Työntekijän ja asiakkaan välinen suhde sekä luottamuksen rakentaminen

Haastatteluissa kysyimme työpajojen työntekijöiltä, millaiseks i he kuvailevat työntekijä n ja asiakkaan suhdetta pajajakson aikana sekä sen jälkeen. Suurin osa vastaajista kuvaili suhdetta turvalliseksi ja läheiseksi.

”No se on varmaan niiku muotoutuu aika läheiseks se on vähä niiku esimies ja alainen mutta sit se on vähä niiku äiti ja lapsi”

Yksi haastateltavista kuvaili itseään asiakkaan ”rinnallakulkijaksi, tueksi ja turvaksi.”

Osa vastaajista koki olevansa asiakkaiden kanssa tasa-arvoisia, jolloin työntekijä ei asetu asiakkaan yläpuolelle. Vastakohtaisesti yksi haastateltavista kuvaili suhteen olevan tie-tynlainen valta-asetelma, jossa työntekijä on asiakkaan yläpuolella. Hänen mukaansa työntekijät ovat esimiesasemassa ja ohjaavat asiakkaita työssään ja valvovat, että asiak-kaat tulevat ajallaan töihin ja tekevät annetut tehtävät.

”se on semmonen miten mä nyt sanoisin..tasa-arvoinen. jotenkin semmonen että niinkun yritetään ainakin rakentaa sitä että et se niinku kummatkin kunnioittais niinkun toinen toistansa et ohjaaja tai valmentaja ei asetu niinkun yläpuolelle mil-lään lailla..vaan että yritetään muodostaa semmonen tavallaan semmonen keskus-teluyhteys missä niinkun molemmat on niinkun..saa olla omia itsejään ja tavallaan ottavat vastuuta niinkun omista sanoistaan ja tekemisistään ja jotenkin..jotenkin et se perustuu yhteistyöhön että ei niinkun luoda semmosta vaikutelmaa että jompi-kumpi tai et toi..tai et ohjaaja on ylempänä”

”tietyllä tavalla siitä muotutuu semmonen ystävyyssuhde mutta toki siinä on sitten semmonen valta-asetelma että kyllähän työntekijä on aina sen nuoren yläpuolella tietyllä tapaa. niinkun tietysti pitää ollakin. et kaikki työntekijät on suhteessa nuo-riin siinä mielin esimiesasemassa et he ohjaa sitä työtä ja valvoo et nuori tulee ajallaan ja tekee ne tehtävät mitkä on sovittu”

Tutkimuksellamme halusimme myös selvittää, muodostuuko työntekijän ja asiakkaan vä-lisestä suhteesta luottamuksellinen ja miten työntekijät kokevat luottamusta rakennetta-van. Yksi vastaajista korosti ensitapaamisen merkitystä ja läsnäoloa. Jatkossa tärkeänä vastaaja piti rehellisyyttä ja lupauksista kiinni pitämistä. Myös toinen vastaaja piti näitä asioita tärkeänä, mutta lisäsi myös luottamuksen rakentamiseen sen, kuinka tärkeää on

vaatia asiakkaalta tiettyjä asioita ja pitää näistä kiinni. Eräs toinen vastaajista taas nos ti esiin yhteisen ajan löytymisen esimerkiksi asiakkaan kuuntelemista varten.

” No mie väitän et se lähtee ihan siitä ensitapaamisesta ja kontaktista että..et miten suhtautuu siihen nuoreen ja miten suhtautuu siihen tilanteeseen. Että onko sellanen olo että jääkö sille nuorelle sellanen olo et nyt tuo tyyppi on tässä läsnä ja se ihan oikeesti sitä kiinnostaa mun asiat. Kyllä ne nuoret tiedostaa et me ollaan työnteki-jöitä ja joo meille maksetaan palkkaa siitä et me kuunnellaan mutta silti tätä työtä voi tehdä niin eri tavalla et voi tehä kliinisesti jos haluaa mutta tota mie en koe että se on kauheen niiku… se ei ehkä kanna niin--Mut se on minusta se kohtaaminen ja ehkä läsnäolon taito on sellasia millä saa sitä luottamusta herätettyä plus se että jos sanoo jonkun asian selvittää sen hoitavansa niin sen sit myös tekee että pitää lupauksista kiinni ja on rehellinen eikä lupaile liikoja”

Yksi haastatelluista nosti esiin vaitiolovelvollisuuden merkityksen luottamuksellisessa suhteessa. Asiakkaat kokevat työntekijöiden mukaan heille puhumisen helpoksi, sillä he eivät ole esimerkiksi viranomaisia. Työntekijöiden kokemuksen mukaan monia asiak-kaita on ”pompoteltu luukulta toiselle” ja asiakkaat ovat tottuneet pettymyksiin ihmissuh-teissaan. Yhden työntekijän mukaan oma tausta ja luonne vaikuttivat suuresti siihen, mil-laiseksi työntekijän ja asiakkaan välinen suhde muodostuu.

Lähes kaikki vastaajista korostivat kuuntelun tärkeyttä luottamuksellisen suhteen synty-misessä työntekijän ja asiakkaan välille. Työntekijöiden kokemuksen mukaan työpajan asiakkailla on kova puhumisen tarve, eikä heidän elämässään välttämättä ole koskaan ol-lut ihmisiä, jotka olisivat heitä kuunnelleet. Haastattelujen perusteella luottamuksell ine n suhde ei ole automaatio, vaan rakentuu ajan myötä yhteisen tekemisen ja keskusteluje n kautta. Paju ja Vehviläinen (2001, 122–125) ovat todenneet nuorta lähellä olevan auttajan usein onnistuvan rakentamaan luottamuksellinen suhteen työntekijän ja nuoren välille.

”monella nuorella on hirvee tarve puhua ja se kyl näkyy jo siinä hyvin alkuvai-heessa et kuhan joku aikuinen kuuntelee niin nuori puhuu ihan kaiken ja kertoo tosi paljon asioistaan. et sillon..sillon siihen luottamukseen riittää se et on läsnä ja on siinä niinkun..on vaan siinä paikalla et ei tarvii..tarvii yhtään mitään enempää. mut sitten osalla se taas se vie aikaa”

Pajajakson jälkeisissä suhteissa haastateltavien vastauksissa yleistä oli asiakkaiden oma aktiivisuus yhteydenpidossa. Usea haastateltava kertoi asiakkaiden käyvän tai soitteleva n

pajalle jakson jälkeen. Asiakkaat kertoivat mielellään kuulumisiaan ja kysyivät neuvoja esimerkiksi opiskeluun tai työhön liittyen. Moni asiakkaista palasi työntekijöiden mukaan pajalle, jos jatkosuunnitelma ei toteutunut. Työntekijät kertoivat myös tilante ista, joissa asiakkaita ei enää tavoitettu pajajakson loppumisen jälkeen.

”mä oon aatellu et tollaset kaverit jotka on pajajakson käyny ja niitä jos sit näkee tuolla mun mielestä tavallaan jatkotukee sitä kun niitten kanssa puhuu ja palautte-lee niitä asioita miepalautte-leen”

Jokaisella pajalla on jonkinasteista seurantaa, jonka avulla tarkastellaan mihin asiakkaat ovat jatkaneet työpajoilta. Joissain tapauksissa seuranta liittyy pajan rahoituksen järjestä-miseen, jolloin se on välttämätöntä. Seuranta toteutetaan usein työpajojen hallinnollise n toimen puolesta, eikä näin ollen koske kaikkia työpajojen työntekijöitä. Seurantaa teh-dään työntekijöiden mukaan pajasta riippuen 1-3 vuoden aikana pajalta lähdön jälkeen.

Kuitenkin muutama työntekijä kritisoi seurannan olevan vielä lapsenkengissä, sillä seu-ranta toteutetaan ajankohtana, jolloin pajan loputtua ei ole mahdollista esimerkiksi päästä heti aloittamaan opintoja. Seuranta ei myöskään kata kaikkia osa-alueita asiakkaan elä-mässä, joihin pajajakso voi vaikuttaa.

”Et sillälailla se yhteys niiku tietyllä lailla säilyy mutta sitten se et liian vähän pa-jajakson jälkeen niiku no me kysytään jotain seurantatietoja--johonkin raportteihin niiku et missä meet mitä teet vaihdetaan pikasesti kuulumiset siinä ehkä kaks kertaa siinä kun on pajalta lähteny vai onko kolme kertaa no ainakin sen kaks kertaa.

Mutta että aikalailla siinä se niiku sitten on että.”

Työntekijät kuvasivat haastatteluissa pajajaksoilla tapahtuvaa seurantaa myös yksilöva l-mentajien ja etsivänuorisotyöntekijät tekemänä yhteydenpitona. Yksilövalmentajat ja et-sivänuorisotyöntekijät auttoivat asiakkaita jatkopolkujen kanssa, sekä tarjosivat muuta tukea pajajakson jälkeen. Myös asiakkailla oli mahdollisuus ottaa yhteyttä tarvittaessa yksilövalmentajaan ja tätä mahdollisuutta he usein käyttivät.

Työpajan työntekijän ja asiakkaan välistä suhdetta kuvaillessa keskeiseksi tulokseksi vas-tauksissa ilmeni suhteen olevan turvallinen ja läheinen. Luottamuksellinen suhde saavu-tettiin työntekijöiden mukaan rehellisyyden, lupauksista kiinni pitämisen sekä yhteisen ajan kautta. Luottamuksellinen suhde ei ole vastaajien mukaan automaatio, vaan vaatii aikaa sekä yhteistä tekemistä.