Olen kuullut monenlaisia tutkielman tekotarinoita. Siksi olen ollut iloisesti yllättynyt, että tutkielman teon myötä kiinnostus työniloa ja palautetta kohtaan on vain lisään-tynyt. Moni on sanonut, että olen mitä ilmeisemmin onnistunut valitsemaan hyvän tutkielman aiheen. Siitä olen täysin samaa mieltä.
Ryhtyessäni tekemään tutkielmaa minulla ei ollut aavistustakaan, löytyykö aineistos-tani yhteyksiä työnilon ja palautteen välillä. Siksi iloitsin jokaisessa pienestäkin yhtey-destä, vaikkei kaikilla ollutkaan tilastollista merkitystä. Mitä lähemmäs loppua gra-dun työstäminen on tullut, sen kiinnostavampana työnilon ja palautteen yhteydet ovat alkaneet näyttäytyä. Näitä yhteyksiä kannattaisi tutkia lisää, koska siitä voisi syntyä arjen työkaluja työyhteisöön tai hyviä perusteluja tiettyjen työkalujen käyttä-miseen. Tutkielman tutkimustavat toivat selkeitä tuloksia, joita voisi täydentää syvä-haastatteluin.
Olisi kiinnostavaa tutkia, miten työnilo lähtee palautumaan henkilöiden itsensä ko-kemana ratkaisukeskeisen psykoterapian keinoin. Miten ilo tai sen puuttuminen nä-kyvät keskustelussa prosessin aikana? Tutkimusmateriaalia saataisiin asiakkaiden lu-valla videoiduista keskusteluista. Kyselylomake alussa, keskivaiheilla ja terapian lo-pussa selkeyttäisi tuloksia. Aineiston analyysi tapahtuisi teorian ja aineiston ohjaa-mana.
Yliopisto-opiskelijoiden oppimisen ilo ja tehtäviin keskittyvä strategia edistävät Sal-mela-Aron, Tolvasen ja Nurmen (2009, 164) tutkimuksessa menestymistä ja sitoutu-mista työuran alussa ja ehkäisevän burnoutin todennäköisyyttä vielä 10 – 17 vuotta myöhemmin. Entä suojaako työnilo burnoutilta työelämässä? Suojaako elämänilo selviytymään elämän kolhuista? Miltä elämänilo suojaa? Miltä elämänilo ei suojaa?
LÄHTEET
Adams, M.G., Schiller, M. & Cooperrider, D.L. 2004. A with our questions we make the world. Constructive Discourse and Human Organization Advances in Ap-preciative Inquiry. Volume 1, 105–124
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino
Anttila, P. 2014. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. <https://meto- dix.wordpress.com/2014/05/17/anttila-pirkko-tutkimisen-taito-ja-tiedon-han-kinta/#8.2.2.5%20Laadullisen%20aineiston%20analyysi > (Luettu 24.02.2015) Ashford, S.J. 1993. The feedback environment: An exploratory study of cue use.
Jour-nal of OrganizatioJour-nal Behavior 14: 3, 202-224 Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: WSOY
Atjonen, P. 2015. Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Tampere: Tampereen yliopisto Berlin, S. 2008. Innostava, lannistava, helpottava palaute - Alaisten kokemuksia ja
näkemyksiä esimiehen ja alaisen välisestä palautevuorovaikutuksesta. Vaasa:
Vaasan yliopisto
Creswell, J W. 2014. Research design. International student edition. Qualitative, Quantitative and Mixed Methods Approaches. 4. painos. London, SAGE Publica-tions
Collin, K. 2005. Experience and Shared Practice Design Engineers´Learning at Work.
[verkkolähde] <https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han-dle/123456789/13310/9513921883.pdf?sequence=1> (Luettu 06.05.2015)
Danner, D. D., Snowdon D. A. & Friesen, W. V. 2001. Positive emotions in early life and longevity: Findings from the nun study. Journal of Personality and Social Psychology. 80, 804-813
Fisher, D. & Frey, N. 2009. Feed Up, Back, Forward. Educational Leadership, Nov 2009, Vol 67, Issue 3, 21 – 25
Fredrickson, B. L. 2003. The Value of Positive Emotions. The emerging science of po-sitive psychology is coming to understand why it's good to feel good. American Scientist. July 1, 2003, 330 – 335
Fredrickson, B. L. & Joiner, T. 2002. Positive emotions trigger upward spirals toward Emotional well-being. University of Michigan and Florida State University. Ameri-can Psychological Society. Vol. 13, NO: 2, 172 – 175
Furman, B. 2002. Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään, Helsinki: Tammi
Hakanen, J. 2004. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen tutkimusraportti 27. Helsinki: Työterveyslaitos
Hakanen, J. 2009b. Test of working model teoksessa Validation and test of central concepts in positive work and organizational psychology. The second report from the Nordic project Positive factors at work. Christensen, M. (toim.) TemaNord 2009: 564. Pohjoismaiden ministerineuvosto. Kööpenhamina: Kailow Express ApS Handolin, V-V. 2013. Aineeton palkitseminen työntekijöiden kokemana. Acta wa-saensia 285. Liiketaloustiede 115. Johtaminen ja organisaatiot. Vaasa: Vaasan yliopisto
Haslam, S. A. & Reicher, S. D. & Platow, M. J. 2012. Uusi johtamisen psykologia. Suo-mentanut Marja Ahokas. Helsinki: Gaudeamos
Flom, R. Janis, R. B, Garcia D. J, Kirwan, C. B. 2014. The effects of exposure to dyna-mic expressions of affect on 5-month-olds’ memory. Infant Behavior and Deve-lopment. Volume 37, Issue 4, Pages A1-A2, 457-800. November. Pages 752-759 Jaakkola, T. & Liukkonen, J. 2002. Pätevyyden tukeminen teoksessa Rahasta vai
rak-kaudesta työhön? Mikä meitä motivoi? Liukkonen jaakkola, Suvanto (toim.), Jy-väskylä: Likes-työelämäpalvelut. 161-169
Joensuun ortodoksinen seurakunta. < http://www.joensuunortodoksit.fi/> (Luettu 19.5.2015)
Jyväskylän yliopisto. 2013. Osallistujat. Yksilö. Vuorovaikutustaidot. [verkkolähde]
<http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/osallistujat/yksilo/vuorovai-kutustaidot.html> (Luettu 08.11.2013)
Kivipelto, M. 2008. Osallistava ja valaistava arviointi. Johdatus periaatteisiin ja käy-täntöihin. Stakesin työpapereita 17. https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/75668/T17-2008-VERKKO.pdf?sequence=1 (Luettu 20.08.2015)
Kirves, K. 2013. Määrälliseen aineistoon perustuvien tutkielmien menetelmäopas, Tampereen yliopisto, YKY, psykologia. < http://www.uta.fi/yky/psy/kaytannot/in-dex/Menetelmaopas%202013-1.pdf> (Luettu 4.5.2016)
Kopperud, K. & Straume, L. 2009. Flow – a positive experience. Norwegian University of Science and Technology teoksessa Validation and test of central concepts in positive work and organizational psychology. The second report from the Nordic project Positive factors at work. Marit Christensen (toim.) TemaNord 2009:564.
Pohjoismaiden ministerineuvosto. Kööpenhamina: Kailow Express ApS
Kluger, A.N. & DeNisi A. 1996. The Effects of Feedback Interventions on Performance:
A Historical Review, a Meta-Analysis, and a Preliminary Feedback Intervention Theory. The Hebrew University of Jerusalem & Rutgers University. Psychological Bulletin. Vol. 119, No. 2, 254-284
Kotimaisten kielten keskus. Kielitoimiston sanakirja. <kielitoimistonsanakirja.fi/> (Lu-ettu 21.02.2014 ja 20.05.2015)
KvaliMOTV – Menetelmätietovaranto. Validiteetti [Verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteis-kuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/me-netelmaopetus/kvali/L3_3_1.html> (Viitattu 13.6.2016)
KvaliMOTV – Menetelmätietovaranto. Reliabiliteetti [Verkkojulkaisu]. Tampere: Yh-teiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].
<http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L3_3_2.html> (Viitattu 13.6.2016) Larson, J. R. Jr. 1989. The Dynamic Interplay Between Employees' Feedback-Seeking
Strategies and Supervisors' Delivery of Performance Feedback. The University of Illinois at Chicago. Academy oi ManagemenI Review. 1989, Vol. 14, No. 3, 408-418
Lindström, K. (toim.) 1994. Terve työyhteisö – kehittämisen malleja ja menetelmiä.
Työterveyslaitos. Julkaistu Työsuojelulaitoksen tuella
Lyly-Yrjänäinen, M. 2014. Työolobarometri. Syksy 2013. Ennakkotietoja. Työelämä- ja markkinaosasto/Työelämän sääntely -ryhmä Julkaisuaika 7.2.2014. Työ- ja elinkei-noministeriö. <http://www.tem.fi/files/38687/TEMrap_5_2014_07022014.pdf> (Lu-ettu 15.5.2015)
Manka, M-L. 1999. Toptiimi: kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteislö sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Tampere: Tampereen yliopisto
Manka, M-L. 2006. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Helsinki: Talentum Media Oy
Manka, M-L., Hakala, L., Nuutinen, S., & Harju, R. 2010. Työn iloa ja imua – työhyvin-voinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahasto Kun-toutussäätiö
Marjala, P. 2009. Työhyvinvoinnin kokemukset kertomuksellisina prosesseina - narra-tiivinen arviointitutkimus. Acta Universitatis Ouluensis C 315. Oulu: Oulu university press
Mattila, A. S. 2011. Näkökulman vaihtamisen taito. Helsinki: Werner Söderström Osa-keyhtiö. 2. painos
Metsämuuronen, J. 2001. Metodologian perusteet ihmistieteissä. Metodologia-sarja1. Toinen painos. Helsinki: International Melhelp Ky
Metsämuuronen, J. 2002. Tilastollisen kuvauksen perusteet. Metodologia-sarja 2. 2 uudistettu painos. Helsinki: International Methelp Ky
Nolen-Hoeksema, S., Fredrickson, B.L., Loftus, G.R. & Lutz, C. 2014, Positive Psycho-logy teoksessa Atkinson & Hilgards Itroduktion to PsychoPsycho-logy, 16th Edition. Ca-nada: Nelson Education Ltd. 401-403
Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K., Manka, M-L. & Bordi, L. 2013. Vuorovaikutteinen joh-tajuus työssä jatkamisen keinona. Toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kol-messa organisaatiossa. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Tampere: Tampereen yliopisto
Nummenmaa, L., Glerean, E., Hari, R. & Hietanen, J.K. 2014. Bodily maps of emoti-ons. PNAS. Januaru 14, 2014. Vol. 111. Nro 2, 646 – 651.
<http://www.pnas.org/content/111/2/646.full.pdf?sid=b1b7b6c4-0fd2-4c89-b2e7-a6936c16c5bf> (luettu 05.11.2015)
Ortodoksinen kirkko [verkkolähde] <ortodoksi.net/index.php/Ortodoksinen_kirkko>
(Luettu 15.3.2016)
Ortodoksinen Opiskelijaliiton, OOL. < ool.fi/> (Luettu 05.11.2014)
Piirainen, I. 1996. Henkilöstöpalaute oppilaitoksen sisäisen kehittämisen apuna. Tam-pereen yliopisto. Acta universitasis Tamperensis Ser A vol. 488. Vammala: Tampe-reen yliopisto
Rajavaara, M. 2006a. Vaikuttavuuden tietokulttuurit. Hallinnon tutkimuksia 14 (3), 91 – 91
Ravaja, N. & Salminen, M. & Saarinen, M. & Manka, M-L. & Bordi, L. & Manka, M. &
Heikkilä-Tammi, K. 2014. LeadEmo Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaami-sen kehittämiseksi. Aalto-yliopisto & Tampereen yliopisto. <
http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/julkaisut/LeadEmo-loppura-portti_web.pdf> (Luettu 11.06.2015)
Reunamo. J. 2015. Kruskal-Wallisin testi <http://www.helsinki.fi/~reunamo/ope-tus/spssohje.htm#kruskal_wallis> (Luettu 13.4.2016)
Rozin, P & Royzman, E. B. 2001. Negativity Bias, Negativity Dominance, and Conta-gion. Department of Psychology and Solomon Asch Center for Study of Ethnopo-litical Conflict University of Pennsylvania. Personality and Social Psychology Re-view. Vol. 5, No. 4, 296–320
Ruohotie, P. 1985. Kannustava työyhteisö: tutkimustulosten avaama näkökulma esi-miesten johtamistaidon kehittämiseen. Hämeenlinna: Tampereen yliopisto.
Ruohotie, P. 1993. Ammatillinen kasvu työelämässä. Ammattikasvatussarja 8. Tam-pere: Tampereen yliopisto Jäljennepalvelu
Raamattu. 1998. Suomen evankelis-lutrerilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. 5. painos. Mikkeli: Länsi-Savo Oy
Ruohotie, P. 1995. Kannustava työyhteisö: tutkimustulosten avaama näkökulma esi-miesten johtamistaidon kehittämiseen. Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajakoulutuslaitos. Julkaisu n:o 12. Hämeenlinna: Tampereen yliopiston Jäl-jennepalvelu
Ruohotie, P. & Honka, J. 2002. Palkitseva ja kannustava johtaminen. Helsinki: Edita Prima Oy
Salmela-Aro, K., Tolvanen, A., Nurmi, J-E. 2009. Achievement strategies during uni-versity studies predict early career burnout and engagement. Journal of Vocati-onal Behavior, 75, 162-172
Salmela, J. & Hiekkanen, N. 2013. Ratkaisukeskeisen kuvataideterapian oppikirja.
Alfa Partners Helsinki 2013, 1. painos, Helsinki: Yliopistopaino
Seppälä, P. 2013. Work Engagement Psychometrical, Psychosocial, and Psychophy-siological Approach. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. [verkkolähde]
< jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41998/978-951-39-5301-0_vai-tos16082013.pdf?sequence=1> (Luettu 08.03.2014)
Strann, L (toim.). 2003. Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta. Työturvallisuuskeskus:
Edita Prima Oy
Taanila, A. 2012. Tilastollinen päättely. < http://myy.haaga-helia.fi/~taaak/p/paat-tely.pdf> (3.12.2015)
Taanila, A. 2013. Akin menetelmäblogi. Kirjoituksia Aki Taanilan kvantitatiivisesta me-netelmäpajasta. Yksisuuntainen varianssianalyysi. <https://tilas-toapu.wordpress.com/2012/09/28/yksisuuntainen-varianssianalyysi/> (Luettu 22.3.2016)
Taanila, A. 2013. Akin menetelmäblogi. Kirjoituksia Aki Taanilan kvantitatiivisesta me-netelmäpajasta. Kato. <https://tilastoapu.wordpress.com/2012/03/13/kato/>
(Luettu 13.6.2016)
Tilastokeskus. >> PX-Web Statfin >> Väestö >> Väestörakenne >> Väestö uskonnolli-sen yhdyskunnan, iän ja sukupuolen mukaan 2000 – 2015. (Luettu 11.7.2016) Työterveyslaitos. 2012. TR-palaute ja vaikutukset.
<http://www.ttl.fi/fi/tyoturvalli- suus_ja_riskien_hallinta/tapaturmien_ehkaisy/tyoturvallisuuden_edistamiskei-noja/tr_tuoteperhe/trpalaute_ja_vaikutukset/sivut/default.aspx> (Luettu 23.06.2015)
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1-3. painos.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY
Van-Dijk, D. & Kluer, A. N. 2004. Feedback Sign Effect on Motivation: Is it Moderated by Regularory Focus? Applied psychology: An International Review 53 (1), 113 – 135
Van Hooffa, M L.M., Geurtsb, S A.E., Beckersb, D G.J. & Kompier, M A.J. 2011. Daily recovery from work: The role of activities, effort and pleasure. Work & Stress. Vol.
25, No. 1 january - March 2011, 55 – 74. <
http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.uef.fi:2048/ehost/pdfviewer/pdfvie-
wer?sid=89972d49-6419-4fa5-b464-31af21e24fd1%40session-mgr112&vid=22&hid=105> (Luettu 13.05.2015)
Varila, J. & Lehtosaari. K. 2001. Työnilo – ahkeruudella ansaittua, sattuman synnyttä-mää vai oppivan organisaation vaatimaa? Joensuun yliopiston kasvatustietei-den tiedekunnan tutkimuksia 80. Joensuu: Joensuun yliopisto
Varila, J. & Viholainen, T. 2000. Työnilo tutkimuksen kohteeksi. Mitä uusia tuulia ja virikkeitä työnilon kokemukset tarjoavat henkilöstön tai organisaation kehittämi-seen. Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 79. Joen-suu: Joensuun yliopisto
Vilkuna.K. 1946. Työ ja ilonpito. Kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä. Helsinki:
Otava
Waltari, A. 2005. Pala varusmieskoulutuksen palautekulttuuria – Kouluttajien käsityk-siä palautteesta ja sen antamisesta. Maanpuolustuskoulutuskorkeakoulu. Julkai-susarja 3, Nro /2005
LIITTEET (3 kpl)
Liite 1 Tutkielman saatekirje
Arvoisa Suomen ortodoksisen kirkon työntekijä!
Kutsun Teitä osallistumaan tutkimukseen, minkä tavoitteena on selvittää kattavasti Suomen ortodoksisen kirkon työntekijöiden kokemuksia työnilosta ja palautteesta.
Tutkimuslupa on liitteenä (Liite1 1).
Kysely toteutetaan verkkolomakkeella nimettömästi. Vastaamiseen menee noin 15 - 20 minuuttia. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti. Vastaukset ohjautuvat ainoas-taan tutkijan käyttöön. Tutkimusaineisto säilytetään Itä-Suomen yliopiston elomake-järjestelmässä tutkielman tekijän henkilökohtaisen salasanan takana sekä sähköi-sessä muodossa tekijän salasanalla suojaamalla henkilökohtaisella tietokoneella.
Noudatan tutkielman teossa Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettisiä ohjeita (Liite 2).
Itä-Suomen yliopistossa tutkimustyötäni valvoo aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen.
Jos haluatte tutkimukseen liittyen lisätietoja tai selvennystä vastaan mielelläni kysy-myksiinne!
Ystävällisin terveisin
Liisa Tuunainen
kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijaopiskelija Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus
l.tuunainen@gmail.com
Liitteet
Liite 1 Tutkimuslupa
Liite 2 Tutkijan ammattietiikka
Pyydän Teitä vastaamaan kyselyyn parin viikon sisällä osoitteessa:
https://elomake.uef.fi/lomakkeet/11022/lomake.html tunnus: 2015kysely
salasana: ort2015
Liite 2 Kyselylomake
Arvoisa Suomen ortodoksisen kirkon työntekijä!
1. Sukupuolenne:
Nainen Mies
2. Ikänne: Alle 25 vuotta , 25 - 34 vuotta , 35 - 44 vuotta , 45 - 54 vuotta , 55 - 65 vuotta , Yli 65 vuotta 3. Työtehtävänne Suomen ortodoksisessa kirkossa
merkitse ensisijainen työtehtäväsi Piispa
Pappi, esimiesasemassa Pappi
Kanttori Hallinto Talous Tiedotus
Puhtaus & ruoka Kiinteistönhoito
Jumalan palveluksissa avustaminen Lapsi- ja nuorisotyö
Diakoniatyö Museotyö Muu, mikä?
4. Kuinka monta vuotta olette työskennelleet nykyisessä tehtävässänne?
Vastaattehan seuraaviin kysymyksiin niin kuin ajattelette ja koette asiasta vastaamishetkellä.
5. Työnilo
Työnilolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa sitä hyvänolon tunnetta, jota työtä tehdessä voi kokea eri tavoin yksin tai yhdessä. Ilo tarkoittaa esimerkiksi sisäistä hyvänolon tunnetta, joka voi näkyä hymynä, silmien tuikkeena, tai kuulua nauruna tai tuntua henkilön omana hyvän olon kokemuksena.
Koetteko tällä hetkellä työniloa?
en yhtään erittäin vähän, melko vähän, jonkin verran, melko paljon, erittäin paljon Perustelu
Mikä lisää työniloanne?
Mikä kuluttaa työniloanne?
Kuvailkaa työuranne ajalta joku Teille merkittävä tilanne, jossa koitte työniloa Mitkä tekijät siinä vaikuttivat ilon kokemiseenne?
6. Positiivinen palaute
Positiivisella palautteella tarkoitetaan tässä tutkielmassa myönteisiä, mukavia palautteita.
Saatteko myönteistä palautetta työstänne?
1 = en yhtään, 2= erittäin vähän, 3 = melko vähän, 4 = jonkin verran, 5 = melko paljon, 6 = erittäin paljon
1 2 3 4 5 6
esimieheltä
oman seurakunnan työntekijöiltä
muiden seurakuntien työntekijöiltä
seurakuntalaisilta
muilta, keneltä?
Mitä positiivisen palautteen saaminen merkitsee Teille?
7. Rakentava palaute
Rakentavalla palautteella tarkoitetaan palautetta, jossa positiivisen tai negatiivisen palautteen lisäksi annetaan parantamisehdotuksia. Rakentavan palautteen tarkoituksena on viedä Teitä eteenpäin.
Saatteko rakentavaa palautetta työstänne?
1 = en yhtään, 2= erittäin vähän, 3 = melko vähän, 4 = jonkin verran, 5 = melko paljon, 6 = erittäin paljon
1 2 3 4 5 6
esimieheltä
oman seurakunnan työntekijöiltä
muiden seurakuntien työntekijöiltä
seurakuntalaisilta
muilta, keneltä?
Mitä rakentavan palautteen saaminen merkitsee Teille?
8. Negatiivinen palaute
Tässä tutkielmassa negatiivinen palaute tarkoittaa kaikkea negatiivista palautetta, jossa ei ole mukana rakentavaa näkemystä jatkoja ajatellen.
Saatteko negatiivista palautetta työstänne?
1 = en yhtään, 2= erittäin vähän, 3 = melko vähän, 4 = jonkin verran, 5 = melko paljon, 6 = erittäin paljon
1 2 3 4 5 6
esimieheltä
oman seurakunnan työntekijöiltä
muiden seurakuntien työntekijöiltä
seurakuntalaisilta
muilta, keneltä?
Mitä negatiivisen palautteen saaminen merkitsee Teille?
9. Merkittävä palautetilanne
Merkittävällä palautetilanteella tarkoitetaan tässä tutkielmassa sellaista tilannetta, joka on Teille erityi-sen tärkeä ja mieleen painunut.
Kuvailkaa joku merkittävä palautetilanne työuraltanne
Mikä teki kyseisestä palautetilanteesta Teille merkittävän?
10. Miten palautteen saaminen vaikuttaa työniloonne?
11. Mitä muuta haluatte sanoa palautteesta tai työnilosta?
Lämmin kiitos käyttämästänne ajasta!