6.3 PALAUTE
6.3.2 PALAUTTEEN SAAMISEN MERKITYS
virkamie-het, sairaanhoitopiirit, yritykset, seurakunnat, kaupunki, kunnat, sidosryhmät ja ver-kostot. Toiseksi suurin ryhmä muodostui ”muista kuin oman seurakunnan ihmisistä.”
Positiivista palautetta tuli kuntalaisilta, kirkosta kiinnostuneilta, kirkon ulkopuolelta tu-levilta ihmisiltä, luterilaisen kirkon jäseniltä, seurakuntalaisten sukulaisilta, satunnai-sesti kohdatuilta ihmisiltä, vierailijoilta ja turisteilta. Muita positiivisen palautteen an-tajia olivat asiakkaat, koulun henkilökunta, lehden lukijat, ystävät, tuttavat, sukulai-set, konsertti yleisö, oman alan ammattilaisukulai-set, keskushallinto, oman toimipisteen työntekijät ja puoliso. Positiivisen palautteen tilanteita olivat ekumeeniset tilaisuudet, konsertit, hautajaiset, kaste ja ikoninäyttely.
Rakentavaa palautetta tuli oman alan ammattilaisilta, tilaisuuksiin osallistuneilta ja lehden lukijoilta. Negatiivista palautetta tuli kirkon ylimmältä johdolta ikävällä ta-valla kollegiossa ja lisäksi oman toimipisteen työntekijöiltä, lehden lukijoilta ja kon-serttiyleisöltä. Seuraavaa negatiivista palautetta koskevaa vastausta ei kategori-soitu, koska siitä uupui palautetaho ja kaikissa muissa vastauksissa se tuli esiin. Viesti vastauksessa oli, että seurakunta voisi tuoda itseään enemmän esille.
En muista onko tullut, mutta ehkä on jotain, jota en nyt muista. Ehkä seurakuntamme ei tuo itseään riittävästi esille ja siitä on joskus valitettu ja vanhan kirkon jälleen rakentaminen on aiheuttanut negatiivista pa-lautetta. (N_049.)
erittäin osuvia. Keneltä-teemassa positiivisen palautteen osalta riippui, keneltä pa-laute tuli ja mistä asiasta. N_034: ”Asiallisen palautteen saaminen merkitsee paljon ja sen saaminen asiantuntijoilta!” Myös rakentavan palautteen osalta mainittiin asi-antuntijoiden palautteen olevan merkitsevää. Negatiivisen palautteen kohdalla to-dettiin, että seurakuntalaisilta tuli jonkin verran negatiivista palautetta.
Miten-teemassa positiivista palautetta saanut työntekijä koki jonkun välittävän ja olevan tyytyväinen siihen, mitä hän tekee. Rakentavan palautteen kohdalla koet-tiin palautteen antajan olevan kiinnostunut työntekijän työstä ja hänelle on merki-tyksellistä, miten työtä tehdään. Palaute kertoo työntekijälle jonkun seuraavan hä-nen työskentelyä.
Taulukko 27. Yhteenveto palautteen saamisen merkityksistä
Palautetyypit & -teemat (Berlin 2008)
Positiivinen
palaute Rakentava
palaute (uusi) Negatiivinen palaute
(f) % (f) % (f) %
1. Palauteen piirteitä 19 20,9 25 31,3 25 20,3
Keneltä? 3 3,3 1 1,3 1 0,8
Miten? 2 2,2 3 3,8 3 2,4
Määrä 1 1,1 5 6,3 3 2,4
Palautetapa 4 4,4 11 13,8 17 13,8
Kokemuksia 9 9,9 5 6,3 1 0,8
2. Palautteen perusteet 3 3,3 0 0 1 0,8
Ammattitaito 3 3,3 0 0 0 0
Työn näkyvyys 0 0 0 0 1 0,8
3. Palautteen seuraukset 69 75,8 55 68,8 96 78,0
Työyhteisö 2 2,2 6 7,5 25 20,3
Vuorovaikutus 2 2,2 1 1,3 0 0
Arviointi yksin/
yhdessä 0 0 5 6,3 21 17,1
Työilmapiiri 0 0 0 0 4 3,3
Työ 14 15,4 9 11,3 3 2,0
Työskentelytapa 1 1,1 0 0 0 0
Kannustearvo 13 14,3 9 11,3 3 2,4
Yksilö 53 58,2 40 50,0 68 55,3
Hengellinen 1 1,1 0 0 0 0
Kasvumotivaatio 2 2,2 2 2,5 4 3,3
Lisää/ kuluttaa
työniloa 6 6,6 0 0 3 2,4
Lisää/kuluttaa voimavaroja 37 40,7 7 8,8 42 34,1
Ammatillinen kompetenssi 7 7,7 29 36,3 19 15,4
Muu 0 0 0 0 1 0,8
Yhteensä 91 100 80 100 123 100
Määrä-teemassa koettiin, että positiivista palautetta tulee paljon. Rakentavan pa-lautteen osalta toivottiin palautetta nykyistä enemmän, paljon enemmän ja use-ammin. Vinkkejä ei tule paljoa. Negatiivista palautetta koettiin tulevan sekä harvoin että paljon ja asiatonta keskustelua melko paljon.
Palautetapa-teemassa palautetyylit positiivisen palautteen osalta adjektiiveinä oli-vat rohkaiseva, perusteltu, positiivinen ja asiallinen. Rakentavaa palautetta sanottiin parhaaksi mahdolliseksi palautteeksi ja normaaliksi. Sen koetaan olevan tervetul-lutta ja ihan paikallaan. Vasta aloittaneena työntekijä koki tarvitsevansa nimen-omaan rakentavaa palautetta. M_017 perustelee:
Työnjohdollinen negatiivinen palaute voisi myös toimia toimintatapoja selkeyttävänä, työnjakoa selkiinnyttävänä ja työntekijää kehittävään palautemekanismina. Itse asiassa kaipaan myös negatiivista pa-lautetta. Hyvin muotoiltu plussat ja miinukset kartoittava ja kehitysnäky-mät tarjoava rakentava palaute edellyttäisi todella kypsää ja asiaansa perehtynyttä palautteen antajaa. Ehkäpä tällaista pakettia on turha jäädä odottamaan.
Vähempikin selvästi riittää, sillä kehityksen siemeniksi kelpaisi rehellinen negatiivinen palaute. Toisaalta kerrottiin rakentava palaute olevan ”OK” positiivisen palautteen ohella. Merkityksellisinä koettiin kehut ja korjaavat asiat. Vinkkejä pidettiin aiheelli-sina.
Negatiivisen palautteen merkitys riippui palautteen antamistavasta. Koettiin, ettei epäasiallinen palaute kuulu terveeseen työkulttuuriin, mutta rakentavan kritiikin ole-van aina paikallaan. Negatiiviseen palautteeseen liitettiin adjektiivit oikeutettu, ra-kentava, aiheeton, epäreilu, kohtuuton ja äärimmäinen. Yksi vastaaja koki suurim-man osan palautteesta olevan negatiivista. Negatiivinen pyrittiin ottamaan vas-taan rakentavassa hengessä.
Kokemuksia -teemassa tuli tiivistetysti esiin, että positiivinen palaute merkitsi (f = 9) paljon ja erittäin paljon. Sitä pidettiin tärkeänä tunnustuksena, erittäin tärkeänä ja se oli isona osana työn palkitsevuutta. Linjasta poikkesi se, ettei vastaajalle ollut po-sitiivisella palautteella suurta väliä, koska hän yrittää tehdä työnsä joka tapauksessa hyvin. Rakentavan palaute merkitsi paljon (f = 50) ja se koettiin erittäin tärkeäksi.
”Olisi tärkeää”-vastaus toi mielikuvan, että rakentavaa palautetta toivotaan enem-män. Negatiivinenkin palaute (f = 1) koettiin tärkeäksi.
Palautteen perusteet -kategorian vastaukset liittyivät ammattitaitoon. Substanssiin ja ammatinhallintaan liittyvä positiivinen palaute koettiin mukavana. Perusammat-titaitoon sisältyvästä osaamisesta ei kaivattu erikseen positiivista palautetta. Nega-tiivisen palautteen merkitykseen liittyen vastaaja totesi:
”Kuuluu asiaan. Työ ei ole sillä tavalla näkyvää. Kaikkia ei voi miellyttää.
Totta kai se kyrsii.”
Palautteen seuraukset-kategoriasta tuodaan esiin palautetyyppien viisi tärkeintä merkitystä työntekijöille. Ne esitetään seuraavassa taulukossa. Positiivisen palaut-teen saaminen lisäsi voimavaroja, tuntui hyvältä, palaute koettiin tärkeäksi, toi esiin onnistumisenkokemuksia, lisäsi työniloa sekä auttoi näkemään oman toimintansa.
Taulukko 28. Palautetyyppien viisi tärkeintä merkitystä
Positiivinen palaute Rakentava palaute Negatiivinen palaute
(f) % (f) % (f) %
Lisää voimavaroja 21 22,8 Lisää työn
kehittä-mismahdollisuus 13 16,7 Arviointi yksin 21 17,4 Tuntuu hyvältä 11 12,0 Lisää työssä
kehitty-mismahdollisuus 10 12,8 Alentaa
voima-varoja 15 12,4
Palaute tärkeää 9 9,8 Kokemuksia palaut-teesta 10 12,8 Kokemuksia pa-lautteesta 14 11,6 Antaa
onnistumi-sen kokemuksia 6 6,5 Tarjoaa
vaihtoeh-toja 6 7,7 Lisää työn
kehit-
tämismahdolli-suus 12 9,9
Lisää työniloa 6 6,5 Auttaa näkemään
toimintansa 6 7,7 Ei tunnu hyvältä 11 9,1
Auttaa
näke-mään toimintansa 5 5,4 Palautemäärä 5 6,4 Itsetunto/
itse-kunnioitus 6 5,0
Palaute tärkeää 5 6,4 Lisää oppimista 6 5,0
Rakentavan palautteen saamisessa koettiin merkityksellisenä työn kehittämismah-dollisuudet, kokemukset palautteesta, työssä kehittymismahdollisuudet ja tarjolla olevat vaihtoehdot. Lisäksi sekä auttoi näkemään omaa toimintaansa. Myös pa-lautemäärä oli merkityksellinen ja palaute tärkeää. Negatiivisessa palautteessa eni-ten frekvenssejä saaneilla kokemuksilla oli seuraavia negatiivisia merkityksiä. Arvi-ointi tapahtui yksin ja voimavarat alentuivat. Kokemukset olivat yhtä lukuun otta-matta negatiivisia, mutta työn kehittämismahdollisuuksissa näkyi myös positiivista vi-rettä. Negatiivinen palaute ei tuntunut hyvältä ja se vaikutti itsetuntoon ja itsekunni-oitukseen. Oppimisen kannalta negatiivinen palaute koettiin positiiviseksi.
Kun tarkastellaan palautteen saamisen merkitystä yhteisten frekvenssien mukaisesti, järjestys näyttäytyy alla olevan kuvion mukaisena. Muutokset voimavaroissa (f = 40) näyttäytyivät frekvenssien perusteella merkityksellisimpänä, mikä tarkoitti prosentu-aalisesti lähes neljäsosa kokemuksista. Positiivisen palautteen koettiin antavan voi-mia, potkua ja piristystä ja se kevensi työn raskautta. Lisäksi se voimaannutti jatka-maan vaikeuksista huolimatta. Sekä positiivinen että rakentava palaute antoivat energiaa, kantoivat, antoivat merkityksellisyyden tunteen ja auttoivat jaksamaan.
Negatiivisen palautteen vaikutus koettiin, vaikka asiat eivät olleet suuren suuria tai olivat jopa merkityksettömiä. Negatiivisen palautteen koettiin vievän voimat, ahdis-tavan, lisäsi kuormittavaa tunnetta, aiheutti stressiä ja illalla nukahtamisvaikeuksia sekä vaikutti alentavasti työkykyyn. Negatiivinen palaute koettiin masentavaksi tai sen koettiin masentavan tai voivan masentaa. Jos-sanan yhteydessä sanat oikeu-tettu, kohtuuton, epäasiallinen, epäreilu ja aiheeton, tuovat esiin, miten monin ta-voin negatiiviseen palautteeseen suhtaudutaan.
Arviointia rakentavassa palautteessa tehtiin sekä yhdessä että yksin. Se pidettiin ajatteluna sekä kokonaisuuden katsomisena eri puolilta ja myös toimivuuden tun-nusteluna. Jos se tuntui omalta, työntekijä kertoi voivansa yrittää tehdä asian toisin.
Tällainen toiminta tulkitaan harkitsevuudeksi. Negatiivinen palaute toi esiin pelkäs-tään yhden arviointikokemuksen. Havaittavissa oli silti sävyero verrattuna rakenta-van palautteen arviointiin. Negatiivista palautetta koskevissa muissa vastauksissa korostuivat mietinnän tarpeet. Itselle tuli kysymyksiksi esimerkiksi, onko palaute ai-heellista, onko palautteelle perusteita, pitääkö parantaa toimintatapojaan ja voiko asioihin vaikuttaa. Edellä mainitut kokemukset liitettiin arviointiin. Negatiivisen pa-lautteen osalta tulivat esiin myös oman asenteen tarkastus, asian huomiointi ja tar-kastelu, miettiminen, pohdinta ja pyrkimys tehdä oikeat päätökset. Asia voi myös mietityttää. Huomioksi tuli, ettei kaikkia voi miellyttää. Jos palautteessa e ollut mistä ottaa opiksi, palaute jätettiin omaan arvoonsa. Jos se koettiin täysin aiheettomaksi, kokemuksen mukaan siitä selvisi aika helposti.
Työn kehittämismahdollisuudet tulivat esiin merkityksellisenä kaikissa palautetyy-peissä, koska ne auttavat kehittämään työtä. Rakentavan ja negatiivisen palaut-teen merkitys on siinä, että ne auttavat tekemään työn paremmin. Sävyeroa oli ha-vaittavissa siinä, että rakentava palaute koettiin kehittäväksi myönteisessä mielessä,
kun puolestaan negatiivisessa näyttäytyi oikein-väärin-asetelmana esimerkiksi kom-menteissa: ”korjata virheet” ja ”oikeat päätökset”. Kokemuksen mukaan negatiivi-nen palaute voi toimia työnjakoa ja toimintatapoja selkeyttävänä. Negatiivisen pa-lautteen saatuaan tiesi, mitä voi kehittää, mutta rakentava papa-lautteen koettiin an-tavan lisäksi työkaluja tekemiseen. Rakentava palaute toi mielikuvan työn viimeis-telemisen mahdollisuudesta sanoilla ”paremmin”, ”parantamaan” ja ”parannuk-sia.” Seuraava kommentti toi monipuolisesti esiin negatiivisen palautteen tärkeyden.
Yritän kääntää sen rakentavaksi palautteeksi päässäni, joten jos siihen pystyy puuttumaan ja korjaamaan työtapoja niin hyvä. Negatiivinen palautekin on tärkeää, joskus siitä vasta huomaa, että oma idea toimia ei olekaan kaikista parhain. (N_018)
Taulukko 29. Palautteiden merkittävimmiksi koetut seuraukset yhteisten frekvenssien mukaan
Palaute tuntuu ja ei tunnu hyvältä -teema. Positiivisesta palautteesta tuli hyvä mieli.
Se tuntui hyvältä ja mieluisalta sekä lämmitti sydäntä. Esimerkissä tuli esiin myös pa-lautteen mukavuus ja lisäksi jatkuva työssä kehittymisen tahto.
On aina mukava saada positiivista palautetta - mutta siihen ei saa jäädä, eli työn oikeanlainen tekeminen ja siinä kehittyminen joka päivä tulisi nähdä. (M_07)
Negatiivisen palautteen kokemukset harmittivat, eivätkä tuntuneet hyvältä eikä mukavavalta. Harmi voi tuntua ensiksi tai hetkellisesti. Lisäksi negatiivisen palautteen koettiin sumentavan kyvyn nähdä asioita, lisäksi se myrkytti mielen, katkeroitti, vitutti ja kyrsi. Kaksi viimeistä tulkittiin mielentilaksi, jolloin suututti ankarasti.
Auttaa näkemään toimintansa-teema ilmeni kaikissa palautetyypeissä. Positiivisen palautteen kautta tiesi, että työn jälki oli hyvä ja tunsi tekevänsä työnsä hyvin. Se oli todistus työn hedelmällisyydestä ja viite oikein toimimisesta. Rakentava palaute ko-ettiin mahdollisuutena orientoitua tulevaisuuteen. Se auttoi näkemään asian toisen silmin uudelta kantilta ja toimi työntekijää kehittävänä palautemekanismina. Sekä rakentavassa että positiivisessa palautteessa koettiin hyvänä, että joku huomaa asi-oita. Tämän ilmaisi N_040 rakentavan palautteen osalta: ”Jos saan tietää miten pi-tää toimia, jotta virhe ei pääse toistumaan.” Negatiivisen palautteen koettiin tar-koittavan, ettei palautteenantaja ollut tyytyväinen esimerkiksi, jos jokin oli väärin tehty asia tai jokin vaati parannusta.
Lisää ja vie työniloa-teemassa näkyivät ainoastaan positiivinen ja negatiivinen pa-laute, nekin päinvastaisin tavoin. Positiivisuus toi ja lisäsi iloa, ilahdutti sekä vahvisti työniloa, kuten seuraavasta kommentista voidaan havaita. Vastauksessa N_010 nosti esiin myös työn arvostuksen:
Rohkaiseva palaute on tärkeää ja vahvistaa työniloa, positiivinen pa-laute kertoo, että työtäni arvostetaan, olipa siinä sitten mukana kehuja tahi korjaavaa asiaa.”) Korjaavien asioiden tulkitaan viittaavan jo ra-kentavan palautteen puoleen, vaikka puheena onkin positiivinen pa-laute.
Negatiivisen palautteen osalta M_016 perusteli: ”Vie työnilon, koska ei sisällä raken-tavia elementtejä.” Vastauksessa tuotiin esiin, mitä tarvittaisiin eli negatiivisen pa-lautteen ohella rakentavia elementtejä eli rakentavaa palautetta.