Lapin ammattikorkeakoulussa AMK-maisterikoulutusta on toteutet-tu useissa koulutoteutet-tuksissa runsaan kymmenen vuoden ajan. Ajan saatossa yhteis kunnan ja työelämän muutokset ovat vaikuttaneet koulutuksen ke-hittämiseen niin sisältöjen kuin pedagogiikankin osalta. Olemme pääty-neet myös AMK-maisterikoulutuksessa pohtimaan, mitä substanssiosaa-minen ja generalistinen osaasubstanssiosaa-minen ovat. Pohdinnan tuloksena olemme kehittäneet oman T-mallin AMK-maisterikoulutuksen kehittämiseen.
Malli pohjautuu Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus-raporttiin (EK 2011). Kuviossa 2 kuvataan T-mallin sisältöä.
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISASIANTUNTIJA Osaamisen johtaminen
Työelämän kehittämismenetelmät Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö
SUBSTANSSIOPINNOT JA OPINNÄYTETYÖ Kehittäminen Johtaminen Tutkiminen
Kuvio 2. T-malli AMK-maisterikoulutuksessa.
AMK-maisterikoulutuksen T-mallissa kirjaimen jalka tarkoittaa syvää substanssiosaamista nimenomaan ammattiosaamisessa, johtamisessa ja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. T:n hattu viittaa kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niiden kehittämisestä. Hattu ei kasva itsestään, vaan siihen pitää panostaa nimenomaan uudistamalla pedago-giikkaa.
Lapin ammattikorkeakouluissa AMK-maisterikoulutusten linjana on ollut selkeästi olla poikkialainen. Tällä tarkoitetaan T:n hatussa olevien eri
osaamisalueiden kehittämistä. T:n hatun osa-alueiden on suomalaisessa koulutuksessa ajateltu kasvavan itsestään, tarpeen vaatiessa. Tulevaisuuden koulutuksen pitäisi panostaa T-mallissa mainittujen tekijöiden edistämi-seen. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2011.)
Kaikilla AMK-maisterikoulutuksilla on yhteisiä työelämän tutkimi-seen, kehittämitutkimi-seen, ja johtamiseen suuntaavia sisältöjä. Valittujen linjaus-ten avulla on pyritty vastaamaan työelämän tarvitsemaan osaamiseen, tutkimiseen ja kehittämiseen. Opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiol-la on tavoiteltu entistä parempia innovaatioita, joilintegraatiol-la vastataan globaaliin kilpailukykyyn.
Lapin ammattikorkeakoulun AMK-maisterikoulutus on löytänyt teh-täväkenttänsä työelämän kehittämisessä. Tältä osin se poikkeaa yliopis-tojen maisteritutkinnoista, jotka painottuvat enemmän substanssiin ja syvään osaamiseen omalla (tieteellisellä) ammattialalla. AMK-maisteri-tutkintoa on kehitetty myös pedagogisesti ennakkoluulottomasti raken-tamalla uusia oppimisratkaisuja kuten virtuaalisuuden hyödyntäminen, konstruktivistinen pedagogiikka (esim. problem based learning) ja yhteis-opettajuus. Tämä on samalla merkinnyt siirtymää opetuksesta oppimi-seen, jossa keskeinen rooli on opiskelijalla. AMK-maisteritutkinto on kehittymässä edelleen. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen tarkoittaa niin opetussuunnitelmien kuin oppimisen edelleen kehittämistä työelä-mäläheisesti.
Lopuksi vastaus artikkelin alussa esitettyyn kysymykseen, ovatko La-pin ammattikorkeakoulun AMK-maisterikoulutuksen tavoitteet genera-listisia vai substanssipainoitteisia? Lapin ammattikorkeakoulun maiste-rikoulutuksia toteutetaan koulutusten T-mallin kautta, jolloin opinnot sisältävät elementtejä molemmista. T-mallin vaakaviiva eli hattu tuottaa generalistista osaamista ja pystyviiva eli jalka tuottaa substanssiosaamista.
Näitä myös ammattikorkeakouluasetus edellyttää AMK-maisteritutkin-noilta.
AMK-MAISTERINA T YöELäMäN KEHIT TäMISASIANTuNTIJAKSI
40
Lähteet
Aaltonen, K. (2015). Tiimiopettajuus. Lapin ammattikorkeakoulu. Painamaton lähde.
Luento (8.9.2015).
Ammattikorkeakouluasetus 1129/2014. Luettu, 30.11.2016, http://www.finlex.fi/fi/laki/
alkup/2014/20141129.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2016). Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa.
Ammatti korkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. Luettu 24.11.2016, http://arene.fi/sites/default/
files/PDF/2016/YAMK-RAKE/Ammattikorkeakoulujen%20maisterikoulutus%20 osaamisen %20uudistajana%20ja%20kansallisena%20koulutusinnovaationa-raportti.
pdf.
Arvola, A. (2012). Haasteena arviointi – Oppimisen ja osaamisen arviointi ongelmaperus-taisissa piloteissa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D nro 9. Jyväskylä:
Kopijyvä Oy.
Bergman, J. (2015). MONT-prosessi alueosaamisen kehittämisen tueksi (3.12.2015).
Luettu 30.8.2016, http://www.lapinAMK.fi/blogs/MONT-prosessi-alueosaamisen- kehittamisen-tueksi/dms3a4ug/dfa264a7-d2ff-494d-8543-87153e6261de.
Elinkeinoelämän Keskusliitto, EK (2011). Oivallus-hankkeen loppuraportti. Luettu 24.11.2016, http://www.ril.fi/media/files/vaikuttaminen/a3_2011_ek_oivallus-loppu-raportti.pdf.
Jauhola, E. (2016). Ylempi AMK-kansainvälistä kärkeä. Teoksessa H. Kangastie (toim.), Yhteisopettajuus Lapin ammattikorkeakoulussa – näkökulmia ja käytänteitä oppimisen organisointiin (s. 49–52.). Lapin ammattikorkeakoulu. Sarja B Raportit ja selvitykset 8/2016.
Kangastie, H. (2013a). Opettajuuden äärellä - kokemuksia osaamis- ja ongelmaperustai-sen oppimiongelmaperustai-sen toteuttamisesta aikuiskoulutuksessa. Teoksessa H, Kangastie (toim.), Osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen hyvinvointialalla - kokemuksia ja käytänteitä uudesta toimintatavasta (s. 85–91). Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja C 41.
Kangastie, H. (2013b). Kehittävä arviointi osaamis- ja ongelmaperustaisessa oppimisessa.
Teoksessa H. Kangastie (toim.), Osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen hyvinvointi-alalla-kokemuksia ja käytänteitä uudesta toimintatavasta. Rovaniemen ammattikorkea-koulun julkaisusarja C 41, 20–26.
Kangastie, H. (2016). Yksin vai yhdessä – yhteisopettajuus ja osaamisen kehittäminen.
Teoksessa H. Kangastie (toim.), Yhteisopettajuus Lapin ammattikorkeakoulussa – näkö-kulmia ja käytänteitä yhteisopettajuuteen (s. 49–52). Lapin ammattikorkeakoulu. Sarja B Raportit ja selvitykset 8/2016.
Kangastie, H., Kylänen, M. & Kärnä, V. (2012a). PBL-pilotti RAMKISSA – Insinöörit tulevaisuuden avaimia etsimässä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 6.
Jyväskylä: Kopijyvä Oy.
Kangastie, H., Kylänen, M. ja Kärnä, V. (2012b). Competence and Problem-Based Learning in Practice-Experiences from Higher Education in Human Resources Ma-nagement. Teoksessa E. Poikela ja S. Poikela (toim.), Competence and Problem Based Learning. Experience, Learning and Future. Rovaniemi University of Applied Sciences Publication A no 3. Jyväskylä: Kopijyvä Oy.
Kangastie, H. ja Kärnä, V. (2013). Työelämäyhteistyö PBL-pilotissa – insinöörit tu-levaisuuden avaimia etsimässä. Teoksessa H. Kangastie (toim.), Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja ongelmaperustainen oppiminen - kokemuksia oppimisen ja opetuksen kehittämisestä Rovaniemen ammattikorkeakoulussa (s. 53–64). Rovaniemen ammatti-korkeakoulu julkaisusarja C40.
Kangastie, H. ja Mastosaari, P. (2016a). Oppimisen organisointi-opas opettajille. Osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapin ammattikorkea-koulun julkaisuja C. Oppimateriaalit 1/2016.
Kangastie, H. ja Mastosaari, P. (2016b). Arvostelusta osaamisen ja oppimisen kehittävään arviointiin. Teoksessa Laadukasta oppimista ja osaamista Lapin ammattikorkeakoulussa (s. 59–74). Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 2/2016.
Kärnä, V. (2012). Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot – Työelämän kokemuksia.
Teoksessa H. Kangastie & O. Kokkonen (toim.), Aluevaikuttavuutta aikuiskoulutuksel-la. Kokemuksia Rovaniemen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä (s. 111–118). Jyväskylä: Kopijyvä Oy.
Mikkola, S., Niukkanen, S. ja Pirttijärvi, J. (2015). Lappilainen yrittäjä kokee vahvaa työn imua. Luettu, 30.8.2016, http://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/
lappilainen-yrittaja-kokee-vahvaa-tyon-imua.html.
Mäkimurto-Koivumaa, S. ja Kärnä, V. (2016). YAMK-MONT – uusi tapa tehdä ylem-pien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöitä. Teoksessa Yhteisopettajuus Lapin ammattikorkeakoulussa – näkökulmia ja käytänteitä oppimisen organisointiin (s. 31–36).
Lapin ammattikorkeakoulu. Sarja B Raportit ja selvitykset 8/2016.
Poikela, E. (2013). Oppimista ja osaamista kehittävä arviointi. Teoksessa A. Räisänen (toim.), Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt. Raportit ja selvitykset 2013:3.
Koulutuksen seurantaraportit 2013:3 Opetushallitus. Juvenes Print-Suomen Yliopisto-paino.
Poikela, E. ja Poikela, S. (toim.) (2012). Competence and Problem Based Learning. Expe-rience, Learning and Future. Rovaniemi University of Applied Sciences Publication A no 3. Jyväskylä: Kopijyvä Oy.
Pruikkonen, A. (2016). Kohti virtuaalikampusta. Teoksessa Laadukasta oppimista ja osaamista Lapin ammattikorkeakoulussa (s. 123–128). Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 2/2016.
Pyhäjärvi, T. ja Vilander, S. (2015). Tehokkaat työskentelytavat ovat myös henkilöstön etu. Luettu 30.8.2016, http://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/tehokkaat- tyoskentelytavat-ovat-myos-henkiloston-etu.html.
Rautiainen, T. ja Pruikkonen, A. (2016). Yhteisopettajuus ja verkkotyövälineet. Teoksessa Yhteisopettajuus Lapin ammattikorkeakoulussa-näkökulmia ja käytänteitä oppimisen organisointiin (s. 41–44). Lapin ammattikorkeakoulu. Sarja B Raportit ja selvitykset 8/2016.
Törmänen, O., Kärnä, V., Mehtälä, M. ja Pruikkonen, A. (2015). Gafe-yhteisöllisen oppi-misen kehittämistä yhdessä työelämän kanssa. Teoksessa M. Lampinen ja H. Turunen (toim.), YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi (s. 17). Hämeen ammattikorkea-koulun julkaisuja 29/2015. Tampere: Tammerprint Oy.
MoNIALAISuuS AMK-MAISTERIN oSAAMISpRofIILISSA
42