Ammattikorkeakoulut ovat ainakin muodollisesti pyrkineet tuottamaan monialaisuus- ja alojenvälisyysosaamista. Niiden käytössä on eurooppa-lainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF), jonka tasolla 7
koros-MoNIALAISuuSAMK-MAISTERIN oSAAMISpRofIILISSA
48
tetaan kriittistä tietoisuutta alojenvälisistä kysymyksiä ja kykyä työsken-nellä eri alojen rajapinnoilla. Tässä artikkelissa esiteltyjen opinnäytetöiden ja ammattikorkeakoulujen valikoitujen TKI-hankkeiden tutkimiseen perustu vien tulosten valossa saavutukset rajapintakysymysten huomioimi-sessa näyttävät vielä vaatimattomilta. Opinnäytetöiden ja TKI-hankkei-den lisäksi Master-koulutuksessa on luonnollisesti muitakin tapoja tuottaa monialaisuusosaamista esimerkiksi opintojaksojen puitteissa, ja siksi edellä mainittuun johtopäätökseen on syytä suhtautua tietyin varauksin ennen lisätutkimuksia.
Monialaisuuteen liittyvän osaamisen osalta Master-opiskelijan osaa-misprofiilin tavoitteet ja käytäntö näyttävät joka tapauksessa ristiriitaisilta.
Monialaisuuden muunnelmia ei ole toistaiseksi ymmärretty ammattikor-keakouluissa riittävän monipuolisesti ja syvällisesti. Tästä syystä eri alojen Master-koulutusten ilmeisten organisoitumisen ja koordinoinnin haastei-den sijasta tässä artikkelissa on pyritty tuomaan esille tarve ajattelutavan muutokselle.
Toisaalta ammattikorkeakoulun kasvavan ja ennakkoluulottomasti eri tahoja osallistavan TKI-toiminnan myötä syntyy tilaisuuksia alojen-välisyyden ja transtieteisen ajattelun hyödyntämiseksi soveltavaan tutki-mukseen ja kehittämistyöhön. Tätä kautta avautuu mahdollisuus kehit-tää rikkaampi käsitys monialaisuuden muunnelmista ja näin muovata Master-opiskelijan osaamisprofiilia kohti eri alojen tiedon ja osaamisen integrointiosaamista. AMK-maisteri voisi toimia integrointispesialistina tiimin vetäjänä tai tutkimus- ja kehittämistiimissä eri alojen integroinnin fasilitaattorina.
Gabriele Bammer (2013) tarjoaa mallin tällaisesta osaamisprofiilista monimutkaisten ongelmien ratkaisuun pyrkivän soveltavan ja integroi-van tutkimuksen piiristä. Malli jäsentyy kolmen osaamisalueen varaan:
1) taito yhdistellä osallistujien ja sidosryhmien sekä tieteellistä että ei-tie-teellistä tietoa tunnetun tiedon ja tietoaukkojen pohjalta, 2) moninaisten tuntemattomien, asiaan mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden ymmärtä-minen ja käsittelykyky, 3) taito tukea integroitua politiikkojen, strategioi-den ja käytäntöjen muutosta. Bammerin johtopäätös on mielenkiitoinen.
Hänen mukaansa integrointiosaamisen ympärille täytyy synnyttää oma tieteenala. Ehdotettu integroinnin ja implementoinnin tieteenala soveltui-si luontevasti, jopa kirjaimellisesti, AMK-maisterien osaamisen tuottami-sen taustateoriaksi.
Transtieteisen ajattelun näkökulmasta integrointispesialistin osaamiseen olisi syytä liittää moninaisen tiedon heuristinen käsittelykyky ja avoimissa – epälineaarisissa ja ennakointiin pikemmin kuin tarkkaan suunnitelman seuraamiseen perustuvissa – prosesseissa väistämättä tarvittava tilannetaju.
Monialaisessa toimintaympäristössä on merkitystä myös alojen keskinäisel-lä vastuuvelvollisuudella, mikä nostaa eri osaamis alojen suhteiden demo-kratisoinnin alojen- ja tieteidenvälisen työskentelyn motivaatioksi. Tällöin korostuu kyky reflektoida kriittisesti oman alan vahvuuksia ja vinoumia suhteessa toisen alan vastaaviin sekä ymmärrys siitä, miten eri alat ja am-mattilaiset voivat uudistua ammatti- ja tieteen alojen välisessä työskente-lyssä. Samalla olisi myös mahdollista arvioida paremmin, mitä vaikutuksia työllä on kehittämiskohteeseen. (Huutoniemi 2014b; 2015b.)
Ammattialojen identiteetti ja käytännöt voivat olla jopa vanhempia ja kulttuurisesti juurtuneempia kuin modernien tieteenalojen traditiot.
Tästä syystä monialaisuuden vahvistaminen AMK-maisterin osaamispro-fiilissa edellyttää aiemmin oivallettua syvällisempää ymmärrystä monia-laisuuden muunnelmista. Lisäksi se vaatii alojenvälisyyden ja transtietei-sen ajattelun soveltamista AMK-maisterin osaamisprofiiliin ja osaamitranstietei-sen tuottamiseen kansainvälisten mallien avulla.
Lähteet
Ahvenainen, T. (2015). Interdisciplinarity as Interculturality in UAS-Based RDI Projects.
Teoksessa M. Kylmäkoski, A. Lindeman (toim.), From Intercultural Encounters to Inter-professional Development. Publications of Kymenlaakso University of Applied Sciences.
Series A. No: 69.
Bammer, G. (2013). Disciplining Interdisciplinarity: Integration and Implementation Sciences for Researching Complex Real-World Problems. Canberra: Australian National University E Press.
Huutoniemi, K. (2012a). Interdisciplinary Accountability in the Evaluation of Research Proposals – Prospects for Academic Quality Control Across Disciplinary Boundaries. Publi-cations of the Department of Social Research. Ph.D. dissertation. Helsinki: Unigrafia.
Huutoniemi, K. (2012b) Evaluating Interdisciplinary Research. Teoksessa R. Frodeman, J.T. Klein & C. Mitcham (toim.), The Oxford Handbook of Interdisciplinarity (s. 309–
320). UK: Oxford University Press.
Huutoniemi, K. (2014a). Tieteidenvälisen ympäristötutkimuksen metodologiasta – HENVI-tutkimusohjelmien tarkastelu. Luettu 19.10.2015, http://www.helsinki.fi/
henvi/tutkimus/Huutoniemi2014_HENVI-raportti-2.pdf.
Huutoniemi, K. (2014b). Kestävyys, poikkitieteellisyys ja tietämisen monimutkaisuus – heuristiikka avuksi? Tiedepolitiikka, 1/2014.
Huutoniemi, K. (2014c). Introduction. Teoksessa K. Huutoniemi, P. Tapio (toim.), Trans-disciplinary Sustainability Studies. Lontoo and New York: Routledge.
MoNIALAISuuSAMK-MAISTERIN oSAAMISpRofIILISSA
50
Huutoniemi, K. (2015a). Advancing Knowledge through Interdisciplinarity. Luettu 12.8.2016, http://www.intrepid-cost.eu/wp-content/uploads/2016/01/Katri-HUUTO-NIEMI_Keynote.pdf.
Huutoniemi, K. (2015b). Interdisciplinarity: Introduction to Theory and Practice.
Teoksessa M. Kylmäkoski, A. Lindeman (toim.), From Intercultural Encounters to Inter-professional Development. Publications of Kymenlaakso University of Applied Sciences.
Series A. No: 69.
Kosonen, L. (2010). Moniammatillinen oppimisympäristö. Vastauksia terveysalan oppimis-haasteisiin 4 – teemana aikuiskoulutus. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 101.
Lampinen, M. & Turunen, H. (toim.) (2015). YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajak-si. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.
Lindeman, A. & Veistilä, M. (2014). Development Orientation and Methodological Choices in Selected Master’s Programmes: In Search of Interdisciplinarity in Thesis Practice. Teoksessa T. Vänttinen & S. Aalto (toim.), Research Publication 2014. Publi-cations of Kymenlaakso University of Applied Sciences. Series B. No: 117.
Lindeman A. (2015a). Muistiinpanot HCAS Winter School 2015 on Interdisciplinarity -talvikoulusta.
Lindeman, A. (2015b). Exploring Interdisciplinarity in Research & Development & In-novation Projects in Finnish Universities of Applied Sciences. Teoksessa M. Kylmäkos-ki, A. Lindeman (toim.), From Intercultural Encounters to Interprofessional Development.
Publications of Kymenlaakso University of Applied Sciences. Series A. No: 69.
Mikkeli, H. & Pakkasvirta J. (2007). Tieteiden välissä? Helsinki: WSOY.
Mäki, U. (2014). Tieteenalat dialogissa. Tieteessä tapahtuu. Vol 32. Nro 2., 43.
Newell, W. H. (2013). The State of the Field: Interdisciplinary Theory. Interdisciplinary Research. Issues in Interdisciplinary Studies. No. 31., 22–43.
Razzaq, J., Townsend, T. & Pisapia, J. (2013). Towards an Understanding of Interdis-ciplinarity: The Case of a British University. Issues in Interdisciplinary Studies. No. 31., 149–173.
Repko, A. F. (2012). Interdisciplinary Research Process and Theory. 2nd edition. Thousand Oaks, CA: Sage.
Rubin, A. (2004). Monitieteisyys, poikkitieteisyys, tieteidenvälisyys. Luettu 10.12.2013, http://www.tulevaisuus.fi/topi/topi_vanha/kokohakemistosivut/kokomonitieteisyys.
htm.
Strober, M. T. (2010). Interdisciplinary Conversations Challenging Habits of Thought. San Francisco: Stanford University Press.
Stember, M. (1991). Advancing the Social Sciences Through the Interdisciplinary Enter-prise. The Social Science Journal. Vol. 28 Issue 1., 1–14.
Szostak, R. (2013). The State of the Field: Interdisciplinary Research. Issues in Interdiscip-linary Studies. No. 31., 44–65.
Thomson Klein, J. (2004). Prospects for Transdisciplinarity. Futures, 36., 515–526.
Töytäri, A. (2012). Kehittyvä YAMK – Työelämää uudistavaa osaamista. Hämeenlinna:
HAMK Julkaisuja.
Varjonen, B. & Maijala, H. (2009). Ylempi ammattikorkeakoulututkinto – osana innovaa-tioympäristöjä. Hämeenlinna: HAMK Julkaisuja.
Welsch, J. IV (2007). The Role of Intuition in Interdisciplinary Insight. Issues in Integrati-ve Studies. No. 25., 131–155.