Tutkimustavan valinta, toteutus ja aineiston keruu

Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen avulla selvitetään yksilöiden käsityksiä tietystä ilmiöstä tai sitä, millaisia merkityksiä tutkittava antaa tutkittavalle ilmiölle (Tuomi & Sarajärvi 2009, 20). Valitsimme laadullisen tutki-musmenetelmän, sillä laadulliselle tutkimukselle on ominaista kerätä aineistoa, joka mah-dollistaa monenlaiset tarkastelut (Alasuutari 2011, 83–84).

Tutkimuksen toteutimme haastattelemalla työpajojen työntekijöitä. Haastattelimme yhtä-toista työntekijää kolmelta eri työpajalta. Haastateltavat toimivat eri työtehtävissä ja ovat koulutukseltaan eritasoisia. Tällä tavalla toimimalla pyrimme saamaan laajemmin tietoa työpajojen käytänteistä.

Haastattelu on Hirsjärven ja Hurmeen (2000, 41) mukaan sosiaalinen vuorovaikutust i-lanne. Se on myös yksi tiedonhankinnan perusmuoto. Haastattelu on hyvä apuväline ke-rätessä tietoa kun halutaan kuulla mielipiteitä, käsityksiä tai uskomuksia sekä kun halu-amme ymmärtää, miksi ihmiset toimivat havaitsemallhalu-amme tavalla tai miten he arvotta-vat tapahtumia. Metodina haastattelu koetaan usein myös miellyttäväksi. (Hirsjärvi &

Hurme 2000, 11.) Haastattelu on menetelmänä joustava, kysymysten paikkoja voi vaih-della ja sen aikana voidaan haastateltavaa pyytää selventämään ja tarkentamaan vastauk-siaan. Haastattelussa ollaan myös suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa tutkittava n kanssa. Tämä mahdollistaa tiedonhankinnan suuntaamisen suoraan tilanteeseen sekä mahdollistaa selvittää vastausten taustalla olevia motiiveja. Haastattelu voi myös esimer-kiksi kyselylomaketta paremmin motivoida vastaajia osallistumaan. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 34–36.)

Eri tehtävissä toimivia työpajojen työntekijöitä haastattelemalla pyrimme saamaan katta-van aineiston sekä tietoa työpajatoiminnasta ja työpajojen mahdollisuuksista syrjäytymi-sen ehkäisemisessä. Tutkimusryhmäämme kuului 11 työpajojen työntekijää kolmelta eri työpajalta. Haastatelluista 6 oli miehiä ja 5 naisia. Haastatteluihin osallistuivat työpaja-päällikkö, yksikönjohtaja, toiminnanjohtaja, neljä työvalmentajaa, yksi yksilövalmentaja,

yksi projektityöntekijä, yksi projektipäällikkö sekä yksi etsivä nuorisotyöntekijä. Taulu-kosta 2 selviävät tarkemmin vastaajien ammatti ja sukupuoli.

TAULUKKO 2. Tutkimukseen osallistuneet työntekijät ammatin ja sukupuolen mukaan.

Ammatti Mies Nainen

Työpajapäällikkö 1

Yksikönjohtaja 1

Toiminnanjohtaja 1

Työvalmentaja 3 1

Yksilövalmentaja 1

Projektityöntekijä 1

Projektipäällikkö 1

Etsivä nuorisotyöntekijä 1

Haastattelumenetelmän suurin etu on joustavuus. Tutkijalla on haastattelun aikana mah-dollisuus toistaa kysymys, oikaista väärinkäsityksiä, keskustella haastateltavan kanssa tai tarvittaessa selventää tai avata kysymystä. Haastattelun aikana kysymykset voidaan myös esittää siinä järjestyksessä, kuin tutkijat katsovat aiheellisiksi (Tuomi & Sarajärvi 2009, 73.) Tässä tutkimuksessa kysymykset sekä niiden sijainti haastattelurungossa erosivat hieman toisistaan riippuen siitä, kuka oli haastattelun kohteena. Esimerkiksi työpajapääl-likön tehtävät työpajalla ovat työvalmentajaan verrattuna hallinnollisempia, jonka vuoksi haastattelukysymyksiä muokattiin yksilöllisesti haastateltavaa varten.

Aineistonkeruuta varten olimme aluksi yhteydessä työpajojen johtajiin ja kysyimme hei-dän kiinnostustaan osallistua tutkimukseemme. He ohjasivat meitä eteenpäin ottamaan yhteyttä työntekijöihin puhelimitse tai sähköpostitse. Osalle kerroimme ennakkoon tutki-muksen teemat, jos he näin halusivat. Haastateltavien ei kuitenkaan tarvinnut varsinaises t i valmistautua tutkimukseen ennakkoon. Tuomen ja Sarajärven (2009) mukaan on eetti-sesti oikein kertoa haastateltavalle ennen haastattelua, mitä aihetta haastattelu koskee.

Tämä myös helpottaa haastateltavien saamista mukaan tutkimukseen. Kun haastattelusta on sovittu etukäteen ja haastattelulupa saatu henkilökohtaisesti, haastateltavat harvoin

enää kieltäytyvät haastattelusta tai kieltävät haastattelujen käytön tutkimusaineisto na . (Tuomi & Sarajärvi 2009, 73–74.)

Tutkimusluvat tähän tutkimukseen kerättiin suullisesti. Haastattelutilanteen alussa var-mistimme tutkittavien anonymiteetin säilymisen sekä mahdollisuuden keskeyttää tutki-mukseen osallistuminen missä vaiheessa tahansa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaasta t-teluina, joiden kesto oli noin yksi tunti per haastattelu. Haastattelut nauhoitettiin. Haas-tatteluissa haastattelija luki kysymyksen ääneen ja haastateltava sai vapauden valita ha-luamansa laajuuden ja tyylin vastausta varten. Lisäkysymyksiä sekä tarkennuksia esitet-tiin jos haastattelijasta tuntui, ettei hän ymmärtänyt vastausta tai haastateltava ei vastannut kysymykseen.

Kuten haastattelumenetelmää yleensäkin käytettäessä, myös tässä tutkimuksessa merkit-tiin sanatarkasti ylös, missä muodossa esitimme kysymykset haastateltaville. Tällöin ai-neiston analysoinnin kohteena on tarkka kuvaus koko haastattelutilanteesta. Käytimme haastattelutilanteissa nauhuria, joka on hyvä väline haastattelutilanteisiin, mutta tallentaa tilanteesta ainoastaan sen, mitä on sanottu ääneen (Alasuutari 2011, 85.) Tässä tutkimuk-sessa nauhuri kuitenkin riitti tallennusvälineeksi, eikä esimerkiksi elokuva- tai videoka-meraa tarvittu. Halusimme keskittyä aineistossa ja sen analysoimisessa nimenomaan ää-neen kerrottuihin vastauksiin.

Käytimme aineiston keräämistä varten teemahaastattelua. Puolistrukturoidussa haastatte-lussa eli teemahaastattehaastatte-lussa haastattelijalla on mahdollisuus vaihdella kysymysten jär-jestystä. Teemahaastattelussa olennaista on se, että yksityiskohtaisten kysymysten sijasta haastattelu etenee ennalta määrättyjen ja keskeisten teemojen kautta. Hirsjärvi ja Hurme (2000) toteavat, että teemahaastattelussa otetaan huomioon keskeisinä ihmisten tulkinnat asioista ja heidän asioille antamat merkityksensä. Teemahaastattelussa on keskeistä myös se, että nämä merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47–

48.)

Teemahaastattelu on tiettyjen etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien haastatte-lukysymysten mukaan etenemistä. On tutkijan makukysymys, esitetäänkö kaikille haas-tateltaville samat kysymykset, pitääkö kysymysten olla samassa järjestyksessä jokaisessa

haastattelussa ja tuleeko sanamuotojen olla haastatteluissa täsmälleen samat. Teemahaas-tattelussa, eli puolistrukturoidussa haastattelussa pyritään löytämään haastattelujen avulla vastauksia tutkimustehtävän tai tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti. Etukäteen valit ut teemat pohjautuvat tutkimuksen viitekehykseen (Tuomi & Sarajärvi 2009, 75.)

Teemahaastattelussa haastateltavat päättävät, mitkä asiat he haluavat tuoda esiin ja mitkä asiat he haluavat jättää kokonaan kertomatta. Haastattelijan kysyessä jotain yllättä vää, haastateltava joutuu miettimään, mihin haastattelija kysymyksellään pyrkii. Hänellä on myös mahdollisuus kysyä, mitä haastattelija kysymyksellään tarkoittaa (Alasuutari 2011, 149–150.) Tätä mahdollisuutta usea tähän tutkimukseen osallistunut käytti hyväkseen.

Tarkennus mahdollistaa sen, että haastateltava vastaa varmasti oikeaan kysymykseen ja tutkija saa tarvittavan tiedon.

Tässä tutkimuksessamme käytimme aineiston keräämistä varten teemahaastattelua, joka koostui viidestä aihepiiristä:

1) Yleistilanne

2) Työntekijän ja asiakkaan suhde 3) Paja-ajan tavoitteet ja menetelmät 4) Kiinnittyminen yhteiskuntaan 5) Jatko ja tulevaisuus

Yleistilanteesta kysyttäessä halusimme saada selville haastateltavien omaa koulutusta us-taa sekä työnkuvaa työpajalla tällä hetkellä. Pyrimme myös saamaan selville, minkäla ine n juuri kyseinen työpaja on työntekijän kuvailemana. Työntekijän ja asiakkaan suhteesta kysyttäessä pyrimme saamaan haastateltavia kuvailemaan työpajan asiakkaita, määritte-lemään käsitettä syrjäytynyt sekä avaamaan työntekijöiden näkemystä asiakkaiden kou-lukokemuksista ja taustoista. Halusimme selvittää työpajan työntekijän ja asiakkaan suh-teen luonnetta. Paja-ajan tavoitteita ja menetelmiä pyrimme selvittämään kysymä llä, millaisilla konkreettisilla keinoilla asiakkaita tuetaan pajajakson aikana sekä kuinka työn-tekijät näkevät työpajan vaikuttavan syrjäytyneisiin. Kiinnittyminen yhteiskuntaan- tee-man avulla halusimme selvittää pajajakson vaikutusta asiakkaan elämään. Jatko ja tule-vaisuus-teeman kautta tarkastelimme työpajojen jatkoa ja kehitysideoita työpajojen työn-tekijöiden näkökulmasta. Tarkemmat haastattelukysymykset ovat liitteenä (Liite 1 ).