Työpajojen kuvailu

Tutkimuksemme kohdistui kolmeen eri työpajaan. Työpajojen työntekijät kuvaili vat haastatteluissa omia työpajojaan. Pajojen kuvailuista työpajojen välillä löytyi sekä yhtä-läisyyksiä että eroavaisuuksia. Haastatteluissa kävi ilmi, että kaikkien työpajojen pää-paino asiakkaiden osalta oli nuorissa, mutta kahdella pajalla asiakaskuntana oli kaiken-ikäisiä. Nuorilla tarkoitettiin tässä kontekstissa 15–29 -vuotiaita.

Tutkimuksessa ilmeni, että jokaisella pajalla on jokin teema, jonka ympärille pajan toi-minta järjestetään. Pajan toitoi-minta asettui tutkittavien mukaan nuorisotyön-, sosiaalip uo-len ja työhallinnon näkökulmien väliin. Kaupungista riippui, mikä näistä näkökulmista pajalla painottuu. Työpajojen nähtiin myös sijoittuvan koulumaailman ja työpaikkojen väliin. Kuure (2010, 14) taas on todennut työpajojen sijoittuvan koulujärjestelmän, nuo-risotyön sekä työmarkkinoiden väliselle kentälle.

”vähän tää työllisyys tai tällänen pajatyöhän se niinkun on tommosen niinkun öö sosiaalityön ja ja tota niin niin työllisyystyön ja ehkä vielä opetus- tai sivistys- kult-tuuritoimin tommosessa risteyskohassa et siinä on vähän niinkun montaa monessa että se ei niinku mikään yhen tämmönen hallintokunnan juttu vaan siinä on niinku aina eri kaupungeista eri systeemistä riippuen mikä siellä painottuu.”

”pitää olla niiku koulun ja työpaikan välimuotona joku ratkasu ja työpaja on paras ratkasu siihen.”

Erään työpajan työntekijät kuvailivat omaa työpajaansa erityislaatuiseksi ja kertoivat pa-jan sisältävän ainutlaatuisia tekijöitä, joita muualla ei ole. Näistä he nostivat esiin luovat ja toiminnalliset menetelmät sekä työntekijöiden ammatillisen osaamisen. Haastateltavat kuvasivat työntekijöitä luovan alan ammattilaisiksi, joilla on vahva ammatillinen identi-teetti, erikoistuneet osaamisalueet ja intohimo omaan tekemiseen. Tutkimuksee m me osallistuneen erään toisen työpajan työntekijät taas eivät kokeneet oman pajansa poikkea-van muista pajoista.

Erityislaatuiseksi omaa työpajaansa kuvailevat työpajan työntekijät mainitsivat työpa-jansa olevan dynaaminen, rohkea uudistuja, riittävän hyvin perusasiat osaava ja tekevä sekä tulevaisuuden visioita tarkasteleva. Vastauksissaan työntekijät halusivat korostaa vastavuoroisuutta eli opitaan muilta ja annetaan muille - periaatetta.

Tutkimukseemme osallistuneet työpajat erosivat toisistaan myös toiminnan tavoitteide n kautta. Yhdellä työpajoista ei perusteltu miksi jotain tehdään, vaan katsotaan jälkikäteen mitä on syntynyt, kun taas kahden muun tutkimukseen osallistuneen työpajan toiminta oli tulostavoitteista. Myös pajojen koot poikkesivat toisistaan, mutta kaikilla tutkimuk-seemme osallistuneilla pajoilla oli mahdollisuus tarjota vaihtelevia työtehtäviä monenla i-sille ihmii-sille. Tämä oli mahdollista, koska yksi paja koostui eri asioihin keskittyne istä

"puolista". Yhden pajan alla oli esimerkiksi yhdellä puolella kädentaitoihin keskittyvää tekemistä, kun taas toisella puolella ruuanlaittoa tai ilmaisutaitoja.

”me ei olla täällä tulostavoitteisesti tekemäs asioita vaan se on..se tulos on jotain suurempaa, se tulos on sellasta että jokainen nuori täältä löytää jotakin semmosia uusia ituja ja uusia ideoita siihen omaan elämään..minkälaisia asioita mistä voi ruveta kiinnostuu.”

”mekin ollaan niiku alihankintapaja et me tehään --muille firmoille mitä tässä on näitä alihankintatöitä muun muassa -- me ollaan aika työorientoitunu paja koska meillä on ne tietyt tavotteet et millon pitää olla ne valmiit ne mitkä viiään näille yrityksille”

Kaikenikäisille kohdistuvan työpajan työntekijät kuvailivat omaa työpajaansa monipuo-liseksi, työorientoituneeksi sekä matalan kynnyksen paikaksi. Haastattelujen perusteella tavoitteena oli yksilön toiminnassa kiinni pitäminen. Työntekijät näkivät pajan toimiva n ponnahduslautana eteenpäin asiakkaiden elämässä. Täysin nuorille suunnatun pajan työn-tekijät kuvasivat omaa pajaansa nuorten jatkomahdollisuuksien hoksauspaikkana. Erona tutkimukseemme osallistuneiden pajojen välillä oli se, että kaikenikäisille suunnatuil la työpajoilla asiakkaita valmennettiin työn avulla, kun taas ainoastaan nuorille suunnat ul la työpajalla ei keskitytty ammattitaitojen kartuttamiseen.

”monilla varsinkin pienemmillä pajoilla pienemmillä paikkakunnilla on enempi semmosta puhdasta työvalmennusta tai siihen niinkun työhön valmennusta et siellä tehdään jotain tiettyä työtä ja sit siinä ohjataan vaan siinä työn tekemisessä kun taas meil on enempi semmonen kasvatuksellinen ote ja ne tavotteet on ehkä muuta kun sen työn sisältöjen oppimisessa.”

Myös työpajojen pajajaksojen kestot poikkesivat toisistaan. Yhdellä pajalla pajajakso al-koi ja päättyi tiettyinä ajankohtina, jotka olivat ennalta määrättyjä. Kahdella muulla työ-pajalla pajajakson pystyi aloittamaan milloin vaan. Pajajaksojen kestot vaihtelivat sopi-musten mukaan yhdestä kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Tämä riippui siitä, millä sta-tuksella asiakas tuli pajalle. Työkokeilun kesto oli asiakkaalla usein noin kuukauden, josta asiakkaan oli mahdollista jatkaa kuntoutta vaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoi-minnan kesto oli noin kolme kuukautta. Kuntouttavan jälkeen mahdollisuutena oli palk-katuella työllistyminen. Usein asiakas saattoi siirtyä näitä statuksia pitkin eteenpäin tai mennä ketjussa pajojen välillä, jolloin pajajakson kesto saattoi olla parikin vuotta.

”rakennetaan polkuja niiku näille kuntouttaville työkokeilijoille kohti palkkatukea.

Eli se lähtötilanne on hyvin alhainen siinä alkutilanteessa hyvinkin monella ja sit-ten pikkuhiljaa sitsit-ten kuntoutuu siinä kohti työelämää tai koulutusta tän pajajakson aikana. Yritetään sitten mahollisimman pitkään et ne olis jonkun kuukauden aina työkokeilussa kuntouttavassa tai pitempäänkin ja sitten saahaan sitä nostetta ai-kaseks tässä työssä. Ja edetään sitten kohti palkkatukee ja kohti ulos jonnekin yri-tykseen taikka koulutukseen.”

”nykyään tää toiminta on että ne on vaan määrätyn ajan ja sitten ne korkeintaan puoltoista vuotta elikkä se kierto on sitten aika reipasta elikkä tulee ja menee ihmi-siä”

Tutkimukseemme osallistuneella pajalla, jossa työpajajakson ajankohta oli ennalta mää-rätty, hakijoita oli usein niin paljon, ettei kaikkia voitu valita mukaan. Nuoret valitt i in tällöin alkuhaastattelujen perusteella nuorten ominaisuuksien mukaan. Tavoitteena oli ra-kentaa toimiva ryhmä. Kahdella muulla pajalla, jossa paja pyöri ympäri vuoden ja paja-jakson aloittaminen oli mahdollista milloin vain, ryhmän rakenteeseen kiinnitettiin huo-miota valitsemalla esimerkiksi toimivat työparit. Näille kahdelle pajalle otettiin mukaan kaikki hakijat, jos pajalla oli sillä hetkellä tilaa. Ehtona pajalle valitsemiseen oli kaikilla pajoilla työttömyys, paikkakuntalaisuus tai esimerkiksi koulun keskeytymisen uhka.

Haastatteluissa työpajojen työntekijät kertoivat työpajojen asiakkaiden saavan tietoa pa-joista muun muassa lehti-ilmoituksista, yhteistyötahoilta, sosiaalisesta mediasta tai käy-mällä tutustumassa pajoilla. Kyseisiä yhteistyötahoja olivat esimerkiksi etsivä nuoriso-työ, työvoimatoimisto, koulut tai nuoren vanhemmat. Usein työpajojen asiakkaat olivat kuulleet työpajasta ja sen toiminnasta niin sanotun puskaradion kautta. Useiden asiakkai-den kaverit olivat olleet itse pajoilla. Haastatteluissa kävi ilmi, että työntekijät kokivat pajoilla olevan hyvä maine asiakkaiden keskuudessa.

”tänne tullaan niin että ne hakeutuu ite, niitä ei haeta mistään, ei kukaan suosittele vaan ne kun tää imago on rakentunna niiku puskaradion varaan niin ihmiset ha-keutuu tänne”

”mulla on semmosia kokemuksia et sinne piti nuoria niinkun tyyliin sinne pakotet-tiin ja sinne laitetpakotet-tiin niin sanotusti semmoset nuoret jotka oli kaikista huonoim-massa..tai siis elämäntilanne oli kaikista heikoin ja sitten ei ollu oikein motivaatiota ja hirveesti niinkun tuskailtiin tämmösten asioitten kans ja sitten täällä näkee taas semmosen pajan että nuoret tulee--mielellään tänne ”

Keskeisenä tuloksena työpajoja kuvaillessa työntekijöiden vastauksissa korostui työpajo-jen eroavaisuus toisistaan. Työpajoilla on tarjota erityislaatuisia menetelmiä ja työnteki-jöillä on vahva ammatillinen identiteetti sekä intohimo omaan työhönsä. Tavoitteena on, etteivät asiakkaat jää pajalle, vaan paja toimii ponnahduslautana eteenpäin sekä jatko-mahdollisuuksien hoksauspaikkana. Pajoilla koettiin olevan myös hyvä maine asiakkai-den keskuudessa.