Tutkimus- ja kehittämispäiväkirjamuotoinen opinnäyte Master-tutkintoon
PÄIVÄKIRJAMUOTOISEN OPINNÄYTETYÖN MALLI MASTERTUTKINTOON
Taustaa
Opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa valmiudet kehittää omaa työtä ja työyhteisöä. Tämän ohjeen tarkoitus on auttaa tavoitteen dokumentoinnissa.
Tältä pohjalta on luonnosteltu päiväkirjamuotoinen opinnäytetyön malli, joka pohjautuu seuraaville reunaehdoille.
Opinnäytetyöhön liittyvä päiväkirja kattaa 60 työpäivää.
Kirjallisen työn kokonaispituus tulee olemaan noin 50–80 sivua.
Aikarajat sovitaan opinnäytetyön käynnistyessä.
Opetussuunnitelman mukaiset osaamistavoitteet toteutuvat (asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129 § 5).
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on
1. laajat ja syvälliset taidot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työ-elämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2. syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4. tarvittava viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Päiväkirjamuotoinen opinnäyte pohjaa vahvaan tutkimuspäiväkirjaperin-teeseen.
Päiväkirjamuotoinen opinnäyte mukailee myös autoetnografista ajattelua, jossa kirjoittaja käyttää omia kokemuksiaan ilmiökentän parempaan ym-märtämiseen.
Opinnäytetyön prosessin eteneminen päiväkirjamuotoisessa opinnäytteessä
1 Johdanto
Kuvaa seuraavassa opinnäytetyön aikaväli.
Päiväkirjatyyppisen opinnäytetyön raportointi tapahtuu päivittäisellä työtehtävien ja niiden kehittämisen kuvaamisella sekä viikoittaisella kehitysanalyysilla.
Työtehtävässä tarvittava tietoperusta: keskeiset teoreettiset ja ammatilliset käsitteet, kehitettävän työn sisältö ja yhteys organisaation/yrityksen liiketoimintaan sekä kehittämisessä tarvittava osaaminen. Lisäksi yrityksen ja työympäristön esittely.
2 Nykytilanteen kuvaus
2.1 Oman nykyisen työn analyysi Kuvailu
Kuvaile työtehtäviäsi, erityisesti niitä, joita on määrä kehittää:
Tee luettelo erilaisista työtehtävistäsi.
Kuvaile ja jäsennä, mitä konkreettisesti teet kyseisissä työtehtävissä.
Tunnista, millaista osaamista työtehtävissäsi tarvitaan.
Millaisia tietoja tarvitset ymmärtääksesi, mitä teet?
Millaisia taitoja tarvitset selviytyäksesi työtehtävistäsi?
Millaista osaamista olet työn tekemisessä hankkinut tai saanut?
Millaista oman alan erityisosaamista tarvitset työssäsi?
Kuvaa työsi avainkäsitteet, työn menetelmät ja tiedot sekä osaaminen, jota käytetään työn perustana.
Miten käytät suullista ja kirjallista viestintää työssäsi?
Miten joudut käyttämään kielitaitoa työssäsi?
Miten kehität työtäsi?
– Miten työsi kehittäminen liittyy kehittämistyöhön työyhteisössäsi?
– Miten työsi kehittäminen liittyy työpaikkasi strategiseen kehittämiseen?
– Miksi työsi kehittäminen juuri valitsemallasi tavalla on tärkeää?
– Mitkä ovat työsi kehittämistä hidastavat ja edistävät tekijät työyhteisössä?
Arviointi
Arvioi, millä tasolla osaamisesi on suhteessa työpaikkasi tai työtehtäväsi osaamisvaatimuksiin? Miten hyvin selviydyt työtehtävistä?
Toimija / Actor: sinulla on ymmärrys työtehtävästä ja selviydyt siitä itsenäi-sesti.
Asiantuntija / Specialist: sinulla on syvällinen ymmärrys työtehtävästä orga-nisaatiosi toimintaympäristössä, kykenet ohjaamaan ja opastamaan muita.
Kehittäjä / Developer: pystyt kehittämään työtehtävässä vaadittavia toi-mintamalleja, perustelemaan muutokset esimiehillesi ja viemään kehitystä eteenpäin tiimissäsi/työyhteisössäsi.
Perustele arviosi.
Kehittyminen
Missä vaiheessa olet ammatillisessa kehittymisessäsi?
Miten se näkyy toiminnassasi?
Mihin tulee jatkossa panostaa? Mitä vielä tulee oppia?
Millaista alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä tunnis-tat työssäsi.
Perustele näkemyksesi.
2.2 Sidosryhmät työpaikalla
Kirjaa ylös kaikki mahdolliset sidosryhmät, joita työsi koskettaa jollain tavalla.
Luokittele sidosryhmät tyypin mukaan (sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät) esim. kumppanit, asiakkaat, organisaatiot, viranomaiset jne.
Kuvaile sidosryhmät kaaviolla.
Kuvaile työpaikkasi organisaatio ja asemasi siinä.
Mitkä sidosryhmien mielipiteet ja intressit ovat keskeisiä työsi kannalta.
päIVäKIRJAMuoToINEN opINNäY TE AMK-MAISTERIKouLuTuKSESSA
90
Keiden kanssa teet yhteistyötä työsi kehittämisessä (kollegat, esimies, talon johto, kumppanit tai muut)?
Mitä konkreettisia toimenpiteitä teet ankkuroidaksesi työsi kehittämistä ja sen tuloksia työyhteisöösi?
a. johdon suunnitelmiin ja käytänteisiin b. oman työsi arkeen
c. yhteistyöhön kumppaneiden kanssa
d. Minkälaisissa ympäristöissä toimit? Minkälaisia tiloja (fyysisiä, virtuaalisia) ja aikoja sinulla on kehittämistyön reflektoimiseen?
– Miten aiot levittää tietoa työsi kehittämisestä ja tuloksista?
– Miten käytät erilaisia viestinnän välineitä; tekstiä, ääntä, kuvaa ja sosi-aalista mediaa tulosten levittämiseen?
2.3 Vuorovaikutustaidot työpaikalla
Minkälaisia vuorovaikutustilanteita työn tekemiseen työtovereiden kanssa liittyy?
Minkälaisia vuorovaikutustilanteita asiakaspalveluun ja sidosryhmätyösken-telyyn liittyy?
Minkälaisia haasteita ne tuottavat osaamisellesi, perustele arviosi?
3 Päiväkirjaraportointi Päivittäin:
Mitä tavoitteita asetat tälle päivälle?
Kuvaa etukäteen päivän tehtäviä?
Arvioi päivän päätteeksi, miten päivälle asetetut tavoitteet ja suunnitellut tehtävät toteutuivat?
Miten arvioit päivän aikana kehittynyttä osaamistasi?
Viikottain:
Lue viikon päätteeksi kuluneen viikon tekstit.
Miten arvioit viikon aikana kehittynyttä osaamistasi?
Mitä asioita jouduit viikon aikana selvittämään?
Mitä ongelmia viikon aikana tuli ja miten ratkaisit ne?
Kirjallisuuteen perustuen pohdi viikon aikana tekemiäsi töitä.
– Tuo esiin hyviä toimintamalleja, joita kirjallisuudesta löytyy kyseisiin työ-tehtäviin liittyen ja kerro mitä olisit voinut tehdä toisin.
– Arvioi vaihtoehtoja ja perustele valitsemasi malli tai tuo esiin vaihtoehtoi-nen malli, jota tulet noudattamaan jatkossa.
5 Pohdinta
Vertaa aikaisemmin kirjoittamaasi nykytilanteen kuvausta ja
päiväkirjaraportoinnissa syntynyttä analyysiä. Arvio sitä (nykytilanteen kuvausta) myös alan ammatti- ja tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta.
Miten olet kehittynyt?
Millaisia uusia ratkaisumalleja tai menetelmiä olet löytänyt työhösi?
Millaista uutta eri alojen tietoa olet joutunut soveltamaan ja yhdistelemään työssäsi?
Millaisia ennakoimattomia tilanteita jouduit kohtamaan ja miten ratkaisit ne?
Mitä opit ihmisten johtamisesta?
Mitä opit työsi kehittämisestä?
Mitä opit työsi kehittämisen menetelmistä?
Miten kartutat oman alan tietoja ja käytäntöjä vastaamaan yleistä kehitystä.
Miten kuvaat tehtäväsi asiantuntijaluonnetta?
Miten kuvaat asiantuntijuutesi kehittymistä/muutosta?
Mitä opit päiväkirjamuotoisen opinnäytteen kirjoittamisesta?
Mitä kiinnostavaa uutta opinnäyteyösi aikana huomasit ja mitä hyötyä siitä on tulevaisuudessa? Syntyikö jatkokehitysajatuksia?
Miten olet pystynyt hyödyntämään työsi analysointia?
Päätelmät
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön soveltuvuutta AMK-maisterikoulu-tukseen on epäilty: jääkö osaamisen tarkastelu pääosin kokemuksellisen tiedon varaan ja tutkimuksen ja kehittämisen lähestymistapojen teoreet-tinen ymmärtäminen ja menetelmien käyttö sattumanvaraiseksi? On jopa kysytty, estääkö tällainen opinnäytetyön toteutustapa opiskelijan hakeu-tumisen jatko-opintoihin tutkinnon jälkeen. Näihin kriittisiin kysymyk-siin on päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön kehittämisessä kiinnitetty huomiota.
Koko AMK-maisterikoulutuksen pedagogiikka tarvitsee edelleen ke-hittelyä. Kokemus on osoittanut, että ylemmät korkeakoulututkinnot tarvitsevat oman pedagogisen ajattelumallinsa, joka pohjautuu työelämä-pedagogiikkaan. Tällaisessa pedagogisessa toiminnassa yhdistyvät teo-reettinen ja kokemuksellinen oppiminen sekä tutkimus- ja kehittämistyö, jossa etsitään tutkimukseen perustuvia selityksiä ja ratkaisuja työn kehit-tämiseen koulun ja työelämän yhteistyössä. (vrt. Tynjälä 2008; Tynjälä 2010.)
Työelämän tutkimus- ja kehittämishankkeet voivat parhaimmillaan toimia yhteiskehittämisen oppimisympäristöinä, joissa opiskelijat ratko-vat työelämän ongelmia. Monipuoliset oppimisympäristöt mahdollistaratko-vat eri toimijoiden verkostoitumisen, edistävät opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä ja rakentavat yhteistä viitekehystä työyhteisöissä.
AMK-mais-päIVäKIRJAMuoToINEN opINNäY TE AMK-MAISTERIKouLuTuKSESSA
92
terikoulutuksen opinnäytetyö tulisikin aloittaa heti opintojen alussa. Yh-teistoiminnallisten kehittämisprosessien käynnistäminen ja johtaminen edistävät monella tavalla AMK-maisterikoulutuksen osaamistavoitteiden saavuttamista. (Jämsä 2014; Koivunen, Heikka & Gallen 2015; Jämsä &
Vanhanen-Nuutinen 2016.)
Ammattikorkeakoulujen Master-koulutuksen päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön metodologinen perusta on aiemmassa tutkimuspäiväkirja-muotoisessa kirjallisuudessa, etnografisessa tutkimustraditiossa ja yhteis-toiminnallisissa kehittämistoiminnan ongelmanratkaisuprosesseissa.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön mallin tavoitteena on ollut rakentaa tapa tehdä opinnäytetyö työn kehittämisestä aidossa työympäristössä ja aidoissa työtehtävissä, strukturoidussa ja ajallisesti määritellyssä prosessis-sa. Tässä ympäristössä opiskelija analysoi työtään, sidosryhmiään ja työnsä kehittämistä. Opiskelija kehittää tällöin osaamistaan teoreettisen ja käy-tännöllisen tiedon yhdistämisestä.
Oli opinnäyteprosessi minkälainen tahansa, se voi tuottaa hyviä, erin-omaisia tai heikkotasoisia lopputuloksia. Päiväkirjamuotoisen opinnäy-tetyön tekeminen edellyttää ohjausta samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin opinnäytteen tekeminen. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyön ohjauksessa korostuvat päiväkirjan käyttö tutkimisen ja kehittämisen välineenä sekä työkäytäntöjen tutkimisen ja kehittämisen lähestymista-vat ja menetelmät. Näiden opetukseen ja ohjaukseen opettajilla tulisi olla valmiuksia. Päiväkirjamuotoiseen opinnäytetyöhön on myös kehitettävissä digitaalisia sovelluksia työn sujuvaan dokumentointiin. Sovelluksissa tulisi myös olla mahdollisuus aikatauluttaa prosessin vaiheet ja tehtävät.
Lähteet
Asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129. Luettu, 15.12.2016, http://www.finlex.
fi/fi/laki/alkup/2014/20141129.
Engin, M. (2011). Research Diary: A Tool for Scaffolding. International Journal of Qualitative Methods. Luettu 15.12.2016, http://journals.sagepub.com/doi/
pdf/10.1177/160940691101000308.
Frilander-Paavilainen E-L. (2005). Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammatti-korkeakoulussa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 199. Helsin-ki: Yliopistopaino.
Gothóni, R. (1993). Paradise Within Reach: Monasticism And Pilgrimage on Mt Athos.
Helsinki: University Press.
Hakala J. (2004). Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.
Heikkinen Hannu L.T., de Jong Frank P.C.M. & Vanderlinde Ruben (2016). What is (Good) Practitioner Research? Vocations and Learning. DOI 10.1007/s12186-016-9153 -8.
Heinonen J. (2006). Suomalaisten tiede- ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ohjaajien silmin. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Acta Universitatis Tampe-rensis 1175. Tampere: Yliopistopaino Oy.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2004). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hyrkkänen, U. (2007). Käsityksistä ajatuksen poluille: Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan konseptin kehittäminen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 210.
Jones, A. & Woolley, J. (2015). The Email-Diary: A Promising Research Tool for the 21st Century? (s. 705–721). Qualitative Research Vol. 15(6).
Jämsä, U. (2014). Kuntoutuksen muutosagentit. Tutkimus työelämälähtöisestä oppi-misesta ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa. Acta Universitatis D 1252. Oulu:
Oulun yliopisto.
Jämsä, U. & Vanhanen-Nuutinen, L. (2016). Kuntoutuksen ylemmän amk-koulutuksen kehittämishankkeet oppimisen paikkoina. Teoksessa H. Honkanen (toim.), Tehdään yhdessä ja opitaan toisilta - osallisuus ja yhteistoiminta koulutuksen ja kuntoutuksen ke-hittämisessä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut.
Luettu 13.12.2016, http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-140-1.
Kalima, R. (2011). Opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen ammattikorkeakoulussa.
Tutkimus Helsingin ammattikorkeakoulun opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen syistä vuosina 2002–2007 ja niihin vaikuttamisen keinoista. Akateeminen väitöskirja. Tampe-re: Tampereen yliopisto.
Koivunen, K., Heikka, H. & Gallén, T. (2015). Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimin-ta sulautuu oppimiseen master-koulutuksessa. Teoksessa L. Kiviniemi, K. Koivisto &
K. Koivunen (toim.), Yhteistyössä koulutusta, työelämää ja aluetta kehittämässä. ePooki 29/2015.
Lagstedt, A. & Kotila, H. (2015). Päiväkirjamuotoinen opinnäyte vauhdittaa valmistumista (s. 153–164). Haaga-Helian julkaisut.
Nadin, S. & Cassell C. (2006). The Use of a Research Diary as a Tool for Reflexive Practice.
Some Reflections from Management Research. Qualitative Research in Accounting &
Management. Vol. 3, No 3, 208–217.
Ramstadt, E. & Alasoini, T. (toim.) (2007). Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Tykes.
Rissanen, P. (2015). Toivoton tapaus? Autoetnografia sairastumisesta ja kuntoutumisesta.
Kuntoutussäätiön tutkimuksia 88/2015 - URN:ISSN:0358-089X.
Rissanen, R. (2003). Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina. Fenomenogra-fisia näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Acta Universitatis Tamperensis 970.
Tampereen yliopistopaino Oy, Juvenes Print.
Stenvall K. (1999). Opinnäytetyökulttuurit ammattikorkeakouluissa. OPM. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki.
Toikko, T. & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere Uni-versity Press.
Tynjälä, P. (2008). Perspectives into Learning at Workplace. Educational Research Review, 3 (2). 130–154.
päIVäKIRJAMuoToINEN opINNäY TE AMK-MAISTERIKouLuTuKSESSA
94
Tynjälä, P. (2010). Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikkaa. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantun-tijuus. Helsinki: WSOYpro, 79–95.
Valli, H. (2010). Hankekirjoittaminen opinnäytetyössä opiskelijan kokemuksellisena prosessina. Teoksessa P. Lambert & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Hankekirjoittami-nen (s. 297–314). Haaga-Helia Tutkimuksia 1. Helsinki: Multiprint.