Selvitin vuonna 2016 AMK-maisteritutkinnon tutkinnon suorittaneiden mielipiteitä osaamistavoitteiden toteutumista koulutuksen aikana ja siitä, millä tasolla osaaminen on heidän mielestään ollut tutkinnon suorittami-sen jälkeen. Oma kokemuksuorittami-seni aiheeseen liittyy tutkinnon suorittamiseen Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun en-simmäisessä yhteistoteutuksessa, joka käynnistyi vuonna 2006. Tekemäni selvitys toteutettiin kesäkuussa 2016 Haaga-Helian ylemmän tutkinnon suorittaneille alumneille suunnatulla kyselyllä. Kysymykset muodostettiin laissa määriteltyjen ylemmän AMK-koulutuksen opintojen tavoitteiden pohjalta. Kyselyyn vastasi 41 tutkinnon suorittanutta, joiden vastauksia erittelen tässä kappaleessa.
Kyselyyn vastanneiden enemmistö koki saaneensa työelämän ke-hittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot opiskelemaltaan alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot kyseisen alan vaativissa asiantuntija- ja
AMK-MAISTERIT JA MuuT TuNEET T YöELäMäN oSAAMISTARpEET
146
johtamis tehtävissä toimimista varten. Vastauksissa korostui opiskelijoiden aikaisempi kokemus esimiestyöstä, johtamisesta ja asiantuntijatehtävistä.
Työkokemuksen nähtiin helpottavan asioiden omaksumista ja teoreettisen tiedon hahmottamista käytännön toiminnassa.
Opiskelijayhteisössä oli asiantuntijoita ja johtajia monelta eri matkailun sektorilta. Monesti opettajat antoivat aiheille raamit, jotka täyttyivät opis-kelijoiden keskusteluista, väittelystä ja pohdinnoista.
Tämä toiminta toi syvyyttä [opintoihin] ja lisäsi kontakteja.
Olin toiminut jo vuosia johto- ja asiantuntijatehtävissä, ja tässä vaiheessa työuraani opinnot antoivat lisää [osaamista] työhöni. Sain varmuuden siihen, miten tulisi toimia [johtajana ja esimiehenä] sekä opin ymmärtämään paremmin erilaisia ilmiöitä asioiden taustalla.
Opiskelijoiden erilaiset taustat ja valmiudet vaikuttivat siihen, miten mielekkäänä opiskelu ylipäätään koettiin. Joitain opintojaksoja pidettiin erittäin hyödyllisinä, toisia taas epäolennaisempina. Vastaajat saivat hyvän kuvan opiskelemastaan alasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnal-lisesta merkityksestä sekä valmiuksistaan oman alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn. Tähän koke-mukseen saattoivat kuitenkin vaikuttaa myös mahdolliset aikaisemmat opinnot ja vastaajan tehtävänkuva yritysmaailmassa. Jotkut jäivät kaipaa-maan tavoitteeksi asetettua ”syvällistä osaamista”.
Koulutuksessa käsiteltiin useita eri toimialani (markkinointi, talous, henkilöstöhallinto, strateginen johtaminen jne.) aiheita syvällisesti, mutta itse johtamisen asemaa työelämässä ei käsitelty. Sain kurssilta todella paljon vinkkejä alan kirjallisuuteen ja tutkimustietoon, mikä oli todella hyvä asia. Erityisesti asioiden tarkastelu tieteellisestä näkökulmasta auttoi kehittymään. Normaalissa arjen työelämässä mennään käytäntö edellä.
Koulutus syvensi asianomaisen alan tuntemusta, mutta tutkimustiedon hyödyntäminen oli huomattavasti vähäisempää kuin tiedekorkeakoulussa.
Mielestäni toimiala on paljon laajempi kuin koulutuksen perusteella voisi saada käsityksen. Esim. Suomen laaja julkinen sektori jäisi kokonaan käsittelemättä, ellei ryhmässä olisi opiskelijoita sieltä.
Elinikäinen oppiminen ja jatkuva oman ammattitaidon kehittäminen nähtiin oleellisena osana nykypäivän työelämän vaatimuksia ja aikuisopis-kelijan identiteettiä. Jotkut saivat koulutuksesta innostuksen opiske-lemiseen ja jatkoivat itsensä kehittämistä muissa opinnoissa ylemmän AMK-tutkinnon jälkeen.
Tämä koulutus opetti minut opiskelemaan. Valmistumisen jälkeenkin jatkoin itsenäistä opiskelua avoimessa yliopistossa. Innostuin erityisesti lopputyötä tehdessäni elinikäisestä oppimisesta.
Melkein tärkeimpänä asiana jäi käteen se, että nykypäivänä täytyy jatkuvasti olla kiinnostunut oppimaan uutta ja valmis muokkautumaan nykypäivän tarpeisiin. Oma ammattitaito kehittyi. Uuden oppiminen kehittää aina oman työn ja alan itsearviointia. Opin oman ajankäytön hallintaa. Kiinnostus oppimiseen on tärkeä osa ammatillista kehittymistä.
Kyselyssä selvitettiin myös työelämässä vaadittavan hyvän viestintä- ja kieli taidon sekä kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toimin-nan edellyttämiä valmiuksia. Tämän osalta vastaajat totesivat, että var-sinais ta kielitaitoa ei koulutusohjelman aikana opiskeltu. Kuitenkin eng-lanninkielinen kirjallisuus ja vieraskieliset opettajat edistivät vastaajien mukaan kielen hallintaa. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että opintojen vaati-man kielitaidon on oltava riittävä jo niihin hakeuduttaessa. Sitä vastoin vastaajien mukaan kansainvälisyys ja vuorovaikutustaidot kehittyivät ainakin Haaga-Helian palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa. Tätä edesauttoivat ryhmissä mukana olleet kansainväliset opiskelijat. Joistain toteutuksista kansainvälisyys puuttui kuitenkin kokonaan ja sitä jäätiin-kin kaipaamaan.
Laaja mahdollisuus ottaa erilaisia kursseja mahdollisti ainakin
kielitaidon ylläpitämisen. Lisäksi oppimista auttoi esim. englanninkielinen kirjallisuus. Kokonaisuuteen kuului hyvä viestintäkurssi (innostava opettaja), ja kurssikirjallisuus oli tutustumisen arvoinen.
Viestintä- ja kieliopinnot eivät kuuluneet tähän maisteriohjelmaan.
”Luokallani” oli opiskelijoita kymmenestä eri kansallisuudesta – mahtava opiskeluympäristö!
AMK-MAISTERIT JA MuuT TuNEET T YöELäMäN oSAAMISTARpEET
148
Mielestäni kansainvälisyys puuttui opinnoistamme kokonaan. Siihen olisi voinut saada enemmän valmiuksia. Ehkä jokin kurssi olisi voinut käsitellä paremmin myös tätä aihealuetta.
Kansainvälisyys ei näkynyt opinnoissa kyllä ollenkaan – kaipasin sitä.
Esimerkiksi reissu johonkin kansainväliseen oppilaitokseen ym. olisi ollut kiva.
Opintoihin sisältyvä opinnäytetyö (30 op) haki alussa vielä suuntaan-sa, mutta vakiintui nopeasti työelämälähtöiseksi kehittämishankkeek-si, jossa eri ilmiöiden teoreettinen tarkastelu painottuu vähemmän kuin yliopistojen pro gradu -töissä. Teemu Moilasen mukaan kehittämishank-keen konkreettisena tuloksena voi olla uusi tai entistä parempi työtapa, tuote, palvelu tai menetelmä (Kotitalous, 2007). Kysymykseen voi tulla myös opiskelijan oman organisaation kehittämissuunnitelma tai koko alaa eteenpäin vievä selvitys kehittämisehdotuksineen. Opinnäytetyön yhtenä arviointi kriteerinä onkin sen yleistettävyys koskemaan koko alaa. Vas-taajat pitivät opinnäytetyötä vaativana ja tärkeänä osana opintokokonai-suutta.
Opinnäytetyön tuotos otettiin työpaikallani käytäntöön ja siten se oli erittäin hyödyllinen, ja opin paljon viedessäni sitä eteenpäin.
Opinnäytetyö oli mielestäni erittäin tärkeä osa YAMK-tutkintoa ja sen tuottaminen on osa tutkinnon akateemisuutta. Se myös kehitti osaamistani tehdä ja sponsoroida vastaavia tutkimuksia yrityksille tulevaisuudessa.
Opinnäyte sai aikaan muutoksen ja kokonaisuutena se kehitti osaamistani, vaikka se [työtehtävä] ei sisältynytkään opinnäytetyöhöni. Opinnäytetyö oli minulle helppo, mutta toi kuitenkin syvyyttä osaamiseeni.