interest among the included studies. Teoksessa J. Higgins & J. Thomas (toim.) Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions. 2. painos. Hoboken: Wiley-Blackwell Dauer, J., Lute, M. & Straka, O. 2017. Indicators of informal and formal
decisionmaking about a socioscientific issue. International Journal of Education in Mathematics, Science and Technology, 5(2), 124–138. DOI:10.18404/ijemst.05787 [Luettu 24.4.2019]
Dewey, J. 1957. Koulu ja yhteiskunta. Helsinki: Otava, 18–21.
Dillenbourg, P. Schneider, D. Synteta. P. Virtual Learning Environments. 3rd Hellenic Conference”Information & Communication Technologies in Education”, 2002, Rhodes, Greece. pp.3-18, 2–3. https://telearn.archives-ouvertes.fr/hal-00190701/document [Luettu 16.2.2020]
Ellis, G. 2018. Gognitive biases in visualizations. Switzerland: Springer Nature Switzerland AG.
Elo, S & Kyngäs, H. 2007. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62(1), 113–114. doi: 10.1111/j.1365-2648.2007.04569. [Luettu 16.3.2020]
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino, 18–215.
Eväitäopiskeluun. 2020. Mis- ja disinformaatio.
https://evaitaopiskeluun.fi/tiedonlahteet/mis-ja-disinformaatio/ [Luettu 13.3.2020]
Eväitäopiskeluun. 2020. Tiedonlähteiden arviointi ja lähdekritiikki.
https://evaitaopiskeluun.fi/tiedonlahteet/tiedonlahteiden-arviointi-ja-lahdekritiikki/
[Luettu 13.3.2020]
Haasio, A. 2001. Tietoverkot opetuksen apuvälineinä. Teoksessa A. Haasio & J.
Piukkula (toim.) Oppiminen verkossa. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 9.
Haasio, A. Ojaranta, A. Mattila, M. 2018. Valheen jäljillä. Vantaa: BTJ Finland Oy, 120.
Heinonen, J-P. 2005. Opetussuunnitelmat vai oppimateriaalit. Peruskoulun opettajien käsityksiä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien merkityksestä opetuksessa.
Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Väitöstutkimus, 30.
Herkman, J. 2007. Kriittinen mediakasvatus. Tampere: Vastapaino, 35–81.
Higgins, S., Hall, E., Wall, K., Woolner, P. & McCaughey, C. 2005. The impact of school environments: a litterature rewiew. The Centre for Learning and Teaching, School of Education, Communication and Language Science. University of
Newcastle 2(10),16.
https://www.researchgate.net/publication/232607630_The_Impact_of_School_Env ironments_A_Literature_Review [Luettu 11.2.2020]
Hirsjärvi, S. 1978. Kasvatustieteen sanasto. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen julkaisuja 73.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, S. 2004. Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi, 155–243.
Ilomäki, L. 2012. Erilaiset oppimateriaalit. Teoksessa L. Ilomäki (toim.) Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa. Oppaat ja käsikirjat 2012:5. Helsinki: Opetushallitus, 8–11.
Jantunen, S. 2014. Infosota. Helsinki: Otava, 146.
Jolls, T., Walkosz, B. & Morgenthaler, D. 2014. Voices of Media Literacy. Teoksessa B-S. De Abreu & P. Mihailidis (toim.) Media literacy education in action.
Theoretical and Pedagogical Perspectives. New York: Routledge, 12.
Järvinen, M-L. 2011. Konstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan pedagogisena työvälineenä alkuopetuksessa. Näkökulmia muutokseen. Tampereen yliopisto.
Kasvatustieteen yksikkö. Väitöstutkimus, 75.
Järvinen, P. 2018. Kyberuhkia ja somesotaa. Jyväskylä: Dosendo Oy, 230–261.
Kahneman, D. 2011. Thinking, fast and slow. London: Penguin Group, 12–371.
Kantele, T. 2017. Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/19/nain-sinua-ohjataan-facebookissa-ja- int ernetissa [Luettu 13.3.2020]
Kantosalo, A. 2012. Digitaaliset pelit opetuksessa. Teoksessa L. Ilomäki (toim.) Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa. Oppaat ja käsikirjat 2012:5. Helsinki: Opetushallitus, 33.
Karlova, N. & Fisher, K. 2013. A social diffusion model of misinformation and disinformation for understanding human information behavior.
http://InformationR.net/ir/18-1/paper573.html [Luettu 16.3.2019]
Kiviniemi, K. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Jyväskylä: PS-kustannus, 73.
Klauer, K. J. & Phye, G. D. 2008. Inductive reasoning: a training approach. Review of Educational Research, 78 (1), 85–123.
Knuuttila, T. & Lehtinen, A-P. 2010. Johdanto: Representaatio – tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi. Teoksessa T. Knuuttila & A-P. Lehtinen (toim.) Representaatio.
Tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi. Helsinki: Gaudeamus, 7.
Koli, H & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 28–30.
Kotilainen, S. 1999. Mediakasvatuksen monet määritelmät. Teoksessa S. Kotilainen, M. Hankala & U. Kivikuru (toim.) Mediakasvatus. Helsinki: Edita, 31–41.
Kruger, J & Dunning, D. 1999. Unskilled and unaware of it: how difficulties in recognizing one`s own incompetence lead to inflated self-assessments. Journal of Personality and Social Psychology, Vol 77(6), 1121–1134.
Kukkonen, J. 2015. Scaffolding inquiry in science education by means on computer supported collaborative learning: pupils` and teacher students` experiences. Suomen Yliopisto. Filosofisen tiedekunnan / Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston julkaisuja 62.
Kupiainen, R. 2005. Mediakasvatuksen eetos. Fenomenologinen tutkimus mediakasvatuksen etiikasta. Lapin Yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.
Väitöskirja, 75.
Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2009. Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus.
Helsinki: Palmenia, 15–122.
Kupiainen, R., Sintonen, S. & Suoranta, J. 2007. Suomalaisen mediakasvatuksen vuosikymmenet. Teoksessa H. Kynäslahti, R. Kupiainen, M. Lehtonen (toim.) Näkökulmia mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007. Helsinki:
Mediakasvatusseura, 4–5.
Kupiainen, R. & Suoranta, J. 2005. Kaikki mikä kimaltaa…Medialukutaito brändihoukutusten vastavoimana. Teoksessa T. Kiilakoski, T. Tomperi & M, Vuorikoski. (toim.) Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino, 288–292.
Lakkala, M., Veermans, M., Ilomäki, L., Mukkonen, H. & Paavola, S. 2012. E-oppimateriaalit ja erilaiset pedagogiset mallit. Teoksessa L. Ilomäki (toim.) Laatua
e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa. Oppaat ja käsikirjat 2012:5. Helsinki: Opetushallitus, 93–115.
Lee, Y-H., Dunbar, N., Miller, C., Lane, B., Jensen, M., Bessarabova, E., Burgoon, J., Adame, B., Valacich, J., Adame, E., Bostwick, E., Piercy, C., Elizondo, J. & Wilson, S. 2016. Training Anchoring and Representativeness Bias Mitigation Through a Digital Game. Simulation & Gaming, 47 (6), 751–779.
https://doi.org/10.1177/1046878116662955 [Luettu 4.4.2019]
Leino, K., Rikala, J., Puhakka, E., Niilo-Rämä M., Siren, M. & Fagerlund, J. 2019.
Digiloikasta digitaitoihin. Kansainvälinen monilukutaidon ja
ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimus (ICILS 2018). Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 58–59.
Liao, Q. & Fu, Wai-Tat. 2013. Beyond the Filter Bubble: Interactive Effects of Perceived Threat and Topic Involvement on Selective Exposure to Information.
DOI: 10.1145/2470654.2481326 [Luettu 5.4.2020]
Lukuliike. 2020. Lukuliike suomalaislasten ja -nuorten lukutaidon ja monilukutaidon asialla. https://lukuliike.fi/lukuliike-suomalaislasten-ja-nuorten-lukutaidon-ja- monilukutaidon-asialla/ [Luettu 12.2.2020]
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2012. Tiedonhaku. Teoksessa Viisaasti verkossa.
Opas tukioppilastoimintaan.
https://dzmdrerwnq2zx.cloudfront.net/prod/2017/07/06161546/Viisaasti- verkossa.pdf [Luettu 13.3.2020]
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2012. Kummitunnit. Teoksessa Viisaasti verkossa.
Opas tukioppilastoimintaan.
https://dzmdrerwnq2zx.cloudfront.net/prod/2017/07/06161546/Viisaasti- verkossa.pdf [Luettu 13.3.2020]
Manninen, J. 2004. Ohjaus verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Teoksessa J.
Matikainen (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus, 27.
Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S. &
Särkkä, H. 2007. Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Helsinki: Opetushallitus, 16–81.
Manninen, J. & Pesonen, S. 1997. Uudet oppimisympäristöt. Aikuiskasvatus 4/97, 268.
Mediakasvatus. 2019. Miten meihin vaikutetaan?
Oppitunti 2: Mediavaikuttamisen tekniikat ja niiden tunnistaminen oppimateriaali. ja-niiden-tunnistaminen/ [Luettu 13.3.2020]
Mediakasvatus. 2020. Mediakasvatus. https://mediakasvatus.fi/mediakasvatus/ [Luettu 22.2.2020]
Mediakasvatus. 2019. Tuota ja tulkitse oppimateriaali.
https://mediakasvatus.fi/materiaali/tuota-ja-tulkitse/ [Luettu 13.3.2020]
Mediataitokoulu. 2015. Mediakulttuuri.
https://www.mediataitokoulu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=
321&Itemid=413&lang=fi [Luettu 14.2.2020]
Mediataitokoulu. 2018. Pelkkää feikkiä? Teoksessa Luotettavan tiedon metsästäjät.
http://www.mediataitokoulu.fi/luotettavantiedonmetsastajat.pdf [Luettu 13.3.2020]
Meppelink, C., Smit, E., Fransen, M. & Diviani, N. 2019. “I was Right about Vaccination”: Confirmation Bias and Health Literacy in Online Health Information Seeking. Journal of Health Communication, 24(2), 129–140.
DOI:10.1080/10810730.2019.1583701 [Luettu 17.5.2019]
Motta, M., Callaghan, T. & Sylvester, S. 2018. Knowing less but presuming more:
Dunning-Kruger effects and the endorsement of anti-vaccine policy attitudes. Social
Science & Medicine. Volume 211 (8): 274–281.
https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2018.06.032 [Luettu 20.4.2019]
Mäkinen, O. 2005. Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 205.
Määttä, K. 1991. Opetustyön perusteet. Lapin Yliopisto. Täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja N:o 33, 16.
Niiniluoto, I. 1997. Informaatio, tieto ja yhteiskunta. Helsinki: Edita, 43-57.
Nokelainen, L. & Sointu, S. 2004. Oppimista ja opiskelua ohjaavat materiaalit.
Teoksessa J. Matikainen (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus, 81-82.
Nurmi, S., Veermans, M., Lakkala, M., Ilomäki, L., Tapola, A. & Jaakkola, T. 2012. E-oppimateriaalit pedagogiikkaa tukemassa. Teoksessa L. Ilomäki (toim.) Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa. Oppaat ja käsikirjat 2012:5. Helsinki: Opetushallitus, 54–89.
Nygren, T. & Guath, M. 2019. Swedish teenagers' difficulties and abilities to determine digital news credibility. Nordicom Review 40(1):23–42. DOI: 10.2478/nor-2019-0002. [Luettu 24.4.2019]
Opetushallitus. 2020. E-oppimateriaalin laatukriteerit.
https://www.oph.fi/fi/julkaisut/e-oppimateriaalin-laatukriteerit [Luettu 27.1.2020]
Opetushallitus. 2020. Mediakasvatus. https://www.oph.fi/fi/mediakasvatus [Luettu 5.2.2020]
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki:
Opetushallitus, 17–31.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Medialukutaito Suomessa. Kansalliset mediakasvatuslinjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:37.
Ottman, H. 2020. Totuudella on väliä. Opettaja 3, 3.
Parsier, E. 2011. The Filter Bubble. London: Penguin Group.
Populismibingo. 2020. Populismibingo. http://populismibingo.fi/ [Luettu 13.3.2020]
Pörsti, J. 2017. Propagandan lumo. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos, 7–9.
Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. 2003. Oppiminen ja koulutus. Helsinki:
WSOY, 50–51.
Robinson, A. 2010. New Media Literacies By Design: The Game School. Teoksessa K.
Tyner (toim.) Media Literacy. New Agendas in Communication. United Kingdom:
Routledge, 192.
Rusanen, A-M. 2010. Representaatioiden ongelma kognitiotutkimuksessa. Teoksessa T. Knuuttila & A-P. Lehtinen (toim.) Representaatio. Tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi. Helsinki: Gaudeamus, 217.
Sallmen, P. 2009. Mediakasvatusta vai mediasivistystä kirjastossa? Teoksessa S. Verho (toim.) Mediakasvatus kirjastossa. Helsinki: BTJ Kustannus, 9.
Sassi, S. 2009. Mitä kuuluu yleisölle verkkoviestinnän aikakaudella? Teoksessa S.
Kotilainen (toim.) Suhteissa mediaan. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 99, 25.
Sintonen, S. & Kumpulainen, K. (2017). Monilukutaito moninaisuutena, toimintana ja osallisuutena. R. Ruuskanen (toim.) Mitä tarkoittaa? Mediataide monilukutaidon lähteenä. Helsinki: AV-arkki, 6–12.
Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S-S., Kaarakainen, M-T., Viteli, J., Syvänen, A. &
Kivinen, A. 2019. Digiajan peruskoulu. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019, 47.
Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa - opettaja verkossa. Helsinki: Edita Oyj, 11–254.
Tikkanen, A. 2016. Suomalaisten yliopistojen käyttämät digitaaliset oppimisympäristöt. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 24/2016.
Tirronen, H. 2001. Verkot ja pedagogiikka. Teoksessa A. Haasio & J. Piukkula (toim.) Oppiminen verkossa. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 63.
Trivers, R. 2011. Petos ja itsepetos ihmiselämässä. Suom. K. Pietiläinen. Helsinki:
Terra Cognita Oy.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1.-2. painos.
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 95–142.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 133.
Tuominen, K. 2008. Tiedon partaalla. Helsinki: BTJ Finland Oy, 12.
Tversky, A. & Kahneman, D. 1974. Judgement under uncertainty: Heuristics and biases.
Science 185.
Valtionvarainministeriö. 2009. VAHTI 8/2008 Valtionhallinnon tietoturvasanasto.
https://www.vahtiohje.fi/web/guest/maaritelmat-d) [Luettu 12.3.2019]
Vehkoo, J. 2019. Valheenpaljastaja: Miksi ihmiset uskovat vääräksi todistettuun tietoon? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/16/valheenpaljastaja-Miksi-ihmiset-uskovat-vääräksi-todistettuun-tietoon [Luettu 13.3.2020]
Vehkoo, J. 2020. Valheenpaljastaja: Miksi uskomme valheisiin? Näin tunnistat psykologiset mekanismit, joiden takia sinäkin lankeat väärään tietoon.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/15/valheenpaljastaja-Miksi-uskomme- valheisiin-Näin-tunnistat-psykologiset [Luettu 13.3.2020]
Vihma, A. Hartikainen, J. Ikäheimo H. & Seuri, O. 2018. Totuuden jälkeen. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Teos, 11.
Vilkko-Riihelä, A. & Laine, V. 2005. Mielen maailma 1: Psykologian perustiedot.
Helsinki: WSOY, 104.
Vuorensyrjä, M. & Savolainen, R. 2000. Tieto ja tietoyhteiskunta. Helsinki:
Gaudeamus, 83.
WHO. 2020. Novel Coronavirus (2019-nCoV) Situation Report – 13.
https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200202-sitrep-13-ncov-v3.pdf [Luettu 13.3.2020]
Yle. 2019. Tervetuloa trollitehtaaseen. https://trollitehdas.yle.fi/ [Luettu 21.2.2020]
Zhang, A., Ranganathan, A., Metz, S-E., Appling, S., Moon Sehat, C., Gilmore, N., Adams, N., Vincent, E., Lee, J., Robbins, M., Bice, E., Hawke, S., Karger, D. &
Mina, A-C. 2018. A Structured Response to Misinformation: Defining and Annotating Credibility Indicators in News Articles. In Companion Proceedings of the The Web Conference 2018 (WWW '18): 603–612. DOI:
https://doi.org/10.1145/3184558.3188731. [Luettu 23.4.2019]