Työpajojen asiakkaat

Työpajoille tulevat asiakkaat tulivat pajoille erilaisilla statuksilla. Pajalle saapuvat asiak-kaat olivat ryhmänä hyvin heterogeeninen porukka. Asiakasiak-kaat työpajoilla olivat haasta-teltavien mukaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, työharjoittelijo ita alan oppilaitok-sista, kuntoutettavia ihmisiä tai oppisopimusopiskelijoita. Yhdistävänä tekijänä erään työpajan työntekijä mainitsi asiakkaiden elämästä puuttuvan jonkun tekijän, joka kiinnit-täisi heidät arkirytmiin. Asiakkaiden taustalla saattoi olla esimerkiksi masennusta, päih-detaustaa, asunnottomuutta, mielenterveysongelmia, keskittymishäiriöitä, monionge l-maisuutta, ahdistuneisuutta, lastenkoti- tai rikostaustaa. Eräs haastatelluista kertoi, että

heidän pajallaan on myös useita saman perheen jäseniä. Sekä Myrskylä (2011, 17) että Kuula (2000, 89) ovat sitä mieltä, että kotitaustalla on merkittävä rooli yksilön elämässä määrittäen esimerkiksi opiskelu- ja työpaikan valintaa.

”monella on masennusta takana, alkoholitaustaa, huumetaustaa, on isättömiä ja äidittömiä, asunnottomia öö moniongelmaisia ja on unettomuutta, koulu ei oo kiin-nostanna tai se on jääny huonolle monella ja sitten on tietysti hyvinkoulutettujakin korkeakoulututkinnon suorittaneita täällä, tohtoreitakin löytyy kyllä -- että siellä on niiku laidasta laitaan että ne on syrjäytynnä jonkun asian takia niiku lähes pysy-västi työelämästä.”

Takalan (1992) syrjäytymisen mallissa on kuvattu syrjäytymisen eri prosessivaiheet. Ky-seisen mallin vaiheet löytyvät tarkemmin kappaleesta 2.6.1. Tämän tutkimuksen työpa-jojen asiakkaat sopivat työntekijöiden kuvauksien perusteella tähän malliin. Asiakkaat ovat kokeneet vaikeuksia koulussa, joka on voinut johtaa koulun keskeyttämiseen ja sen vuoksi heikkoon työmarkkina-asemaan. Kuitenkaan tämän tutkimuksen työpajojen asakkaista ei työntekijöiden vastausten perusteella voi puhua Takalan (1992) mallin viime i-sen vaiheen mukaisesti, eli yhteiskunnasta eristyneinä.

Haastatteluissa yksi työntekijä kuvasi pajalle saapuvia asiakkaita ”jumiutuneina”. Heillä ei siis ollut työntekijän mukaan motivaatiota hakea töitä tai koulupaikkaa. Muutama työn-tekijä nosti esiin myös tietokoneelle ”jämähtäneet”. Lähes kaikki kertoivat myös taustalla olevan arkirytmin ongelmia, joihin voi liittyä esimerkiksi unettomuutta. Pajalle tuleva asiakas voi esimerkiksi olla öisin aktiivinen virtuaalimaailmassa ja nukkua päivät, mikä hankaloitti normaalin työrytmin ylläpitämistä.

”jotkut niinkun kun ne haluu pelata tiettyjen kavereiden kanssa jotka on jossakin niinkun toisella puolen maapalloo jotka valvoo sit sillon kun me sillon kun meillä nukutaan niin se ei onnistu muuta kun yöllä pelaamalla ja sitten ei pääse aamulla pajalle”

Myös useimmilla asiakkaista taustalla oli koulun keskeytyminen ja ammatin puuttumi-nen. Haastatellut kokivat, että monella asiakkaista oli perinteisen kouluoppimisen kanssa pulmia, koulu oli jäänyt kesken tai se ei kiinnostanut. Koska asiakkaat poikkesivat toisis-taan, oli myös heitä, joilla olivat esimerkiksi yliopisto-opiskelut keskeytyneet elämässä

tapahtuneen äkillisen kriisin vuoksi. Lämsä (2009, 35–37) onkin todennut syrjäytymise n olevan liikehdintää syrjäytymisen sekä elämänhallinnan välillä.

Haastateltavat kuvasivat, että monilla asiakkailla ei ole motivaatiota hakea töitä tai kou-lupaikkaa. Osa asiakkaista oli kertonut työntekijöille sosiaaliturvan olevan niin hyvä, ettei asiakkaan tarvitse tehdä mitään elääkseen. Eräs haastateltavista kuvasi myös asiakkaiden yhteistyöhaluttomuutta mielenkiinnon puutteena. Tällöin asiakkaat ovat tyytyvä is iä omaan elämäntilanteensa eivätkä halua esimerkiksi aloittaa pajajaksoa. Suutarin (2001, 154–155) mukaan ilman palkkatyötä jääneillä ja syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla on olemassa omissa työmarkkinoiden ulkopuolella olevissa verkostoissaan luottamusta, joka on keskeinen selviytymisvara näille nuorille.

”sitten on myös nuoria joilla ei ole minkäänlaista mielenkiintoa eikä halua lähteä tekemään yhteistyötä ja ne on tyytyväisiä siihen olotilaansa vaikka he ovat niiku yhteiskunnan silmissä syrjäytyneitä reppanoita.”

Työntekijät kokivat, että asiakkaista osa on myös niin huonokuntoisia, että työelämää n siirtyminen on melkein mahdotonta. Vaikka pajoilla kuntoutetaan asiakasta mahdolli-suuksien mukaan, osa työntekijöistä koki, että kaikista asiakkaista ei ole pajajaksonkaan jälkeen siirtymään ansiotyöhön. Asiakkaiden kunto vaikutti myös työtehtäviin, joita hä-nelle voi antaa. Jos yksilöllä oli paljon rajoitteita työnteossa, oli mahdollista, että työteh-tävät kävivät puuduttavaksi. Myös motivaatio työntekoa kohtaan laski työtehtävien ol-lessa yksinkertaisia.

Yksi työpajojen työntekijöistä kuvaili asiakaskuntaa heikkotasoiseksi ja pajajakson läh-tötilannetta hyvin alhaiseksi. Työvoima oli työntekijöiden mukaan vajaakuntoista ja asi-akkaat tulivat pajajaksolle ujoina, hiljaisina ja epävarmoina. Usealla asiakkaalla oli taus-talla kiusaamiskokemuksia ja he olivat tottuneita pettymyksiin elämässään ja ihmiss uh-teissaan. Tämän vuoksi luottamuksen rakentaminen työntekijän ja asiakkaan välillä oli työntekijöiden mielestä ensiarvoisen tärkeää. Työntekijät kokivat asiakkailla olevan asi-oistaan kova puhumisen tarve. Varsinkin nuorten kanssa tekemisissä olleet työntekijät kertoivat, kuinka nuorilla on halu ja tarve puhua sekä tulla kuulluksi. Työntekijät kokivat, ettei nuoria kuunnella tarpeeksi muualla kuin pajalla. Asiakkaat halusivat vastaajien mu-kaan kertoa hyvinkin tarkasti taustoistaan ja omista asioistaan. Suhde ohjaajan ja asiak-kaan välillä on asiakkaalle hyvin tärkeä.

”nuoret on..et mä oon yllättynyt et ne on tosi avoimesti niinkun kertovat elämästään ja asioistaan että et siis..mä en tiiä mistä se johtuu. musta tuntuu et nuorilla on hirvee puhumisen tarve omasta elämästään ja niinkun ajatuksistaan et joku pysäh-tyy niitten kans niinkun juttelemaan ihan siitä arkielämästä ja mitä siellä tapahtuu niin se tarve on huutava.”

Pajoille tullessa ei asiakkailla tarvinnut olla työntekijöiden mukaan aiempaa kokemusta alasta. Pajajakso voikin olla mahdollisuus kokeilla jotain aivan uutta. Koska pajoille usein hakeudutaan itse, työntekijät kokivat asiakkaiden motivaation ja asenteen olevan hyviä.

”Ei tarvii olla niinku mitää aikasempaa kokemusta et voidaan ottaa ihan niiku sem-monenkin ihminen jolla ei oo mitään kokemusta muultakaan alalta et voidaan tar-jota niiku tosiaankin hyvin monenlaiselle taustalle taustalla tota niin liikenteessä olevalle ihmiselle töitä tässä.”

”ne jotka tänne tulee niillä on motivaatioo elikkä tulevat kysymään pääsiskö töihin nii se jo kuvaa sitä halua lähteä liikkeelle ja yleensä ne mä aina otan sitten kun pääsee ovelle asti”

Työpajojen asiakkaita kuvaillessa keskeisiksi tutkimustuloksiksi nousi työntekijö ide n vastauksissa asiakkaiden erilaisuus pajalle saapuessa. Kuitenkin lähes kaikilla asiakkaista ilmeni arkirytmin ongelmia, koulun keskeytymistä sekä ammatin puuttumista. Ensiarvo i-sen tärkeäksi työntekijät nostivat luottamuki-sen rakentamii-sen asiakkaan ja työntekijän vä-lille. Työntekijät kokivat asiakkailla olevan tarve puhua omista asioistaan. Vastauksissa ilmeni myös, ettei asiakkailla ole työntekijöiden kokemusten mukaan aiemmin ollut ke-tään, joka olisi kuunnellut heitä.