Risto Linturi (2015) on todennut selvityksessään, että tulevaisuuden työ-elämätaidot ja tarvittava osaaminen ovat kapeasti ajateltuna kiteytyneet
nopean teknologisen kehityksen (esim. digitaalisuus, virtuaalinen to-dellisuus, 3D-tulostus, robotisaatio) tuomaan työn muutokseen. Vaik-ka teknologia onkin erottamaton osa yhteiskunnan kehitystä, ei uusien teknologioiden käyttöönotto ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Avoimessa maailmassa uudet teknologiset ratkaisut ovat läsnä ja leviävät kaikkialle, mutta niiden esiintymismuodot vaihtelevat kulttuurista toiseen. Ilmeistä on, että teknologisesti tuottavimpien toimintatapojen ja nykyajan yleisten käytäntöjen välinen ero tulee kasvamaan. Vuonna 2011 Phoenixin yliopis-tossa laaditun Future Work Skills 2020 -raportin mukaan tulevaisuuden työelämätaitoina voidaan nostaa esiin seuraavat keskeiset osaamisalueet:
Kyky ymmärtää ja luoda merkityksiä sekä arvioida asioiden merki-tyksellisyyttä.
Luova ja ratkaisukeskeinen ajattelukyky, jolloin työntekijä osaa ke-hittää ja luoda ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.
Sosiaalinen älykkyys antaa kykyä ymmärtää ja arvioida sosiaalisia tilanteita sekä rakentaa yhteyksiä toisiin ihmisiin ja organisaatioi-hin.
Kulttuurien välinen osaaminen korostuu globaalissa maailmassa ja näyttäytyy kykynä toimia monikulttuurisissa verkostoissa ja työ-ympäristöissä.
Medialukutaitoa tarvitaan tarvittavan tiedon arvioimisessa ja kyky-nä tuottaa sisältöjä uuden median välineillä. Sitä edellytetään myös disinformaation erottamisessa informaatiosta.
Tieteidenvälisyys ja monialaisuus ovat edellytyksenä yhteistyöhön ja ongelmanratkaisuun monimutkaisissa ympäristöissä.
Kyky työskennellä tuottavasti ja osallistua yhteistyöhön virtuaali-sissa työympäristöissä. (Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute 2011.)
Kyselyyni vastanneiden AMK-maistereiden mielestä työelämän osaamis-tarpeet ovat moninaiset. Tällä hetkellä tarvitaan mm. osaamista talous- ja toiminnanohjauksesta, yleisjohtamisesta, projekteista, henkilöstöjohta-misesta, viestinnästä ja vuorovaikutuksesta ja kansainvälisyydestä sekä verkostoitumistaitoja. Lisäksi tarvitaan syvää osaamista markkinoinnista, asiakasportfolion hallinnasta, liiketoiminnan kehittämisestä ja asiakasläh-töisyyden ymmärtämistä sekä myyntitaitoja. Kaikkeen edellä mainittuun liittyy digitalisaation ja nopeasti kehittyvän teknologian vaikutus.
AMK-MAISTERIT JA MuuT TuNEET T YöELäMäN oSAAMISTARpEET
150
Substanssiosaamisen lisäksi tarvitsen liiketoiminta- ja johtamisosaamista, taitoa viedä strategia oman vastuualueeni käytäntöön, palvelujen
ratkaisukykyä sekä koulutus-, myynti- ja viestintätaitoja. Omassa työssäni olen ns. joka paikan höylä, jolla on monta roolia: asioiden johtamista, kouluttamista, asiakassuhteiden hoitoa, myyntiä, tietojärjestelmästä vastaamista, esimiestyötä, viestintää, projektien johtamista jne.
AMK-maistereiden näkemykset työn tulevaisuuden muutoksista painot-tuivat digitalisaatioon, verkottumiseen, laajojen kokonaisuuksien hallinta-kykyyn, kulttuurienvälisyyteen ja kansainvälistymiseen. Työelämässä on harvoin aikoja, jolloin mikään ei muutu. Työntekijän pitää olla aina val-mis oppimaan ja kehittymään:
Uskon, että uusien innovaatioiden myötä [työelämä on] tietyiltä osin entistä teknisempää, esim. palveluratkaisut sähköistyvät ja itsemaksaminen ja -palveleminen muuttavat alan osaamistarpeita. Asiakkaiden tarpeiden kuunteleminen muuttaa osaamistarpeita asiakaslähtöisen palveluiden kehittämisen suuntaan. Palvelumuotoiluosaaminen korostuu entisestään.”
Entistä enemmän pitää osata lukea ihmisiä ja tilanteita sekä olla sinut some-maailman kanssa; verkostoituminen, digiosaaminen.
Ylemmillä AMK-tutkinnoilla pyritään vaikuttamaan työelämään tuotta-malla työelämän ”muutosagentteja”. Näillä henkilöillä on herkkyys tart-tua muutostyöhön ja viedä kehittäminen päätökseen (Kotitalous 5/2007).
AMK-maistereilla on selkeä kuva työelämän muuttuvista tarpeista ja omasta osaamisestaan. Valmistuneet ovat sitoutuneet jatkuvaan itsensä kehittämiseen, mikä vie myös organisaation osaamista eteenpäin. Opis-kelu ja tutkinnon suorittaminen nähdäänkin vain yhtenä kiintopisteenä elinikäisen oppimisen jatkumolla. Monelle vastaajalle opintojen suoritta-minen on tuonut uutta osaamista ja auttanut eteenpäin uralla. Aikuisopis-kelijalle tutkinto on myös ollut portti jatko-opintoihin, vaikka ylemmän AMK:n suorituksia ei tunnustettaisikaan yliopistoissa. Ylemmän tutkin-non pohjalta on ponnistettu tohtoriksi saakka:
YAMK-tutkinto oli nykyisen työni vaatimustasona. Olen edennyt urallani ja sain lisää valmiuksia tiedekorkeakoulututkinnon suorittamiseen.
Olin jo vaativissa työtehtävissä ennen tätä, joten tutkinto toi minulle
”oikeutuksen” tehdä työtäni myös tutkinnon osalta. Jatkossa, kun haen muualle töihin, uskon tutkinnon olevan vielä tärkeämpi.
Olen päässyt virkaan/toimeen, jossa on edellytyksenä ylempi korkeakoulututkinto.
Yhteenveto
AMK-maisterin tutkinto on löytänyt paikkansa suomalaisessa duaali-malliin perustuvassa korkeakoulukentässä ja työelämässä. Tutkinto näyttäytyy työelämälle käytännönläheisempänä kuin akateeminen yli-opistotutkinto, koska se suoritetaan työ ohessa opiskellen. Sisäänpääsy-vaatimuksena on vähintään kolmen vuoden työkokemus alemman kor-keakoulututkinnon suorittamisen jälkeen ja monet tutkinnon suorittajat toimivatkin jo valmiiksi oman alansa asiantuntijatehtävissä. Opiskeluissa yhdistyy opiskelijoiden käytännön työkokemus ja opettajien akateeminen osaaminen. Tutkinto antaa runsaasti sellaista osaamista, jota voidaan vä-littömästi hyödyntää käytännön yrityselämässä. Opiskelu on voimakkaas-ti projekvoimakkaas-tisuuntautunutta ja opinnäytetöiden onnistumiseen vaaditaan kiinteää yhteistyötä työelämän opinnäytetoimeksiantajan kanssa.
Opinnäytetyö ei voi olla ”irrallinen” akateeminen tutkimus, vaan se sidotaan vahvasti työelämään. Opinnäytetyö on elinkeinoelämää mo-nialaisesti ja -tieteellisesti kehittävä projekti, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia muuttuvassa työelämän kentässä. Opiskelun liittäminen omaan työhön helpottaa opiskelua työn ohella. Tutkinnon tuottama osaa-minen vastaa tehokkaasti työelämän muuttuviin tarpeisiin, ja tavoitelta-van osaamisen painopisteet voivat vaihdella joustavasti opiskelujen aikana erilaisten projektien puitteissa. Palveluliiketoiminnan koulutusohjelman suorittaneet kykenevät mm. hahmottamaan isoja kokonaisuuksia, hyö-dyntämään trendejä ja kehittämään palveluratkaisuja sekä hallitsemaan brändi- ja konseptiportfolioita. Opetuksessa hyödynnetään uusimpia in-novaatioita ja jatkuvasti kehittyvää tekniikkaa. Projekteissa on kehitetty mm. älypuhelinsovelluksia.
Arenen selvityksestä (2016) käy ilmi, että tutkinnon suorittaneiden tyytyväisyys on korkea ja tutkinnosta työllistytään hyvin – valmistuneista noin 95 % on heti valmistumisen jälkeen työelämässä. Toisaalta tutkintoa ei välttämättä tunnisteta virkoihin kelpaavaksi ja
jatkokoulutusmahdol-AMK-MAISTERIT JA MuuT TuNEET T YöELäMäN oSAAMISTARpEET
152
lisuudet ovat Suomessa vaillinaiset. Jotkut tutkinnon suorittaneet ovat-kin hakeutuneet jatkokoulutukseen ulkomaille. Näin teki esimerkiksi Arenen YAMK-RAKE-selvityksessä mukana ollut Haaga-Helia ammat-tikorkeakoulun ja Laurea-ammatammat-tikorkeakoulun ensimmäisessä, vuonna 2006 alkaneessa yhteistoteutuksessa opiskellut Krista Keränen, joka toimii tällä hetkellä Laurea-ammattikorkeakoulun yrittäjyys- ja innovaatiojoh-tajana. Keränen jatkoi valmistumisensa jälkeen opintojaan tohtoriohjel-massa (PhD in Engineering) Cambridgen yliopistossa. Keräsen mukaan AMK-maisteritutkinto antoi hänelle monipuolisen osaamisperustan, eikä hän kokenut osaamisensa poikkeavan muiden tohtoriopiskelijoiden osaa-misesta. (Arene ry 2016.)
AMK-maistereista koulutetaan ammattikorkeakouluissa mm. journa-lismi-, liiketoiminta-, liikunta-, matkailu-, ravitsemus- sekä sosiaali- ja ter-veysalan ammattilaisia. AMK-maisterit vievät omalta osaltaan suomalaista osaamista eteenpäin omilla työpaikoillaan, toimialoillaan, kotimaassa ja kansainvälisesti. Voinkin hyvällä syyllä todeta, että AMK-maisterit ovat suomalaiseen työelämään kaivattuja huippuosaajia. AMK-maisteritutkin-non vahva kytkeytyminen työelämään antaa tutkinAMK-maisteritutkin-non suorittaneelle valmiudet vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin ja toimia oman alansa asiantuntijana.
Lähteet ja kirjallisuus
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (2016). YAMK-RAKE-selvitys. Luettu 1.11.2016, http://arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/vaikuttavuus/yamk-rake-selvitys.
Asetus ammattikorkeakouluista (18.12.2014 / 1129). Luettu 8.8.2016, http://www.finlex.
fi/fi/laki/alkup/2014/20141129.
Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute, Palo Alto (2011).
Future work skills 2020. Luettu 10.8.2016, http://www.iftf.org/futureworkskills.
Kotitalous 5/2007. Konkreettiset kehityshankkeet kuuluvat ylemmän AMK:n opintoi-hin. ”Kotitaloustaidot osana kokonaisvaltaista hoivatyötä”, 36–37.
Linturi, R. (2015). Technology as an Enabler of Sustainable Well-Being in The Modern Society (s. 5–6, 10–11, 13). Sitran julkaisu. Luettu 8.8.2016, https://www.sitra.fi/
julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia103.pdf.
Linturi, R., Kuusi, O. & Ahlqvist, T. (2013). Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaa-lit teknologiset ratkaisut. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu, 6/2013. Luettu 8.8.2016, https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/
tuvj_6+2013.pdf.
Opettaja-lehti 48/2008. Opiskelijat haaste opettajille. Perinteinen opetus ei enää riitä ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, 34–35.
Savon Sanomat 14.9.2016. Työryhmä esittää: Ylemmän AMK-tutkinnon nimikkeeksi maisteri. Luettu 1.11.2016, http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Ty%C3%B6- ryhm%C3%A4-esitt%C3%A4%C3%A4-Ylemm%C3%A4n-AMK-tutkinnon-nimikkeeksi-maisteri/835879.
KuNTouTuKSEN YLEMpI AMMAT TIKoRKEAKouLuTuS ANTAA VäLINEET pALVELuToIMIJuuTEEN
154