6.2 TYÖNILO
6.2.2 TYÖNILOA LISÄÄVIEN JA KULUTTAVIEN TEKIJÖIDEN VERTAILUA
Vertailuissa tuli esiin sekä eroja että yhtäläisyyksiä, tämän vuoksi vertailu tehtiin rin-nakkain. Kategorioina ovat organisaatio, johtaminen, yhteistyö, työ ja yksilö. Muut-kategoriassa ovat ne analysoitavat asiat, jotka eivät asettuneet edellisiin. Katego-rian tai teeman perässä on merkintä (uusi), ellei sitä ollut Mankan mallissa.
Työnilon kuluttajat ja lisääjät laskettiin frekvensseinä ja prosentteina. Yhteensä-sa-rakkeessa laskettiin yhteen kuluttajien ja lisääjien frekvenssit ja prosenttiosuudet. Har-maiden sarakkeiden eli pääotsikoiden yhteenlaskettu prosenttiosuus on 100 %. Vaa-leanvioletit ovat pääkategorioiden teemoja ja valkoiset teemojen alateemoja.
Kaikkia prosenttiyksikköjä ei voi laskea yhteen, mutta lukuja voi vertailla keskenään.
Alla olevassa taulukossa tarkastellaan organisaatio-kategorian muuttujia. Tavoit-teellisuus-teemaan sopivia kokemuksia ei ollut aineistossa.
Taulukko 19. Organisaatio työniloon vaikuttavana tekijänä
Teoreetti-nen kategoria (Manka)
Aineistossa esiintyvä teema
Työnilon kuluttaja Työnilon lisääjä
f Esimerkki aineistosta f Esimerkki aineistosta
Organi-saatio Jatkuva
ke-hittyminen 1 luottamushenkilöiden negatii-vinen suhtautuminen työnte-kijöihin (1)
0
Hengellisyys
(uusi) 0 5 jumalanpalvelusten
toimitta-minen (1), säännöllinen juma-lanpalveluselämä (1), rukoile-vat ihmiset (1), kirkon palvelu tarkoituksenmukaisesti (1), kuo-rolaisten osallistuminen juma-lanpalveluksiin (1)
Jatkuva kehittyminen- teema näyttäytyy työniloa kuluttavana tekijänä. Työntekijä koki, että luottamushenkilöiden negatiivisen suhtautumisen työntekijöihin söi hänen työniloaan. Tutkielman yksittäisen kokemuksen perusteella ei pidä tehdä yleistyksiä esimerkiksi kaikkien luottamushenkilöiden suhtautumisesta työntekijöihin. Se antaa ainoastaan henkilökohtaisen asennetarkistuksen signaalin. Luottamushenkilöstöä toimii jokaisen seurakunnan valtuustossa, neuvostossa ja toimikunnissa.
Hengellisyys nousi aineistosta uutena organisaatioon liittyvänä kategoriana. Oli luonnollista, ettei hengellisyys esiintynyt broileritehtaan työnkuvassa, mutta seura-kuntatyössä esiintyi. Hengelliset kokemukset olivat pelkästään työniloa lisääviä.
Näitä olivat jumalanpalvelusten toimittaminen, säännöllinen jumalanpalvelu-selämä, tarkoituksenmukainen kirkon palvelu, rukoilevat ihmiset kirkossa ja kuorolais-ten osallistuminen jumalanpalveluksiin.
Seuraavassa taulukossa jäsennettiin johtamis-kategoriaa kuvaavia teemoja. Johta-juus-teema muodostettiin osallistavasta ja kannustavasta johtamisesta, kun kumpi-kaan ei sopinut sellaisenaan vastaajien kokemuksiin. Vastausten perusteella huono johtajuus kulutti työniloa. Myös esimies tuli uutena teemana. Työniloa lisäävissä ko-kemuksissa esimies koettiin hyväksi esimieheksi. Lisäksi koettiin, että esimies osasi joh-taa seurakunjoh-taa ja työntekijöitä sekä osoitti luottamusta työntekijälle. Työniloa ku-luttavissa kommenteissa kerrottiin esimiehen laiskuudesta, valittamisesta ja palaute jäi antamatta.
Taulukko 20. Johtaminen työniloon vaikuttavana tekijänä
Teoreetti-nen kategoria (Manka)
Aineis-tossa esiintyvä teema
Työnilon kuluttaja Työnilon lisääjä
f Esimerkki aineistosta f Esimerkki aineistosta
Johtami-nen
Johta-juus (uusi)
1 Huono johtajuus (1) 0
Esimies (uusi)
4 Laiska esimies (1), valittava esi-mies (2), esiesi-mies ei anna pa-lautetta (1)
2 Hyvä esimies (1), esimiehen luottamus (1)
Yhteenvetona vastauksista voidaan päätellä, että esimiesten toivotaan antavan enemmän palautetta, ahkeroituvan työssään sekä muovaavan palautteen anta-mistapaansa. Vastauksista ei tullut esille käytetäänkö johtamisessa hyväksi ryhmän asiantuntemusta tai otetaanko huomioon työntekijöiden ehdotuksia tai toiveita, mitä Manka (1999, 119) perään kuuluttaa.
Työyhteisön vuorovaikutus ja ryhmän toimivuus -kategorioissa tarkasteltiin ensiksi työyhteisön vuorovaikutusta ja sen jälkeen työyhteisön ryhmän toimivuutta. Työnte-kijöiden keskinäisissä ihmissuhteissa vuorovaikutus tuli esille niin ”hyvässä kuin pa-hassa.” Puhumisen-teemassa juoruilu, selän takana puhuminen, valheellisen tiedon levittäminen ja pahan puhuminen ja puhumattomuus esimerkiksi automatkalla söi-vät työniloa. Sen sijaan ystävällinen keskustelu lisäsi työniloa.
Vesa (2009) tarkoittaa selän takana puhumisella, ettei henkilö josta puhutaan ole paikalla. Suora selän takana puhuminen tarkoittaa puheita, joista henkilö ei pahoita mieltään, vaikka kuulisikin keskustelun. Epäsuora puhuminen toisesta tarkoittaa puo-lestaan, ettei puheen kohteelle voi paljastaa suoraan puheen sisältöä. Mikäli ky-seessä on tahallinen ja pidempiaikainen pahansuopainen selän takana puhumi-nen, kyse on kiusaamisesta. (Vesa 2009, 110.)
Työyhteisön ihmissuhteet lisäsivät työniloa kuten N_040 totesi: ”Suhteet työkaverei-den kanssa myös vaikuttavat työiloon.” Työniloa lisäävinä tuotiin esiin erittäin hyvä työntekijäjoukko, työkaverit, hyvät työtoverit, saman henkiset työtoverit ja hyvät suhteet työkavereihin ja työntekijöihin. Lisäksi koettiin, että työkavereiden kanssa oli erittäin mukava tehdä töitä. Niin ikään huumori lisäsi kokemuksen mukaan työniloa.
Taulukko 21. Vuorovaikutustaidot työniloon vaikuttavana tekijänä työyhteisössä
Teoreetti-nen kategoria (Manka):
Aineis-tossa esiintyvä teema
Työnilon kuluttaja Työnilon lisääjä
f Esimerkki aineistosta f Esimerkki aineistosta
Vuoro-vaikutus – työyh- teisötai-dot
Puhumi-nen
7 Puhumattomuus (2), juoruilu (2), selän takana puhumista (2), pahan puhuminen (1)
1 Ystävällinen keskustelu (1)
Työyhtei-sön ih- missuh-teet
19 Riitely (4), jännitteet (1), valta-taistelut (1), hallinnolliset ikä-vyydet (1), kitka hallinnollisissa tehtävissä (1), tunnepitoinen viestintä (1), tunnepitoinen kommunikointi (1), huono käy-tös (6), huonot päivät (1), asiattomat keskustelut (1), vi-hamielisyys (1)
5 Hyvät suhteet työntekijöihin (1), suhteet työkavereiden kanssa (1), hyvät työtoverit (1), työkaverit (1), huumori (1)
Luotta-mus (uusi teema)
3 Luottamuspula (2), kaksinais-moralismi (1)
3 Luottamus (3)
Työniloa syöviä toimintatapoja kuvasivat työyhteisön ihmissuhteisiin liittyen erilaiset työntekijöiden keskinäiset riitelyn muodot. Niitä kuvailtiin ristiriitoina muiden työssä olevien henkilöiden kanssa, myrskyinä vesilasissa ja epäolennaisista asioista kiiste-lynä. Lisäksi mainittiin kovin tunnepitoinen viestintä ja kommunikointi sekä valtatais-telut ja jännitteet työntekijöiden kesken. Hallinnollisista ikävyyksistä kerrottiin esimerk-kinä riitelyt kouluasioista virkamiesten kanssa. Työniloa ei näyttänyt korjaavan kans-saihmisten huonot päivät ja huono käytös, päinvastoin. Huono käytös sisälsi ilkeydet,
selkään puukottamisen, vihamielisyyden ja asiattomat keskustelut sekä huonon käy-töksen, joka oli kirkon arvojen kanssa täysin ristiriidassa, mutta jolla yritettiin ajaa kir-kon asiaa.
Luottamus-teema oli uusi. Se tuli esiin työnilon kuluttajana ja lisääjänä. Luottamus työnilon lisääjänä ilmeni esimiehen luottamuksena sekä luottamuksena henkilöön ja hänen ammattitaitoonsa. Luottamuspulaa kommentoitiin epäluottamuksella ja sillä, etteivät sanat ja teot ole keskenään linjassa. Työniloa söi myös kaksinaismoralismi.
Tästä olikin luontevaa siirtyä seuraavaksi käsittelemään ryhmän toimivuutta.
Ryhmän toimivuus eli pelisäännöt jaettiin työpaikan henkeen ja työnsuunnittelun te-hokkuuteen. Työympäristön kehittämiseen liittyen ei ollut vastauksia.
Taulukko 22. Työyhteisön ryhmän toimivuus työniloon vaikuttavana tekijänä
Teoreetti-nen kategoria (Manka)
Aineis-tossa esiintyvä teema
Työnilon kuluttaja Työnilon lisääjä
f Esimerkki aineistosta f Esimerkki aineistosta Ryhmän
toimivuus - peli-säännöt
Työpai-kan henki
5 Huono työilmapiiri (2), tulehtu-nut ilmapiiri (1), vähemmän in-nostunut ilmapiiri (1), välinpitä-mättömyys (1)
11 Toimiva työyhteisö (1), avoin [työyhteisö] (1), keskusteleva työyhteisö (1), mukava työyh-teisö (1), positiivinen ilmapiiri (1), hyvä yhteishenki (2), hyvä ilmapiiri (1), innostunut ilmapiiri (1), vapautunut tunnelma (1), hyvä yhteistyö (1)
Työn suunnit-telun tehok-kuus
7 Jatkuvat muutokset (1), asioi-den seisominen (1) ison seura-kunnan hidas asioiden hoito (1), ison seurakunnan joskus olematon asioiden hoito (1), vääränlainen priorisointi (3)
0
Työpaikan henki-teemassa työyhteisö tuotiin työnilon lisääjänä esiin avoimena, kes-kustelevana, hyvänä ja toimivana sekä mukavana. Ilmapiiriä kuvailtiin positiiviseksi, hyväksi ja innostuneeksi. Lisäksi mainittiin vapautunut tunnelma. Yhteishenkeä ku-vailtiin sekä hyväksi että loistavaksi. Työniloa kulutti työyhteisön erittäin tulehtunut ilmapiiri ja työyhteisön välinpitämättömyys sekä huono työilmapiiri ja vähemmän in-nostunut ilmapiiri.
Työn suunnittelun tehokkuus tuli esiin pelkästään työnilon kuluttajana. Työniloa ku-lutti ”jatkuva säätö”, millä vastaaja todennäköisesti tarkoittaa jatkuvia muutoksia.
Lisäksi rasitti ison seurakunnan hidas, joskus olematon asioiden hoito. Työniloa söi
myös asioiden seisominen ja vääränlainen priorisointi joko itse tai työpaikan taholta tehtynä. Tästä esimerkkinä mainittiin onneton ajankäyttö.
Työ-kategoriassa kuvaavat muuttujat jaettiin vaikuttamismahdollisuuksiin, kannus-tearvoon ja ulkoisiin palkkioihin Mankan väitöskirjan pohjalta, jotta asioita voitiin tar-kastella yksilöidymmin. Työnsisällössä asiakkaat olivat uutena teemana. Broileriteh-taalla työntekijät eivät olleet suorassa yhteydessä asiakkaisiin, kun taas seurakunta-työssä työskentely liittyy aina asiakkaisiin suoraan tai epäsuoraan. Epäsuoraan esi-merkiksi silloin, kun valmistellaan jotakin asiaa asiakkaita varten.
Taulukko 23. Vaikuttamismahdollisuus työssä työnilon kuluttajana ja lisääjänä
Teoreetti-nen kategoria (Manka)
Aineis-tossa esiintyvä teema
Työnilon kuluttaja Työnilon lisääjä
f Esimerkki aineistosta f Esimerkki aineistosta Työ
Vaikutta- mismah-dollisuus
3 Työkuvan epäselvyydet (3):
epäselvä työnkuva (1), epä-selvä vastuunjako (1), työhön liittyvistä asioista päätetään muualla (1)
3 Vaikutusmahdollisuus (1), valta toimia (1), oma työ tuottaa iloa muille (1), oma työ tuottaa positiivisuutta ihmisissä (1)
Työsken-telytapa (uusi)
18 Viikonloppuvapaiden puute (1), liian pitkiä työpäiviä (1), lii-allinen työmäärä (4): liian pal-jon töitä (1), liiallinen työmäärä (2), työkuorma (1),
liian vastuulliset tehtävät (1), kiire (3), liika kiire (2), joskus kiire (1), aikaa vähän tehdä työ sillä tavalla kuin haluaisi (1), kasaantuvat tekemättä työt (1), tekemättömät työt (1), yk-sin työskentely (1), työyhteisön puute (1)
3 Sopiva työmäärä (1), yhdessä tekeminen (1), asiallinen työn-teko (1)
Asiak-kaat (uusi)
4 Hankalat asiakkaat (1), Ihmis-ten takertuminen ulkokohtaisiin asioihin (1), oppilaiden riehu-minen (1), kuorolaisten sitoutu-mattomuus harjoituksiin (1)
16 Suorat kontaktit seurakuntalai-siin (1), kommunikaatio uuden ihmisen kanssa (1), innostus kommunikaatiosta uuden ihmi-sen kanssa (1), joku itseä inspi-roiva ihminen(1), asiakkaiden aito kohtaaminen (1), monet ihmisten kohtaamiset (1), yh-teistyö seurakuntalaisten kanssa (1), ihmisten myöntei-nen asenne elämään (1), ih-misten hyvinvointi kuorossa (1), ihmisten virkistyminen kuoro-harjoituksista (1), vapaaehtois-ten apu (1), kuorolaisvapaaehtois-ten sitou-tuminen harjoituksiin (1), hyvät asiakastapaamiset (1), asiak-kaat (1), ihmiset (1), seurakun-talaiset (1)
Vaikuttamismahdollisuus-teema tuli esiin, että vaikuttamismahdollisuus ja valta toi-mia lisäsivät työniloa. Välilliset työn vaikutukset näkyivät silloin, kun työn tulokset tuot-tivat iloa tai positiivisuutta toisille. Vaikuttamismahdollisuuden puute esiintyi työniloa kuluttavana silloin, kun työnkuva oli epämääräinen, vastuunjako epäselvä ja henki-lön työhön liittyvistä asioista päätetään jossain muualla.
Työskentelytapa-teema oli uusi. Työniloa lisäsivät sopiva työmäärä, yhdessä tekemi-nen ja asiallitekemi-nen työntekemitekemi-nen. Liiallitekemi-nen työmäärä ja tekemättömät työt kuluttivat työnilon kokemusta. Näin kävi myös silloin, kun työtehtävät olivat liian vastuulliset, työpäivät liian pitkiä ja viikonloppuvapaat uupuivat. M_029 kuvaili: ”Viikonloppuva-paiden puuttuminen - rasittaa melko paljon.”
Kiirettä kuvailtiin sanoilla kiire, liika kiire ja joskus kiire. Kiirettä tarkoitettiin myös kom-mentilla: ”Kolme arkipäivää ei riitä siihen, mitä kaikkea pitäisi tehdä ja aikaa on vä-hän tehdä työ sillä tavalla kuin haluaisi.” Sanonnalla ”kasaantuvat tekemättä työt”
tarkoitettiin oletettavasti, että työniloa kuluttavat kasaantuvat tekemättömät työt.
Lisäksi yksin pakertaminen eli yksin työskentely ja työyhteisön puute veivät työniloa.
Asiakkaisiin liittyi neljä kertaa enemmän työniloa lisääviä kuin työniloa kuluttavia kokemuksia. Asiakkaiden ja toisten ihmisten auttaminen ja palvelu tulivat esiin työn-iloa lisäävinä kokemuksina. N_041 totesikin: ”Kun voi tehdä sellaista mikä oikeasti auttaa kenttätyössä/perustyössä ihmisiä.” Kirkkoherrat, papit ja diakoniatyöntekijä puhuivat ihmisen auttamisesta. Papit ja kirkkoherrat puhuivat myös palvelemisesta.
Esimerkiksi ”Kokee palvelevansa ihmisiä ja kirkkoa tarkoituksenmukaisella tavalla.”
Asiakkaita tai asiakastilanteita kuvailevia esimerkkejä olivat seurakuntalaiset, muut ihmiset, hyvät suorat asiakaskontaktit tai tapaamiset, monet ihmisten kohtaamiset ja asiakkaiden kohtaaminen aidosti. Työntekijät kokivat työniloansa lisääväksi työn tekeminen erilaisten ja kaikenikäisten ihmisten kanssa, vapaaehtoisten antaman avun ja yhteistyön seurakuntalaisten kanssa. Myös kuorolaisten osallistumisen harjoi-tuksiin, heidän hyvinvointinsa kuoroissa ja harjoituksista virkistäytyneinä koteihinsa lähtemisen. Jos haastateltava ja kuvattava oli itseä inspiroiva ihminen. Työniloa lisäsi kommunikaatio uuden ihmisen kanssa ja innostus tästä. Hankalat asiakkaat, ihmis-ten takertuminen ulkokohtaisiin asioihin oppilaiden riehuminen koettiin työnilon ku-luttajina sekä jos laulajat eivät osallistuneet harjoituksiin.
Huomio kiinnitettiin vielä ehdollistavaan vastaustapaan: ”jos onnistuu”, ”jos pystyy”,
”kun voi tehdä”, ”kun huomaa” ja ”kun olen jotenkin voinut.” Vastaustavasta voitiin tulkita, etteivät työntekijät pitäneet auttamis- ja palvelemistyön onnistumista itses-tään selvyytenä.
Taulukko 24. Työn kannustearvo ja ulkoiset palkkiot työnilon kuluttajana ja lisääjänä
Teoreetti-nen kategoria (Manka):
Aineis-tossa esiintyvä teema
Työnilon kuluttaja Työnilon lisääjä
f Esimerkki aineistosta f Esimerkki aineistosta Työn
kannus-tearvo eli ulkoiset palkkiot
Työn mo- nipuoli-suus
1 Rutiinityöt (1) 1 Kaikki mitä kuuluu työhön (1)
Haasteet 5 Toisten jälkien korjaaminen (1), sopimuksista ei pidetä kiinni (1), työrauhan puuttuminen (1), työn hankaloittaminen (1), vastuun väistely (1)
2 Haasteiden voittaminen (1), haasteet (1)
Palaute 12 Epäasiallinen palaute (2), ne-gatiivinen palaute (3), väärän-lainen palaute (1), sanomatta jäänyt kiitos (1), ei saa pa-lautetta (1), valittaminen (2), jäkättäminen (1)
Sisäinen palaute: epäonnistu-miset työtehtävissä (1)
22 Huomioiminen (1), palkitsemi-nen (1), positiivipalkitsemi-nen palaute (4), rohkaiseva palaute (1), myönteinen palaute (1), kan-nustava palaute (1), kiitos (2) Sisäinen palaute: onnistumiset (4), onnistuminen (7)
Arvostus
(uusi) 2 Vähättely (1), työntekijän
vä-hättely (1) 1 Arvostuksen saaminen (1)
Edistymi-nen
0 4 Aikaansaannokset (1), työn
jäl-jen näkeminen (2), sujuminen (1)
Ulkoiset palkkiot
0 1 Loma (1)
Työn kannustearvo -kategoriassa eli työnsisällön tarkastelussa olivat työnsisällön mo-nipuolisuus, työn itsenäisyys, haasteet ja palaute. Palaute käsitti sisäisen palautteen eli onnistumisen ja edistymisen (Manka 1999, 119; Ruohotie 1985, 273; Waltari 2005, 25). Se tulee esiin myös tässä tutkielmassa. Arvostus ja asiakkaat olivat uusia tee-moja.
Työn monipuolisuus lisäsi työniloa. M_031kuvaili: ”Kaikki mitä kuuluu työhön.” Toinen henkilö toi esiin työniloa kuluttavina rutiinityöt. Itsenäisyys-teemaan liittyen ei ollut kokemuksia.
Haasteet lisäsivät työniloa silloin, kun työ oli haastavaa ja haasteita voitettiin. Työn-iloa söivät toisten jälkien korjaaminen, työrauhan puuttuminen, vastuun väistely, työn hankaloittaminen ja kun sovituista asioista ei pidetty kiinni.
Palautteeseen liittyen oli työniloa lisääviä kokemuksia tuotu esille lähes puolta enemmän kuin kuluttavia esimerkkejä. Alla olevan taulukon palaute ja edistyminen liittyivät työn kannustearvoihin. Palaute liittyi työnilon lisääjiin ja kuluttajiin.
Työniloa lisäävä palaute näkyi huomioimisena, palkitsemisena ja työstä saatuna kii-toksena. Jokainen positiivinen palaute toi hyvän ”fiiliksen.” Työniloa lisäävä palaute oli luonteeltaan kannustavaa, rohkaisevaa, myönteistä ja positiivista. Työniloa sam-mutti, ettei tehdystä työstä saanut palautetta ja kiitos jäi saamatta. Työniloa söivät jatkuva valittaminen, valitukset ja joutava jäkättäminen. Samoin epäasiallinen pa-laute, josta esimerkkinä työtiimin ulkopuolelta tullut asiaton kommentointi sosiaali-sessa mediassa. Lisäksi mainittiin turha negatiivisen palaute ja sellainen negatiivinen palaute, joka tuli asiasta, johon itse oli tyytyväinen tai johon ei itse voinut vaikuttaa.
M_07 kiteytti:
”Vääränlainen palautteen antaminen [kuluttaa työniloa] - palautetta saa ja pitää antaa, mutta tapa, jolla se tehdään, tulisi aina miettiä.”
Sisäinen palaute kulutti työniloa silloin, kun tuli epäonnistumisia työtehtävissä. Työn-iloa lisäsivät puolestaan onnistumiset, josta esimerkkeinä aikataulujen onnistuminen, onnistumiset työtehtävissä ja onnistumisen tunteet. Onnistumisen kokemuksista esi-merkkeinä olivat onnistunut musiikillinen tai taiteellinen ilmaisu, jumalanpalvelus sujui hyvin ja kuoro onnistui laulamaan hyvin.
Arvostus tuli esiin työnilon kuluttajana silloin, kun yksilöä väheksyttiin tai vähäteltiin ja lisääjänä silloin, kun henkilö sai arvostusta. Edistyminen tuli esiin työniloa lisäävänä tekijänä, josta kokemuksina olivat työn sujuvuus, aikaansaannokset ja työnjäljen nä-keminen.
Ulkoiset palkkiot –kategorian alla mainittiin ”loma :)”, noin hymymerkillä varustet-tuna työniloa lisäävänä asiana.
Yhteenvetona työn kannustearvoihin liittyen tuli esiin, että työniloa kuluttavat koke-mukset kumpusivat vähemmän iloisten ryhmässä työstä ja sen ulkopuolelta. Iloisten ryhmässä työnilon syöjät tulivat enemmän yksilön sisältä päin. Toiveiksi käännettynä työntekijät kaipaavat selkeyttä työkuvioihin, työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä työrauhaa. Työntekijät kaipasivat kiitosta ja rohkaisevaa, myönteistä ja kannustava palautetta. Lisäksi omien jälkien raivaamista, sopimuksista kiinni pitämistä ja asioiden
hoitoon ripeyttä. Työntekijät kaipaavat työyhteisöönsä välittämistä ja huomion pi-tämistä olennaisessa.
Yksilö-kategoriassa yksilöä tarkastellaan sitoutumisen ja ammatillinen kompetenssin näkökulmista. Työnilon-mallista puolestaan tulevat terveyden ja fyysisen kunnon nä-kökulmat. Sitoutumisen näkökulmasta tarkasteltaessa työniloa kulutti riittämättö-myys ja liika huolehtiminen omista asiakkaista ja työtehtävistä. Nämä kokemukset voidaan tulkita myös positiivisesta näkökulmasta, jolloin työniloa kuluttavien koke-musten rinnalle nousivat havainnot ensinnäkin työntekijän kyvystä huolehtia asiak-kaista ja työtehtävistä. Myös työntekijän kokema riittämättömyys kertoi halusta si-toutua työhön. Työniloa lisääviä kokemuksia olivat asioiden hoitaminen alusta lop-puun ja että saa tehdä työnsä hyvin. Asenne-teema oli uusi. Oma asenne työhön toimi työnilon lisääjänä ja kuluttavana kokemuksena oli toisten asennoituminen työntekijän työhön. Yhtään kokemusta ei liittynyt yrityksen arvostukseen. Kasvumoti-vaatio-teemaan kuuluu halukkuus oman työn kehittämiseen, mutta tähän liittyen aineistossa ei ollut kommentteja.
Taulukko 25. Yksilö työniloon vaikuttavana tekijänä
Teoreetti-nen kategoria (Manka)
Aineis-tossa esiintyvä teema
Työnilon kuluttaja Työnilon lisääjä
f Esimerkki aineistosta f Esimerkki aineistosta
Sitoutu-minen työhön
Sitoutu-minen
3 Riittämättömyys (1), liika huo-lehtiminen (2)
2 Saa tehdä työnsä hyvin (1), asioiden hoitaminen kokonais-valtaisesti (1)
Asenne (uusi)
1 Muiden asenne henkilön työ-hön (1)
1 Oma asenne työhönsä (1)
Ammatil-linen kompe-tenssi
Ammat-titaito 1 Koulutus ei antanut riittäviä
välineitä työhön (1) 10 Tunne ammattitaidosta (1), auttaa kenttätyössä (1), aut-taa ihmisiä (3), palvelee ih-mistä (1), laulaminen (1), kuo-rolaulu (1), jos jumalanpalvelus sujuu hyvin (1), kirjoittaminen (1), kuvaaminen (1)
Terveys ja fyysi-nen kunto
Fyysinen kunto
3 Fyysinen väsymys (1), jos voi-mavarat eivät riitä kohtaami-seen (1), hyvinvointi (1)
5 Henkilön oma hyvinvointi (2), on ehtinyt lepäämään (1), on ehtinyt huolehtia jaksamisesta (1),
Psyykki-nen kunto
1 Paineet (1) 1 hyvän olon tunne (1)
Ammattitaito-teemassa työniloa lisäsi tunne siitä, että oli jonkin verran ammattitai-toa. Työntekijä koki voivansa tehdä sellaista, mikä oikeasti auttoi kenttätyössä ja
pe-rustyössä ihmisiä sekä huomasi voineensa auttaa toista ihmistä. Lisäksi mainittiin ih-misten palveleminen tarkoituksen mukaisella tavalla, laulaminen ja kuorolaulu sekä jumalanpalvelus sujuivat hyvin. Myös juttujen kirjoittaminen ja kuvaaminen koettiin usein ilahduttavaksi. Työnilon kuluttajana ammattitaito-teemassa esiintyi tuntemus, ettei koulutus antanut riittäviä välineitä siihen, mitä pitäisi osata kanttorin työssä.
Terveys ja fyysinen kunto -kategoriassa fyysisen kunnon vaikutus työniloa paranta-vana tuntui omassa hyvinvoinnissa. Se tarkoitti esimerkiksi, että oli ehtinyt itsekin le-päämään ja huolehtimaan jaksamisestaan. Työniloa kulutti oma fyysinen väsymys tai jos omat voimavarat eivät riittäneet kohtaamiseen. Psyykkisen kunnon puolella työniloa kuluttivat paineet ja lisäsivät hyvän olon tunne.
Jäljelle jäi kaksi kommenttia, joiden paikka analyysissä ei ollut selkeästi määriteltä-vissä. Ensimmäinen oli ”Ei mitään” -vastauksena kysymykseen, mikä kuluttaa työn-iloanne. Henkilö koki työniloa melko paljon, joten tästä näkökulmasta tarkasteltuna vastaus oli uskottava. Toinen erittäin paljon työniloa kokenut vastasi samaan kysy-mykseen: ”En tiedä.” Vastauksesta tuli mielikuva, ettei hänellä ollut akuutisti mitään työnilon kuluttajaa harminansa. Jos olisi ollut, hän olisi sen todennäköisesti huoman-nut. Koska nämä vastaukset kävisivät kaikkien kategorioiden ja kaikkien teemojen alle, ne sijoitettiin muut- ryhmään. Työniloon vaikuttavat tekijät -tutkimustehtävään esitetään vastaukset kohdassa 7.1 näiden tietojen pohjalta.
Teoreettinen kategoria Aineistossa Aineiston sisältö
Organisaatio Hengellisyys (uusi) Hengellisyyttä koetaan sekä yksilön että yhteisön tasolla. Yhteisöllä tarkoitetaan seurakuntalaisia sekä muita saman hen-kisiä ihmisiä
Työ Työskentelytapa (uusi) Työmäärä, työn ja vapaa-ajan tasa-paino, yksin ja yhdessä työskentely